Turva – Hymy

Kaikkonen vastaa nyt budjettikeskustelussa penättyyn kantaan indeksileikkausten perumisesta – myöntää samalla Orpon avauksen yllättäneen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkosella on toisenlainen prioriteettilista kuin kokoomuksella siinä, mihin talouskasvun hedelmiä voisi laittaa.

Eduskunnan budjettikeskustelussa on penätty keskustan kantaa siihen, voisiko hallitus olla valmis tarkastelemaan vuoden 2019 indeksijäädytyksiä uudelleen.

Ne rasittavat raskaasti muun muassa eläkeläisten, työttömien ja vähäosaisten taloutta.

Jo eilen muutamat keskustan varapuheenjohtajat ja kansanedustaja Timo Kalli kertoivat Demokraatille, että hallituksen tekemiä indeksileikkauksia halutaan tarkastella keskustassa uudestaan. Samalla linjalla oli myös sinisten ryhmäpuheenjohtaja Simon Elo.

SDP on vaatinut indeksileikkausten perumista kokonaan.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ei suoraan ota kantaa kysymykseen indeksileikkauksien harkitsemisesta hallituksessa uudelleen, vaan puhuu mieluummin laajemmin perusturvasta ja sen parantamisesta.

– Aina pitää katsoa ylipäätään, mikä on talouden kuva ja minkä verran niin sanottua liikkumavaraa on. Tietysti kun valtio velkaantuu tälläkin hetkellä, se liikkumavara ei kovin suuri voi olla. Toivon, että hallitus jotenkin voi huomioida perusturvan varassa eläviä. Mikä siihen oikea keino on, sitä katsotaan sitten keväällä. En minä lähde näihin yksittäisiin vaihtoehtoihin vielä tässä vaiheessa ottamaan kantaa, hän toteaa.

Mutta pidätte mahdollisena myös, että indeksileikkaukset voitaisiin perua tai niitä voitaisiin tarkastella uudestaan?

– En lähde tässä vaiheessa spekuloimaan sillä asialla, mutta ehkä sellainen yleishuomio nyt vain, että pitäisi hyvänä, että perusturvan varassa eläviä tavalla tai toisella voitaisiin huomioida. Se on sitten ensi kevään asia katsoa.

Kaikkonen jakovarasta: ”Kai sitä nyt jokin siivu on.”

Siihen, onko keskustalla asiassa ristiriita kokoomuksen kanssa, Kaikkonen toteaa, että keskustelua ei ole vielä edes aloitettu.

– Sen keskustelun aikakin on vasta sitten ensi vuoden puolella.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ei ole ollut halukas tarkastelemaan uudelleen indeksileikkauksia.

Antti Kaikkonen myöntää, että hänet yllätti Petteri Orpon hiljattainen esiintyminen Ylen Ykkösaamussa. Siinä valtiovarainministeri sanoi, ettei jakovaraa ole, mutta esitti samalla 70 miljoonan euron panostusta varhaiskasvatukseen – tosin lähtökohtaisesti vasta ensi hallitusneuvotteluissa sovittavaksi.

– Kyllä se hivenen yllätti. Hivenen yllätti, Kaikkonen sanoo pohdiskellen.

– Mutta eipä siinä mitään, se menee siihen isoon koriin, missä kaikennäköisiä harkittavia asioita on. Voihan siinä olla jollakin aikavälillä ideaakin, mutta ehkä jotenkin omassa prioriteettilistassa ensinnä olisi, että voisiko köyhimpiä lapsiperheitä jollakin tavalla täsmätoimilla auttaa. Sitten kuntapäättäjiä pitää patistella laittamaan homepäiväkoteja ja -kouluja kuntoon, Kaikkonen sanoo.

– Pitää varmistaa myös, että varhaiskasvatuksessa on riittävästi pätevää henkilökuntaa tarjolla. Varhaiskasvatukseen on hyvä kiinnittää huomiota, mutta on hyvä keskustella myös siitä, mikä on oikea tärkeysjärjestys, hän jatkaa.

Kaikkonen katsoo, että nyt kun talous kasvaa ja työllisyys paranee, pikkuhiljaa voi alkaa keskustella ”jopa joistakin parannuksista eikä pelkistä säästöistä”.

Jakovaraa on ehkä?

– Kyllä kai sitä nyt jokin siivu on, mutta ei tietysti vielä ihan valtavasti kuitenkaan, koska velkaannutaan edelleen.

Niinistö KSML:ssä: Jalkaväkimiinojen valmistus voitaisiin aloittaa nopeasti

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kiellettyjen jalkaväkimiinojen valmistus voitaisiin käynnistää Suomessa nopeasti sellaisessa kriisitilanteessa, jossa konfliktimaat luopuvat laajemminkin noudattamasta kansainvälisiä sopimuksia.

Näin sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sanomalehti Keskisuomalaisen haastattelussa.

– Teoriassa olisi mahdollista suht helposti käynnistää kiellettyjen sakara- ja putkimiinojen tyyppisten aseiden tuotanto. Kyse ei nimittäin ole mistään rakettitieteestä, Niinistö kommentoi lehdelle.

Ministeri Niinistön mukaan ei olisi yllättävää, että kriisissä, jossa kansainväliset sopimukset on heitetty ”romukoppaan”, Suomea puolustettaisiin kaikin mahdollisin keinoin.

Myös presidentti Sauli Niinistö väläytti maanantaina Ylen vaalitentissä jalkaväkimiinojen mahdollista paluuta tilanteessa, jossa kansainvälisiä sopimuksia rikotaan yleisesti.

Suomi on tuhonnut Ottawan sopimuksella kielletyt jalkaväkimiinat. Aivan kaikkia jalkaväkimiinoja ei kuitenkaan tuhottu, koska niitä tarvitaan edelleen esimerkiksi varusmiesten koulutuksessa.

Tutkimus: Isyysvapaalle jäävälle palkataan harvoin sijaista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Perhevapaalle jäävälle isälle palkataan harvoin sijainen töihin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Isien työt hoidetaan yleisimmin jakamalla tehtävät muille.

Erityisesti ylemmät toimihenkilöt hoitavat usein itse työtehtävänsä joko ennen vapaata, vapaan jälkeen tai jopa sen aikana.

Erikoistutkija Johanna Närvin mukaan työpaikoilla suhtaudutaan isien lyhyisiin perhevapaisiin hyvinkin myönteisesti. Moni isä kuitenkin kokee, että pidemmälle vapaalle jääminen olisi hankalaa.

Hallitus valmistelee parhaillaan perhevapaauudistusta. Närvin suositus on, että keskeistä olisi pidentää isyysvapaata.

Mekaanisen metsäteollisuuden riitaa ratkotaan taas tänään

Kuva: LEHTIKUVA / Kimmo Rauatmaa

Valtakunnansovittelija Minna Helle jatkaa tänään mekaanisen metsäteollisuuden työriidan sovittelua. Helle on kutsunut osapuolet koolle aamupäivällä.

Kiistaa soviteltiin viimeksi keskiviikkona. Eripuraa on sekä palkkaratkaisusta että useista tekstikysymyksistä.

Työntekijöitä edustava Teollisuusliitto uhkaa aloittaa viikon mittaisen lakon maanantaina, ellei sopua synny sitä ennen. Lakon piirissä olisi muun muassa sahoja ja vaneritehtaita.

Valtakunnansovittelijalla on meneillään myös rahoitusalan työriidan sovittelu, jota on määrä jatkaa sunnuntaina.

Tätä vauhtia toiselle kierrokselle? – HS: Niinistön suosio on hiipunut

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Istuvan presidentin, valitsijayhdistyksen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön kannatus on laskenut, mutta Niinistön etumatka muihin ehdokkaisiin on yhä suuri, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä kyselystä.

Gallupin mukaan 68 prosenttia äänestäjistä valitsisi vaalien ensimmäisellä kierroksella Niinistön. Joulukuussa HS-kyselyssä kantansa kertoneista 75 prosenttia kannatti Niinistöä. Istuvan presidentin kannatus on kyselyn mukaan pudonnut siis seitsemän prosenttiyksikköä.

Toiseksi suosituin ehdokas on vihreiden Pekka Haavisto, jota äänestäisi nyt 11 prosenttia ehdokkaansa kertoneista. Hän on menettänyt prosenttiyksikön verran kannatustaan sitten joulukuun kyselyn.

Kolmanneksi eniten kannatusta saa valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen, jonka kannatus on kahdeksan prosenttia. Keskustataustainen Väyrynen on kirinyt kovaa kiinni Haavistoa. Vielä joulukuussa Väyrynen sai HS:n kyselyssä taakseen vain kolmen prosentin kannatuksen.

Muiden ehdokkaiden kannatus ei ole juuri muuttunut joulukuuhun verrattuna. Perussuomalaisten Laura Huhtasaari sai neljän prosentin kannatuksen. Keskustan Matti Vanhanen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen ylsivät kolmen prosentin kannatukseen. SDP:n Tuula Haatainen sai kahden prosentin kannatuksen, ja RKP:n Nils Torvalds jäi yhteen prosenttiin.

Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi tuhat ihmistä 8.–17. tammikuuta. Tuloksissa ei ole huomioitu vastaajia, jotka eivät tienneet tai kertoneet ehdokastaan. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Torstaina julkaistun Alma Median lehtien kannatuskyselyssä Niinistön kannatuksessa oli näkyvissä HS-kyselyä suurempi lasku, kaikkiaan 12 prosenttiyksikön luisu.

Kantansa kertoneista vastaajista 58 prosenttia sanoi Alman kyselyssä nyt aikovansa äänestää Niinistöä. Joulukuussa Niinistöä kannatti samassa kyselyssä kantansa kertoneista 70 prosenttia, ja kaikista vastaajista 64 prosenttia.

Tuula Haatainen: ”Haluan olla ääni niille ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen piti yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden kysymykset esillä Ylen vaalitentissä torstai-iltana.

Eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, koulutus ja osaamisen kestävyysvaje olivat mukana.

– Maailmalla vallitseva eriarvoistumiskehitys, ilmastonmuutos ja naisten ja tyttöjen aseman parantaminen olisivat keskeisessä asemassa työssäni presidenttinä, Haatainen sanoi.

– Haluan olla ääni niille ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu. Puhun asioista, jotka olisivat jääneet katveeseen, jos en olisi ehdokkaana, hän totesi.

Muita poimintoja Tuula Haataiselta:

– Aikamme suurin turvallisuusuhka on ilmastonmuutos.

– Turvallisuutemme kulmakivi on konfliktien ennaltaehkäisy vuoropuhelun avulla, sillä sitä on diplomatia.

– Meidän ei pidä irrottautua kansainvälisistä sopimuksista eikä haikailla menneisyydyen asejärjestelmien perään. Meidän on uskallettava ajaa uusia rajoitteita ydinaseille.

– Terrorismin ja ääriliikkeiden juurisyyt ovat yhteiskuntien epätasa-arvossa ja kansalaisten osattomuudessa. Näitä ongelmia ei ratkaista aseilla.

Suomen kovenevassa ilmapiirissä kiristetään toimeentuloa niiltä, jotka eivät löydä työtä.

– Kun kaikki osallistuvat tasavertaisesti, ja oikeusvaltion periaatteita kunnioitetaan, asiat ovat paremmin Suomessa ja muualla maailmassa, sanoi Haatainen.

– Suomen kovenevassa ilmapiirissä kiristetään toimeentuloa niiltä, jotka eivät löydä työtä. Säästetään osaamisesta ja säästetään koulutuksesta – perustasta, jolle yhteiskuntamme on yhdessä rakennettu.

– Syrjäytyminen ei häviä ojentamalla.

– Meidän pitää asettaa tavoitteet korkealle niin EU:ssa kuin YK:ssakin. Suomella on kykyä toimia kokoaan suurempana vaikuttajana.

– Suomi päättää asioistaan itse. Piste.

– Jokaisella on maanpuolustustahto korvien välissä vain silloin kun on jotain puolustettavaa. Presidentin sanoessa ”kansalaiset, medborgare”, aivan jokaisella kuulijalla pitää olla tunne: minä olen osa tätä kansaa, minua arvostetaan ja minua kuunnellaan.

Jokaisella meistä on ääni, Haatainen muistutti.

– Jokaisen kuuluu sitä käyttää. Meillä on keinot tehdä yhdessä maailmasta parempi paikka. Minulla on sydäntä sanoa. Suomalaiset, teillä on sydäntä valita, hän päätti.

Linkki Tuula Haataisen seitsemän minuutin mittaiseen puheeseen Ylen sivulla.