Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Politiikka

Kaikkonen: Suomen suvereniteetti on haastettu – ”Valitettava tosiasia”

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) käsitteli tänään Paasikivi-seuran kokouksessa puolustuspolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä. Painavimmin Kaikkonen  otti kantaa maamme kyberturvallisuuteen.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Kaikkosen mukaan koronakriisi on osoittanut meille sen, ettei paraskaan toimintamalli ja siihen liittyvä varautuminen takaa sataprosenttista onnistumista yllättävien turvallisuusuhkien hallinnassa.

– Meillä on paljon opittavaa COVID-19-tilanteen hoitamisesta, Kaikkonen sanoi siteeraten Sitran viime viikolla julkaisemaa raporttia Valtioneuvoston ydin kriisitilanteissa:

”Suomi selviytyi covid-19-pandemian ensimmäisestä puolesta vuodesta kohtuullisen hyvin, vaikka monet viranomaisten ja aiempien hallitusten valmistautumissuunnitelmat menivät suurelta osin hukkaan ja päätöksentekoa varjosti monisuuntainen epäluottamus”, raportissa todettiin.

– Uskon, että tulemme analysoimaan tarkasti kokonaisturvallisuutemme vahvuudet ja heikkoudet koronaviruksen hallinnassa tulevien kuukausien ja vuosien aikana. Nähdäkseni meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, Kaikkonen sanoi.

”Ihmettelen kovasti sitä, miten vuosi toisensa jälkeen yllätymme.”

Kaikkosen mukaan viime aikoina julkisuudessa olleet kybervakoilu ja tietomurrot aiheuttavat niin ikään kaikille viranomaisille kotiläksyjä.

– Ihmettelen kovasti sitä, miten vuosi toisensa jälkeen yllätymme siitä, että meille pahaa tahtovat toimijat – sekä valtiolliset että ei-valtiolliset toimijat – onnistuvat vaarantamaan turvallisuuttamme tavalla, josta on puhuttu jo vuosia – ellei vuosikymmeniä. Emme tunnu oppivan kovin hyvin menneistä tapahtumista – tai aiemmin tekemistämme johtopäätöksistä.

Kaikkonen kyseli, miksi emme ole vuonna 2013 laaditun kyberturvallisuusstrategian vision mukaisesti kyenneet rakentamaan Suomesta maailmanlaajuista edelläkävijää kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa?

– Jos jo 20 vuotta sitten olemme todenneet tietoverkkojen kautta leviävien informaatiouhkien lisääntyvän globaalisti – ja jos samaan aikaan totesimme haitallisen kybervaikuttamisen olevan päivittäistä, normaalioloissa tapahtuvaa toimintaa – miten voimme yllättyä Vastaamon tietomurrosta tai eduskuntaan kohdistetusta kybervakoilusta? hän sanoi nostaen esiin julkisuudessa olleita esimerkkejä.

– On valitettava tosiasia, että Suomen suvereniteetti on tämän päivän kybertoimintaympäristössä haastettu – siihen kohdistuu uhkaa, päivittäin. Meidän itse täytyy ratkaista, annammeko tilanteen jatkua – vai otammeko tilanteen haltuun. Maalailematta piruja seinille, meidän on varauduttava tehokkaasti kaikkiin uhkiin suomalaisen kokonaisturvallisuusajattelun mukaisesti. Myös kybermaailmassa, Kaikkonen latasi.

– Haluan tässä yhteydessä korostaa, että uhkia ei pidä ylikorostaa. Emme saa sortua tarpeettomaan alarmismiin. Joskus on kuitenkin tarve siihen, että ”ruma sana sanotaan niin kuin se on”, hän jatkoi.

”Kaikki tapauksista eivät nouse julkisuuteen.”

Eläessämme korona-poikkeusaikoja Kaikkosen mukaan emme saa kuitenkaan unohtaa sitä, että parhaillaankin useat toimijat suunnittelevat, valmistelevat tai toimeenpanevat kybertoimintaympäristössä Suomen edun ja turvallisuuden vastaisia hankkeita.

– Tämä ilmenee esimerkiksi vakoiluna. Eduskunnan tietomurto on tästä hyvä esimerkki.

Suomen turvallisuuden vaarantava kybertoiminta näkyy puolustusministerin mukaan myös pyrkimyksenä varmistaa jalansijaa mahdollisissa tulevissa operaatioissa esimerkiksi kriittistä infrastruktuuriamme vastaan.

– Kaikki tapauksista eivät nouse julkisuuteen.

Kaikkonen totesi, että suomalaisessa kyberturvallisuuden keskustelussa valtiollisen toimijan muodostamaa uhkaa ei ole korostettu.

– Ja tottahan se on, että valtaosa niin sanotuista kyberhyökkäyksistä on kansalaisiin ja elinkeinoelämään kohdistuvaa rikollisuutta. Valtiot ovat kuitenkin Suomen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen vaikuttavia ensisijaisia toimijoita – niin kybertoimintaympäristössä kuin maalla, merellä ja ilmassakin.

– Kun kyberturvallisuutta tarkastelee puolustushallinnon näkökulmasta – kyberpuolustuksen silmin – viranomaisvastuut ovat hajallaan. Kokonaiskoordinaatio ei ole riittävällä tasolla. Sotilastermein ilmaistuna, olemme jatkuvassa ”taistelukosketuksessa” – vaikka käynnissä ei olekaan varsinaista ”kybersotaa”, Kaikkonen sanoi.

”Voimme kriisin tullen ajautua tilanteeseen, jossa…”

Kaikkosen mukaan puolustushallinnolle on kyettävä rakentamaan riittävät työkalut kyberpuolustuksen turvaamiseksi. Hän listasi tämän jälkeen useita asioita, joita Puolustusvoimat jo tekeekin ja on tehnyt.

– Koska puolustuksemme nojautuu kriisitilanteissa paljolti siviiliyhteiskunnan tukeen kokonaismaanpuolustuksen periaatteen mukaisesti, on Suomen sotilaallisen puolustuksen turvaamiseksi kyettävä varmistamaan kansallisen kriittisen infrastruktuurin kyberturvallisuus. Muutoin voimme kriisin tullen ajautua tilanteeseen, jossa yhteiskunnan kyberturvallisuuden lisäksi vaarantuu Suomen sotilaallinen puolustus, niin sanottujen ”siviilitoimijoiden” puutteellisen kyberturvallisuuden vuoksi, hän totesi.

Kaikkonen sanoi myös, että hänen käsityksensä mukaan turvallisuusviranomaisten välistä operatiivista
yhteistoimintaa on kehitettävä.

– Pidän tärkeänä, että tarkastelemme lainsäädäntömme riittävyyttä erilaisissa vaativissa kyberuhkatilanteissa. Lisäksi kokonaisturvallisuuden toimintamallimme mukaisesti meidän tulee kehittää ja selkeyttää kansalliseen turvallisuuteen liittyvää kyberpuolustuksen viranomaisyhteistyötä.

”Puolustusvoimat osallistuu niihin harjoituksiin, joista katsotaan olevan hyötyä.”

Kaikkonen kommentoi myös Suomen puolustusyhteistyötä Paasikivi-seuran kokouksessa.

– Olemme allekirjoittaneet lukuisia yhteistyö- tai aiejulistuksia kahdenvälisesti tai monenvälisesti viime vuosien aikana. Nyt näyttää siltä, ettei merkittävää lisätarvetta ole enää olemassa. Voimme keskittyä yhteistyön konkreettisten hyötyjen saamiseen, Kaikkonen totesi.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Kaikkonen nostaa esiin Suomen puolustusyhteistyön moninaisuuden.

– Arvioimme jatkossa tarkasti, mitkä näistä järjestelyistä tuottavat meille hyötyjä. Arvioimme luonnollisesti jatkuvasti myös sitä, mitkä näistä järjestelyistä ovat elinkelpoisia pidemmällä aikavälillä. Euroopassa on nyt niin monta eri puolustusyhteistyöfoorumia, että tämä puolustusyhteistyön kudelma vaikuttaa aika hajanaiselta. Voisi olla eduksi, että tämä eurooppalaisen puolustusyhteistyön rakennelma virtaviivaistuisi tulevina vuosina – voisimme keskittyä erilaisten kokoonpanojen sijaan enemmän itse asiaan, Kaikkonen muotoili.

Kaikkonen muistutti, että puolustusta vahvistavien vaikutusten lisäksi kansainväliseen puolustusyhteistyöhön osallistuminen aiheuttaa myös kustannuksia ja kuluttaa rajallista henkilöstöresurssia.

– Osallistumisen ja siitä saatavien hyötyjen arvioinnin on oltava jatkuvaa – ja reaaliaikaista. Tämä koskee myös Puolustusvoimien kansainvälisiä harjoituksia. Tavoitteena ei ole lisätä osallistumisen tasoa vuodesta toiseen. Puolustusvoimat osallistuu niihin harjoituksiin, joista katsotaan olevan hyötyä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Toimituksen valinta

Simo Alastalo

Politiikka
23.2.2021
Eduskunnan turvallisuusjohtaja vuosi itse Sipilän tapausta koskevat turvakameranauhat medialle – pääsihteeri Paavola: ”Tämä on häneltä poikkeuksellinen päätös”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE