Kannattaa seurata tarkkaan – budjettiriihestä luvassa sanataidetta veroista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Budjettineuvottelu-tunnelmaa vuodelta 2016.

Alkavan viikon uutisia veroratkaisuista lukiessa kannattaa olla tarkkana, mitä verrataan ja mihin. Luvassa on sanataidetta veroista, kun hallitus linjaa ensi vuoden ansiotuloverotusta budjettiriihessä keskiviikkona ja torstaina.

Samat ratkaisut voi tulkita monenlaiseksi verotuksen keventämiseksi tai kiristämiseksi. Näkemys riippuu siitä, vertaako ensi vuoden linjauksia tähän vuoteen vai koko hallituskauteen ja puhutaanko veronkevennyksistä ensi vuodelle vai myös vuodelle 2019.

Lukuihin vaikuttaa myös se, mitkä kaikki veromuutokset huomioidaan.

Työmarkkinajärjestöissä ja maan hallituksessa on muhinut tulkintaeroja siitä, millaisin veronalennuksin kilpailukykysopimuksen maksukorotukset tulisi kompensoida palkansaajille ensi vuonna. Palkkaverotuksen ratkaisut pohjustavat lämpenemässä olevaa liittokierrosta työmarkkinoilla.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen muistuttaa, että hallitus on tehnyt jo isoja veronkevennyksiä. 500 miljoonaa vuodelle 2016 ja tälle vuodelle vielä lisää.

Hänen mukaansa noin 200–300 miljoonan euron veronalennuksilla päästäisiin siihen, että hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti verotus ei kiristy tällä hallituskaudella. Eri osapuolet ovat puhuneet toimista eri tavalla.

– 400 miljoonan alennuksia esittänyt Veronmaksajien keskusliitto on painottanut ensi vuotta verrattuna tähän vuoteen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) painottaa koko hallituskautta ja kokoomus selkeästi enemmän sitä, että verotus ei saa kiristyä minään vuonna, Kärkkäinen sanoo.

– Kenen retoriikalla tullaan ulos kertoo vähän siitä, kuka on neuvotteluissa päässyt määrittelemään lopulta toteutuvan linjan, budjettien vaikutuslaskelmia aiemmin eduskunnan tietopalvelussa tehnyt Kärkkäinen sanoo.

Kärkkäisen mielestä suomalaisessa poliittisesta keskustelusta tekee vaikeaa, että tuijotetaan aina vain yhden vuoden budjettipäätöksiä.

– Samalla unohdetaan menneet päätökset, Kärkkäinen sanoo.

”Ei ole aika veroelvytykselle”.

Kysymyksiä on herättänyt myös mahdollisten veronalennusten suhdannepoliittinen järkevyys keskellä vankistuvaa talouskasvua. SAK:n pääekonomistin Ilkka Kaukorannan mielestä veronalennusten pitää olla maltillisia.

– Nyt ei ole aika veroelvytykselle. Jonkun näköiseen pienempään kevennykseen on varaa, sillä vaikka kasvu on hyvää, ei talous ole vielä korkeasuhdanteessa. Meillä on vielä aika paljon työttömyyttä ja vajaata kapasiteettia. Vielä ei ole finanssipolitiikan kiristämisen aika, Kaukoranta sanoo.

Mikäli budjettiriihestä ei tulisi minkäänlaisia veronalennuksia, voisi se Kaukorannan mukaan tulehduttaa ilmapiiriä syksyn työmarkkinapöydissä.

– Monelle tulisi sellainen olo, että lupaus on petetty, Kaukoranta sanoo.

Hän huomauttaa, että syksyllä tehtävillä palkkaratkaisuilla on isompi vaikutus palkansaajien ostovoimaan kuin veroratkaisuilla.

SDP pitää pienituloisten puolia.

Turun joukkopuukotuksen jälkeen turvallisuusasiat nousevat esille myös budjettiriihessä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi lauantaina, että Turun tapahtumat vaikuttavat budjettilinjauksiin ja harkintaan, tarvitaanko sisäisen turvallisuuden varmistamiseen lisäresursseja.

Veroratkaisuista on taitettu julkisuudessa peistä pitkin elokuuta. Palkkaverotuksen lisäksi pohdinnassa ovat myös välilliset verot.

Hallituksessa istuvan uuden vaihtoehdon eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho on todennut, että alkoholiveron maltillisesta nostosta voidaan keskustella alkoholiveron uudistukseen liitettynä.

Kuten usein aiemminkin budjettiriihessä väännetään myös väylähankkeista.

Ennen budjettiriihtä julkisuudessa on käyty paljon keskustelua myös perhevapaauudistuksen aloittamisesta.

Budjettiriihen pöydällä ovat myös ikuisuusaiheet: työllisyystoimet ja yritystukien justeeraaminen. Vaikka työttömyys on edelleen korkealla, samaan aikaan entistä useampi yritys valittelee työvoimapulaa. Tähän kaivattaisiin uusia lääkkeitä.

Yritystukien karsinta saa yleisen tason keskustelussa laajaa kannatusta. Kun mennään yksittäisiin karsittaviin tukiin, alkaa kova vastustus esimerkiksi alue- ja elinkeinopoliittisista syistä. Voi hyvin olla, että jälleen kerran isompi karsiminen yritystukiin tai niiden uudelleen ohjaaminen jää tekemättä.

Tuttuun tapaan elokuuta ovat värittäneet erilaiset ehdotukset pienemmistä asioista. Esimerkiksi uuden vaihtoehdon ministeriryhmä on ehdottanut autojen romutuspalkkion palauttamista.

SDP lähetti hallitukselle omat budjettiterveisensä tällä viikolla eduskuntaryhmän kesäkokouksesta. SDP:n mukaan Suomessa tulisi panostaa ennen kaikkea pitkän aikavälin kasvun edellytyksien vahvistamiseen. Työllisyyden nostaminen on keskeinen tavoite.

Veropolitiikassa SDP pitää pienituloisten puolta.

STT–OLLI KUIVANIEMI

SDP: Eriarvoisuudelle ei ole sijaa – talouskasvu kuuluu kaikille

Turussa kokouksensa tänään päättänyt SDP:n puoluevaltuusto antoi hetki sitten julkilausuman, jossa mm. vaaditaan talouskasvun jakamista kaikille.

– Nyt on aika vahvistaa ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. On vähennettävä turvattomuutta. On aika luoda uskoa tulevaan. Meillä ei ole varaa taloudellisen ja sosiaalinen eriarvoisuuden kasvun jatkumiseen. Sen seurauksena luottamus koko yhteiskuntaan rapautuu. Tällaisen kehityksen seuraukset ovat yllättäviä ja vakavia. Tämän olemme viime vuosina eri puolilla maailmaa nähneet.

– Nyt hallituksen politiikka osuu kipeästi heikoimmassa asemassa oleviin. Se lisää samanaikaisesti kaikkein suurituloisimpien tuloja. Tämä rapauttaa keskinäistä luottamusta ja vaarantaa hyvinvointivaltion.

Tulevaisuus luodaan valinnoilla

– Vaihtoehtomme on kaventaa tuloeroja ja luoda uutta oikeudenmukaisuutta.

– Nyt on suurten uudistusten aika.  Vahvistetaan osaamista ja työllisyyttä. Luodaan kasvu kantamaan tulevaisuuteen. Tämä vaatii osaamistason nousua, tutkimuspanostusten kasvattamista, talouden uusiutumiskyvyn luomista sekä investointeja uusiin koteihin ja infrastruktuuriin.

– On pidennettävä oppivelvollisuutta, jotta voidaan edesauttaa tulevien sukupolvien työllistymistä. On toteutettava perhevapaiden uudistus, jolla lisätään lapsiperheiden vapautta, ja on luotava laadukkaampi varhaiskasvatus. Toisen asteen koulutukseen tehdyt leikkaukset on peruutettava ja resursseja on suunnattava yksilölliseen opetukseen. Nyt on lisättävä korkeakoulujen aloituspaikkoja ja taattava edellytykset opiskelijoiden valmistumiseen, SDP vaatii.

SDP:n malli toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon alkuperäiset tavoitteet

Suomalaisen julkisen sektorin järjestämä ja tuottama palvelukokonaisuus on kokonaisuutena arvioiden maailman paras ja tehokkain. Pidetään siitä kiinni. Korjataan se, mikä pitää korjata, mutta ei rikota ehjää. Palveluiden on oltava saatavilla riippumatta varallisuudesta tai asuinpaikasta koko maassa. Palvelut pitää toteuttaa kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti, jotta niihin kohdistuva verotus on maksajien hyväksyttävissä.

SDP:n mielestä nykyhallitus on epäonnistunut sote-uudistuksessa. Hallituksen malli ei toteuta niitä tavoitteita, joita uudistukselle on asetettu vaan vaarantaa palvelut.  Tästä syystä hallituksen mallille on sanottava ei.

Sote-uudistukselle SDP sanoo kyllä.  – Uudistuksella pitää parantaa erityisesti perustason palveluiden saatavuutta koko maassa ja kaventaa terveyseroja ihmisten ja alueiden välillä. Mallilla pitää turvata hoitoketjut ja palveluiden kokonaisuus, parantaa sosiaalipalveluita sekä taata palvelut niitä eniten tarvitseville. Rahoituksen kestävyys on turvattava. Näistä alkuperäisistä tavoitteista SDP edelleen pitää kiinni, vaikka Sipilän hallitus ne onkin hylännyt.

SDP:n mallin pääkohdat:

Palvelut turvataan tasa-arvoisesti kaikille

Julkinen sektori järjestää ja on päätuottaja, yksityinen ja kolmas sektori täydentää
Erityisen vaativa sairaanhoito toteutetaan 5 yliopistosairaalan varaan rakentuville ERVA-alueille
18 maakuntaa järjestää ja tuottaa kuntalain mukaisesti sote-palvelut. Jokainen alue päättää omista lähtökohdistaan oman alueensa tarpeiden mukaisesta tuotantorakenteesta

Sote-tehtävät siirretään kunnilta kuntalain pohjalta rakennettaville maakunnille, niin vältytään henkilöstön asemaan, omaisuuden siirtoon sekä toimivaltuuksiin liittyviltä ongelmilta
Valinnanmahdollisuutta lisätään henkilökohtaisella budjetilla ja nykyistä palvelusetelilakia uudistamalla kokeilujen kautta

Asiakasmaksut eivät saa olla este palveluiden saamiselle

Tuula Haatainen presidentiksi

– Nyt on aika aktiiviseen presidentinvaalikampanjointiin . Tarvitaan kaikkien suomalaisten tukea ja oman järjestöväen aktiivisuutta. Meillä on erinomainen, harkitseva, lämmin ja kuunteleva presidenttiehdokas. Valtiotieteen maisteri Tuula Haatainen on työskennellyt niin sairaanhoitajana kuin ministerinä sekä ollut mukana laajasti kansainvälisissä tehtävissä. Juuri tällaisen arvojohtajan tarvitsemme nyt näyttämään suuntaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Elämme maailmassa, jossa presidentin tulee ymmärtää laajan turvallisuuden merkitys ja toimia huomioiden tulevat sukupolvet, SDP paaluttaa.

HS-gallup: SDP:n kannatus lähestyy kokoomuksen suosiota – keskustan alamäki jatkuu, siniset ei nouse

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Antti Rinteellä on syytä hymyyn tänään Turussa jatkuvassa puoluevaltuustossa: kannatus nousee.

SDP on kuronut kiinni kokoomuksen kaulaa kannatuksessa, ilmenee Helsingin Sanomien kannatusmittauksesta.

Eroa puolueiden suosiossa on nyt 2,4 prosenttiyksikköä, kun lokakuussa sitä oli 3,8 prosenttiyksikköä.

Kokoomus on edelleen suosituin puolue 21,4 prosentin kannatuksella. Sen kannatus on lievessä laskussa. SDP on toinen 19 prosentin kannatuksella. Kannatus on noussut alkusyksystä lähtien, Kolmantena seuraa vihreät, joita kannattaa nyt 15,7 prosenttia vastaajista ja neljäntenä keskusta, jonka kannatus on 15,1 prosenttia.

Vihreiden kannatus on pudonnut loppukesästä, mutta keskustan syöksykierre on jatkunut pitkään

Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on enää 38,1 prosenttia. Siniset ei ole saanut kannatustaan nousemaan. Se on 1,6 prosenttia.

SDP:n ohella vain vasemmisto on kohentanut kannatustaan 8,8 prosenttiin.

TNS haastatteli 2 434:ää suomalaista loka–marraskuussa. Virhemarginaali on suurimmilla puolueilla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

 

 

Keskustaedustaja Kärnältä hurja väite: Li Anderssonia ja Touko Aaltoa kielletty keskustelemasta kanssani

Kansanedustaja Mikko Kärnä.

Keskustaedustaja Mikko Kärnä väittää Twitterissä, että vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajia olisi kielletty keskustelemasta hänen kanssaan sosiaalisessa mediassa.

Ainakin toistaiseki Kärnän heitto näyttää pitävän paikkaansa, sillä Andersson ja Aalto eivät ole kummatkaan reagoineet hänen tviittiinsä.

Keskustelua aiheesta

Sinisten synnyn avainhenkilöt paljastivat IS:lle oman versionsa hallituskriisin etenemisestä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (vasemmalla) neuvottelujen tauolla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä 12. kesäkuuta 2017, oikealla silloinen perussuomalaisten hallitusryhmän valtiosihteeri Samuli Virtanen. Hallituspuolueiden puheenjohtajat kokoontuvat keskustellakseen hallitusohjelmasta perussuomalaisten puheenjohtajavaihdoksen ja koko puolueen johdon vaihtumisen takia.

Entinen perussuomalaisten ministeriryhmän, nykyinen sinisten valtiosihteeri Samuli Virtanen ja puolustusministeri Jussi Niinistön avustaja Petteri Leino ovat kertoneet Ilta-Sanomille oman näkemyksensä siitä, miten hallituskriisi eteni ja uusi, hallitukseen jäänyt puolue Sininen tulevaisuus syntyi.

Heidän kertomansa perusteella syntyy kuva, että tapahtumat ovat edenneet muutaman päivän aikana kiireessä eikä uutta puoluetta olisi rakennettu suunnitelmallisesti pitkän ajan kuluessa. Kuva on erilainen kuin se, mikä syntyy toimittaja Lauri Nurmen kirjoittamasta kirjasta Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into).

Leinon ja Virtasen versiossa, jota varten Ilta-Sanomat on saanut asiaa tukevia tekstiviestejä, lauantaina 10.6. perussuomalaisten puheenjohtajavalintoihin pettyneet elävät eräänlaista shokkivaihetta. Sunnuntaina tapahtumat alkavat pikku hiljaa edetä.

– Soitin Juha Halttuselle (työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja) sunnuntaina yhdentoista aikaan. Petterin (Leino) kanssa soiteltiin kahdeltatoista. Silloin alkoi vähän enemmän hahmottua ajatus siitä, että enemmistö kansanedustajista ei halua olla Halla-ahon johtamassa puolueessa, Samuli Virtanen kertoo Ilta-Sanomille.

Ensin syntyi ajatus, että nyt halla-aholaiset ovat kaapanneet puolueen, mutta eduskuntaryhmää ne eivät saisi.

– Sitä ne ei pysty kaappaamaan, vaan enemmistö heittää vähemmistön pihalle. Sitten me ruvettiin Petterin kanssa listaamaan niitä edustajia, ketkä voisi olla tähän lähdössä mukaan.

Petteri Leinon mukaan radikaaliryhmän heittämistä ulos eduskuntaryhmästä mietittiin jo kuntavaalien jälkeen, mutta sitä ei uskallettu tehdä. Puolue ja ryhmä oli hajalla.

– Tämä (että halla-aholaiset nakataan eduskuntaryhmästä) eli yllättävän pitkään. Kaj Turunen ja monet edustajat olivat vielä maanantaina illallakin siinä uskossa, että mennään sillä suunnitelmalla, mikä oli sunnuntaina päivällä ja maanantaiaamuna.

Leinon ja Virtasen version mukaan pika pikaa suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja eduskuntaryhmän kaappaamisesta luovuttiin ja tilanteet johtivat oman Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän syntymiseen.

Virtasen ja Leinonen Ilta-Sanomille kertoman version mukaan perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini olisi aivan viime metreille asti ollut sitä mieltä, ettei hän jätä perussuomalaisia. Toinen version keskeinen seuraus on se, ettei pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olisi voinut olla varma uuden eduskuntaryhmän syntymisestä ennen kuin matkalla Naantaliin jättämään hallituksensa eropaperia tasavallan presidentille.

Keskustelua aiheesta

Antti Kaikkonen myöntää viimein: ”Ei tosirakkautta, toimiva järkiliitto kuitenkin”

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on tyrmistynyt. Kaikkosen mukaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne väittää, että hallituspuolueiden välit olisivat huonommat kuin edellisen hallituksen kesken.

– Edellinen hallitus, jota loppuvaiheessa johtivat Alexander Stubb (kok) ja Antti Rinne oli kyllä riitaisuudessaan ihan eri sarjassa. Mitä siitä jäi käteen? Vasemmistoliitto ja Vihreät lähtivät ovet paukkuen hallituksesta kesken kauden. Työttömyys paheni 100 000 hengellä. Kausi päättyi farssiin, jossa silloinen hallitus äänesti salissa omia esityksiään vastaan. Ei se kovin hääppöseltä näyttänyt.

Kaikkonen myöntää, ettei keskustan, kokoomuksen ja sinisten yhteistyö aivan tosirakkautta ole, ”mutta toimiva järkiliitto kuitenkin”.

– Myös tuloksia syntyy. Suomen talous kasvaa ja työllisyys paranee. Maamme tulevaisuus näyttää huomattavasti paremmalta kuin vielä pari vuotta sitten. Hallituksen kaatumista on turha haikailla, Kaikkonen väittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta