Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

Kanerva asettuu tukemaan Ahon näkemyksiä – ”Sehän ei olisi kestänyt päivänvaloa ikään kuin sellainen salakuljetusyritys”

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Entinen pääministeri Esko Aho kirjansa Vuosisadan asekauppa julkistamistilaisuudessa Helsingissä maanantaina. Kirja kertoo Suomen Hornet-ratkaisun taustoista noin 30 vuotta sitten.

Entiseltä pääministeriltä Esko Aholta ilmestyi eilen kirja Vuosisadan asekauppa (Otava).

Johannes Ijäs

Demokraatti

Siinä hän käy läpi, miten Suomi päätti hänen pääministerikaudellaan hankkia hävittäjät Yhdysvalloista.

– Joidenkin silmissä päätyminen amerikkalaisvalmisteiseen Hornetiin näyttäytyi suureksi poliittiseksi valinnaksi lännen hyväksi, jota ei aiemmin uskallettu tehdä. Varmasti hankkeen taustalla vaikutti niitäkin, jotka näkivät amerikkalaishävittäjän oston näin, Aho kirjoittaa kirjassaan.

Itse hän on kuitenkin toista mieltä. Hän katsoo, että Suomi ei pyrkinyt vuonna 1992 Hornetit ostaessaan muuttamaan Suomen turvallisuuspoliittista asemaa vaan Suomen asema oli jo muuttunut. Niinpä hävittäjäkauppaa ei Ahon mielestä tehty ulkopoliittisista syistä.

Suomi päätti lähes samanaikaisesti hävittäjäkauppojen aikaan hakea Euroopan yhteisöjen jäsenyyttä ja ostaa amerikkalaisvalmisteiset torjuntahävittäjät.

– Mistä se kertoo? Ensinnäkin siitä, että emme kuvitelleet liittymisen tulevaan Euroopan unioniin ja sen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan jotenkin korvaavan itsenäistä puolustuskykyämme. Päinvastoin näytimme aikovamme pitää siitä jatkossakin ensisijaisesti itse huolta.

– Hornet-kaluston avulla Suomi loi ilmavoimille suorituskyvyn, joka loi uskottavuutta sitoumuksellemme pysyttäytyä sotilaallisesti liittoutumattomana ja rakentaa tulevaisuutemme itsenäisen puolustuksen varaan. Jos päätöksellä oli tarkoitus välittää jokin turvallisuuspoliittinen viesti, tämä se oli, Aho naulaa kirjassaan.

”Kyllä se näin tietysti oli ja näin sen pitikin olla.”

Ahon (kesk.) hallituksen puolustusministeri Elisabeth Rehn (r.) puolestaan on kallistunut muistelmissaan sille kannalle, että myös turvallisuuspoliittisen paikan osoittaminen olisi ollut tavalla tai toisella merkityksellinen asia hävittäjävalinnassa. Rehn on kuvannut Suomen olleen ”oikea länsimaa” Hornetien valinnan jälkeen.

Suomen entinen ulkoministeri, Ahon hallituksen työministeri ja silloisen puolustusneuvoston jäsen (sittemmin ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta) Ilkka Kanerva (kok.) on taipuvainen allekirjoittamaan Ahon kannan Hornet-hankinnoista.

– Kyllä minun on pakko sanoa, että näin minäkin sen olen hahmottanut. Sehän ei olisi kestänyt päivänvaloa ikään kuin sellainen salakuljetusyritys, että tämän turvallisuuspoliittisen ajattelun kautta olisi päädytty Horneteihin riippumatta siitä, onko se hyvä, kakkoshyvä tai kolmoshyvä vaihtoehto. Sen koneen on oltava tietysti se, joka ratkaisee asian ensisijaisesti, Ilkka Kanerva sanoo.

Kanerva toteaa, että ykköspunnus Hornet-kaupoissa oli Suomen oman puolustuskyvyn rakentamisessa.

– Oman sotilaallisen suorituskyvyn rakentamista se ensi sijassa oli.

– Kyllä minä sitä asiaa tarkastelen tästä Ahon vinkkelistä pääsääntöisesti. Kyllä se näin tietysti oli ja näin sen pitikin olla.

Se, että Suomen Yhdysvaltain suhde on kehittynyt sittemmin läheisemmäksi on Kanervan mukaan pitkä tarina, jossa Hornetien osto on ollut yksi osatekijä.

– Mutta jos Suomen etu olisi ollut sotilaallisesti tehdä toisenlainen ratkaisu, niin kyllä se olisi tehty joko Ranskan tai Ruotsin kanssa. En minä sitä yhtään epäile, että jos se perustelu olisi ollut selkeä, että sieltä saatavat koneet olisivat olleet Suomen kannalta paremmat, etteikö niihin oltaisi päädytty.

Ranskan vaihtoehto tuolloin oli Mirage 2000 ja Ruotsi myi Gripeneitä.

”Se ei voi olla huutokauppa siinä mielessä.”

Lopulta Hornet-valinta tehtiin hallituksessa niin pienessä piirissä, että silloinen puolustusministeri Rehn on kuvannut asiaa ”rumaksi tempuksi”.

Ahon aikaiseen verrattuna nyt käynnissä oleva HX-hanke on Kanervan mukaan paljon avoimempi.

– Vaikka nyt en ole hallituksessa, kyllä aika on sillä tavoin muuttunut että minulla on paljon paremmat tiedot hankinnasta mitä silloin ministerinä ollessani. Kyllä tässä nyt prosessi on sillä tavoin avoimempi selkeästi ja eduskunnan valiokuntia, sekä ulkoasiain- että puolustusvaliokuntaa, pidetään ajan tasalla.

Suomi on pian päättämässä Hornetien korvaamisesta. Ehdolla on viisi eri hävittäjämerkkiä. Kanerva painottaa sotilaiden asiantuntemusta ja sitä, että hävittäjä valitaan sotilaallisella perusteella.

– Turvallisuuspoliittinen valinta on tehty siinä vaiheessa kun on valittu maat, jolta tarjoukset on pyydetty. Siinä on tehty se ratkaisu, kaikki nämä ovat turvallisuuspoliittisesti kelvollisia. Se ei voi olla huutokauppa siinä mielessä, että poliitikot sitten rupeaisivat omien mieltymystensä kautta sitä katsomaan. On turvallisinta kaikkien pyrkiä löytämään ratkaisu, josta on Suomelle suurin sotilaallinen hyöty, hän sanoo.

Toki Kanerva tiedostaa myös sen, että kaikilla koneilla on omat turvallisuuspoliittiset vaikutuksensa.

– Kaikista löytyy siltä pohjin iso määrä plussia ja kaikkien kanssa varmasti voidaan sitten elää.

Puolustusvoimain sivuilla kuvataan, että monitoimihävittäjän tarjouskilpailu perustuu neljään päätösalueeseen: monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö ja kustannukset. Hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset arvioidaan varsinaisen tarjouskilpailun ulkopuolella.

Viimeisessä vaiheessa kunkin kandidaatin tarjoaman HX-järjestelmän sotilaallisen suorituskyvyn tehokkuus arvioidaan pitkäkestoisessa sotapelissä. Puolustusvoimien esitys valittavasta järjestelmästä perustuu sotapelin tulokseen ja arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto.

”Yle on ystävällisesti tarjonnut hänelle valtavan foorumin toimia.”

Miksi Esko Aho sitten julkaisee Hornet-kauppaa käsittelevän kirjan nyt. Ilkka Kanerva toteaa pitävänsä hyvänä, että asiaa selvitellä ja keskustelua käydään.

– Hyvähän se vaan sinänsä on.

Ahon on arveltu pohtivan myös presidenttiehdokkuutta.

– Vaikea sanoa, että mistä on kysymys. Hänhän on nyt ollut aktiivisesti liikkeellä ja Yle on ystävällisesti tarjonnut hänelle valtavan foorumin toimia tässä. Kyllä varmaan, eikä siinä ole mitään pahaa, jos hän on päättänyt lähteä kokeilemaan, että tuleeko tässä hänelle kysyntää (presidentinvaaleja ajatellen), Ilkka Kanerva sanoo.

Ylen antamalla näkyvyydellä Kanerva viittaa kanavalla esitettyyn Hullu vuosi 1991 -dokumenttiin, jossa Aholla on vahva rooli.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE