STT kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajien veronäkemyksiä lentämisen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Kysely tehtiin yhdeksälle suurimmalle ryhmälle, joista jokainen vastasi.

Vihreät katsoo, että lentoliikenne on päässyt päästötalkoista “kuin koira veräjästä”. Ryhmä pitää haittaveroa tärkeänä välineenä kulutuksen ohjaamiseen. Vihreiden mielestä vero olisi helpointa määritellä suhteessa lennon pituuteen.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen arvioi, että veroa saataisiin kerättyä noin satamiljoonaa euroa vuosittain. Mikkosen mukaan vero tulisi ulottaa kaikkeen Suomesta lähtevään lentoliikenteeseen.

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen pitää päästöpohjaista lentomaksua yhtenä kannustimena, joka auttaisi harkitsemaan lentämistä. Jos vero määräytyisi päästöjen perusteella, se edistäisi Pekosen mukaan vähäpäästöisten polttoaineiden yleistymistä lentoliikenteessä.

Muut STT:n kyselyssä mukana olleet puolueet suhtautuvat lentoveroon vähintäänkin nihkeästi tai edellyttävät, että mahdolliset ratkaisut tehtäisiin ainakin kaikissa EU-maissa. Pääministeripuolue keskustan eduskuntaryhmä ilmoittaa olevansa varauksellinen koko veron suhteen.

– Veron tosiasialliset ympäristövaikutukset voivat olla vähäiset, ja muilla ohjauskeinoilla päästään todennäköisesti vaikuttavampiin tuloksiin ympäristönäkökulmasta, sanoo Antti Kaikkonen.

Hän huomauttaa, että vero aiheuttaisi haittaa matkailulle ja alueiden tasa-arvolle. Lisäksi se voisi heikentää Helsinki-Vantaan kilpailuasemaa kansainvälisenä lentokenttänä.

Kokoomus peräänkuuluttaa EU-tason ratkaisua. Ryhmänjohtaja Kalle Jokinen huomauttaa, että lentoliikenteen kansainvälisyyden vuoksi kansallisten toimien vaikutus on pieni.

– Lentoveroa ei kannata ottaa käyttöön vain Suomessa. Se tarkoittaisi merkittävää kilpailukykyhaittaa Suomen asemalle esimerkiksi Euroopan ja Aasian välisessä lentoliikenteessä. Jos lentäminen Suomeen kallistuu merkittävästi, siirtyvät lentoyhtiöt muihin kohteisiin.

– Ruotsissa on jo viitteitä siitä, että kaukoyhteyksiä on lopetettu lentoveron vuoksi. Suomi on liikenteellisesti lähes saari, ja olemme riippuvaisia lentoliikenteestä, Jokinen jatkaa.

Samoilla linjoilla on hallituskumppani siniset, joka niin ikään kiinnittää huomiota matkailuvaikutuksiin.

Puolueen mukaan verosta olisi haittaa sekä kotimaan lentokentille että esimerkiksi Finnairin Aasian-liikenteelle. Myös sinisten mielestä lentoverosta voisi keskustella korkeintaan EU-pöydissä.

Perussuomalaiset jakaa lentoveroasiassa sinisten näkemyksen.

– Erilliseen lentoveroon Ruotsin mallin mukaan suhtaudumme kriittisesti. Suomen ei ole viisasta lähteä sooloilemaan asiassa, eikä verotuksella pidä vaarantaa esimerkiksi Finnairin Aasian-liikenteen kilpailukykyä, painottaa ryhmän puheenjohtaja Leena Meri.

Mikäli mielipidekyselyiden kannatusmittaukset pitävät kutinsa, SDP on seuraavassa hallituksessa, mahdollisesti pääministeripuolueena.

SDP:n mielestä lentoveron vaikutukset lentoliikenteeseen ja päästöihin tulisi tutkia huolellisesti. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmankin kääntää katseensa EU:hun, sillä hänen mielestään lentoliikenteen päästöjen alentaminen onnistuu tehokkaimmin kansainvälisin keinoin.

– Päästöjen kattava hinnoittelu esimerkiksi päästökaupan avulla on taloudellisesti tehokkaampi ohjauskeino kuin yksittäiset pisteverot, hän sanoo.

Kristillisdemokraattien mielestä lentovero olisi melko tehoton eikä se edes vähentäisi lentomatkustusta. Veroa voitaisiin harkita, mutta tuolloin sen pitäisi kattaa ainakin EU-maat.

– Kaluston uusiminen ja teknologinen kehitys alalla vähentävät päästöjä enemmän kuin esimerkiksi paikalliset lentoverot, sanoo Peter Östman. Hänen mukaansa lentoveron tuotto tulisi ohjata esimerkiksi metsien istutukseen, jotta sillä olisi aitoa merkitystä.

RKP ei ole vielä muodostanut asiaan kantaa. Ryhmä seuraa, mitä muissa maissa, erityisesti EU:ssa, tapahtuu. Ryhmä aikoo ottaa asian esille, kun se päättää puolueen ilmastopoliittisesta ohjelmasta.

Yleisesti ottaen veroja ei Suomessa korvamerkitä, mutta eräitä poikkeuksia on poliittisilla päätöksillä tehty. Esimerkiksi laivoilta perittävä väylämaksu on nimestään huolimatta kuin vero, ja sen tuotoilla pidetään väylät kunnossa.

Väylämaksua on lain perusteella maksettava, kun alus saapuu ulkomailta Suomen aluevesille tai kun alus saapuu suomalaisesta satamasta suomalaiseen satamaan. Lakia ei yleisesti ottaen sovelleta jäänmurtajiin eikä sisävesiliikenteessä.

Vuodesta 2013 voimassa olleella yleisradioverolla puolestaan rahoitetaan Ylen toiminta.

Keväällä tehdyissä mielipidekyselyissä lentovero sai kannatusta. Noin puolet Helsingin Sanomien ja Suomen Luonnon teettämien kyselyiden vastaajista oli valmis maksamaan lentoveroa. Runsas kolmannes vastaajista vastusti maksua.

Ruotsissa lentovero astui voimaan huhtikuussa.