Haataisen mukaan suomalaisen työelämän haastaa nyt eirtyisesti työvoimapula. Hän painotti, että työpaikkojen ja työntekijöiden pitää kohdata reiluilla ehdoilla. Työmarkkinaneuvottelut ovat myös käynnissä.

Työministeri korosti kahta asiaa kaikessa murroksessa.

– Kun koronakriisi iski, olennaista oli, että me pystyimme sopimaan. Me kannoimme yhdessä vastuuta ihmisistä, työpaikoista, yrityksistä ja yhteiskunnasta. Pystyimme luomaan turvaa kansalaiisille suuren tuntemattoman edessä, hän muistutti puhuessaan toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edustajiston kokouksessa. .

– Tässäkin pandemiatilanteessa näimme, kuinka hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ja instituutio ovat olleet kaiken keskellä vakauden luojia myrskyn keskellä.

Hallitus on sitoutunut toimista, joilla saavutetaan 80 000 uutta lisätyöllistä. Haataisen mukaan tavoite on pian maalissa. Tarkoituksena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuosikymmenen puoleen väliin mennessä.

Listalla on muun muassa työllisyyspalveluiden remontti, palkkatuen uudistaminen, osatyökykyisten parempi työllistäminen ja pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotto.

– Hallitus pyrkii kaikilla toimillaan rakentamaan luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomea. Korkea työllisyysaste on siinä keskeisenä edellytys.

Haatainen on käynnistänyt työ- ja elinkeinoministeriössä hankkeen, jonka tarkoituksena on varmistaa osaavan työvoiman saatavuus kaikilla toimialoilla. Mukana ratkaisujen etsimisessä ovat myös työmarkkinajärjestöt.

– Pula osaavasta työvoimasta näyttää olevan jo kasvun ja investointien este. Pahimmillaan osaajien puute voi haastaa kykymme selviytyä hyvinvointiyhteiskunnan palveluista.

Työministeristä pitää ymmärtää, että valtiovalta ei pysty toimimaan yksin nopeissa toimissa kohtaannon parantamiseksi. Siksi työmarkkinoillakin tarvitaan uutta ajattelua muun muassa työoloista, palkkauksesta, alan vetovoiman lisäämisestä, työntekijöiden perehdyttämisestä, jatkuvasta oppimisesta ja koko työvoimapotentiaalin hyödyntämisestä, Haatainen luetteli.

– Eri tahoilta on tullut viestejä, että työnantajien rekrytointiosaaminen on heikentynyt viime vuosina. Kaikki työhaluiset eivät kuulemma kelpaa työnantajille. Osaajapulan keskellä olisi tärkeää, että työnantajilla olisi valmiutta toimia “kasvattajaseurana”.

Hänen mielestään työnantajien pitäisi nähdä potentiaalia myös niissä työnhakijoissa, joiden osaaminen tai kielitaito kaipaavat vielä petraamista. Työnantajien olisi syytä tunnistaa osaamiset myös niissä työnakijoissa, joiden koulutus tai kokemus ei ole täsmällisesti sitä, jota ollaan etsimässä.

– Nyt tarvitaan luovuutta hyvin paljon.

Haatainen huomautti myös hyvien työolojen merkityksestä työvoiman saatavuudessa.

– Työpaikkaan, jolla on hyvä maine, halutaan hakeutua ja rekrytointi on työnantajalle helpompaa myös tulevaisuudessa.

Haatainen kertoi keskustelleensa pari viikkoa sitten Kansainvälisen työjärjestön ILOn pääjohtajan Guy Ryderin kanssa.

– On kansainvälisestikin ihmetyksen ja ihailun aihe, miten suomalaisilla työmarkkinoilla on pystytty koronakriisin keskellä yhdessä sopimaan työntekijöiden ja yritysten tukitoimista. Tästä meidän pitää olla ylpeitä.

Haatainen välitti kokousväelle Ryderin viestin.

– Hän kiittää meitä ja Pohjoismaita kiittää sopimisen kulttuurista ja suunnan näyttämisestä työelämää koskevissa asioissa.