– He palaavat kotimaahan viikonloppuna.

– Heidän paluustaan tiedotetaan sen jälkeen, kun joukot on saatu tukevasti Suomen kamaralle. Haluamme vahvistaa myös paluumatkan turvallisuuden kaikilta osin, Kaikkonen jatkoi.

Suojausjoukon jäsenille Kaikkonen sanoi, että heidän toimintansa ansaitsee lämpimän kiitoksen ja tunnustuksen.

Kaikkonen sanoi eiliseen mediatilaisuuteen viitaten, että häneltä on kysytty, olivatko suomalaiset suojajoukot Kabulin kentällä torstai-illan pommi-iskujen aikaan.

– Vastaus on kyllä.

– Meidän onneksemme he eivät olleet räjähdyspaikkojen lähellä.

– Joukkojemme poistumista oli suunniteltu torstaille oli suunniteltu torstaille muutenkin, joten siinä mielessä iskut eivät aikatauluja muuttaneet, Kaikkonen kertoi.

Kaikkosen mukaan poistumisaikataulun taustalla oli erityisesti kolme asiaa.

– Ensinnä tieto siitä, että Yhdysvallat tarvitsee kuun viimeisiä päiviä omiin kotiutuksiinsa. Toisekseen arvio siitä, että operaation riskitaso on nousussa ja työ on käymässä yhä vaarallisemmaksi ja kolmanneksi havainnot siitä, että lentokentälle oli entistä vaikeampi saada evakuoitavia ihmisiä.

Kabulissa olleilla sotilailla on mahdollisuus kriisinhallintaoperaatioissa olevaan jälkipurkuun.

Kaikkonen sanoi, että lainsäädäntömme on arvioitava vastaisuuden varalle.

– Lain pitää mahdollistaa nopea päätöksenteko ja toiminta, kun sitä tarvitaan. Erilaisia yllättäviä tilanteita voi tulla jatkossakin.

Kabulin operaatiosta tehdään arvio.

Kaikkosen mukaan poistumisaikataulun taustalla oli erityisesti kolme asiaa.

– Ensinnä tieto siitä, että Yhdysvallat tarvitsee kuun viimeisiä päiviä omiin kotiutuksiinsa. Toisekseen arvio siitä, että operaation riskitaso on nousussa ja työ on käymässä yhä vaarallisemmaksi ja kolmanneksi havainnot siitä, että lentokentälle oli entistä vaikeampi saada evakuoitavia ihmisiä.

Kabulissa olleilla sotilailla on mahdollisuus kriisinhallintaoperaatioissa olevaan jälkipurkuun.

Kaikkonen sanoi, että lainsäädäntömme on arvioitava vastaisuuden varalle.

– Lain pitää mahdollistaa nopea päätöksenteko ja toiminta, kun sitä tarvitaan. Erilaisia yllättäviä tilanteita voi tulla jatkossakin.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi, että Afganistanissa on edelleen konsuliapua tarvitsevia Suomen kansalaisia ja pysyvällä oleskeluluvalla olevia valtioneuvoston evakuointipäätösten piiriin kuuluvia sekä Suomessa olevien afgaanien perheenjäseniä.

Heidän tilanteeseen pitää pystyä Ohisalon mukaan löytämään mahdollisimman ripeästi ratkaisuja.

Hän totesi, että naapurimaissa on jo vanhastaan suuria määriä afganistanilaisia, joista monet ovat pakolaisia.

– Nyt on tuettava Afganistanin lähialueita ja naapurimaita, jotta ne pystyvät tarjoamaan välitöntä suojelua maasta pakeneville. Osana tätä yhteistyötä olisi tärkeää, että turvallisia ja laillisia väyliä Eurooppaankin olisi saatavilla. Samalla myös ihmissalakuljettajien toimintaa turvautumista voitaisiin hillitä.

Hänen mukaansa sisäministeriössä seurataan tarkkaan Afganistanin kriisin heijastusvaikutuksia muuttoliikkeen kehittymiseen Afganistanissa ja sen lähimaisse sekä Euroopassa ja Suomessa.

– Tulemme muun muassa miettimään konkreettisia keinoja, miten voimme tehostaa perheenyhdistämistä Afganistanin vaikeissa oloissa.