Politiikka

Kannattaa seurata tarkkaan – budjettiriihestä luvassa sanataidetta veroista

Lehtikuva / Roni Rekomaa
Budjettineuvottelu-tunnelmaa vuodelta 2016.
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Budjettineuvottelu-tunnelmaa vuodelta 2016.
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Budjettineuvottelu-tunnelmaa vuodelta 2016.

Alkavan viikon uutisia veroratkaisuista lukiessa kannattaa olla tarkkana, mitä verrataan ja mihin. Luvassa on sanataidetta veroista, kun hallitus linjaa ensi vuoden ansiotuloverotusta budjettiriihessä keskiviikkona ja torstaina.

Samat ratkaisut voi tulkita monenlaiseksi verotuksen keventämiseksi tai kiristämiseksi. Näkemys riippuu siitä, vertaako ensi vuoden linjauksia tähän vuoteen vai koko hallituskauteen ja puhutaanko veronkevennyksistä ensi vuodelle vai myös vuodelle 2019.

Lukuihin vaikuttaa myös se, mitkä kaikki veromuutokset huomioidaan.

Työmarkkinajärjestöissä ja maan hallituksessa on muhinut tulkintaeroja siitä, millaisin veronalennuksin kilpailukykysopimuksen maksukorotukset tulisi kompensoida palkansaajille ensi vuonna. Palkkaverotuksen ratkaisut pohjustavat lämpenemässä olevaa liittokierrosta työmarkkinoilla.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen muistuttaa, että hallitus on tehnyt jo isoja veronkevennyksiä. 500 miljoonaa vuodelle 2016 ja tälle vuodelle vielä lisää.

Hänen mukaansa noin 200–300 miljoonan euron veronalennuksilla päästäisiin siihen, että hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti verotus ei kiristy tällä hallituskaudella. Eri osapuolet ovat puhuneet toimista eri tavalla.

– 400 miljoonan alennuksia esittänyt Veronmaksajien keskusliitto on painottanut ensi vuotta verrattuna tähän vuoteen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) painottaa koko hallituskautta ja kokoomus selkeästi enemmän sitä, että verotus ei saa kiristyä minään vuonna, Kärkkäinen sanoo.

– Kenen retoriikalla tullaan ulos kertoo vähän siitä, kuka on neuvotteluissa päässyt määrittelemään lopulta toteutuvan linjan, budjettien vaikutuslaskelmia aiemmin eduskunnan tietopalvelussa tehnyt Kärkkäinen sanoo.

Kärkkäisen mielestä suomalaisessa poliittisesta keskustelusta tekee vaikeaa, että tuijotetaan aina vain yhden vuoden budjettipäätöksiä.

– Samalla unohdetaan menneet päätökset, Kärkkäinen sanoo.

”Ei ole aika veroelvytykselle”.

Kysymyksiä on herättänyt myös mahdollisten veronalennusten suhdannepoliittinen järkevyys keskellä vankistuvaa talouskasvua. SAK:n pääekonomistin Ilkka Kaukorannan mielestä veronalennusten pitää olla maltillisia.

– Nyt ei ole aika veroelvytykselle. Jonkun näköiseen pienempään kevennykseen on varaa, sillä vaikka kasvu on hyvää, ei talous ole vielä korkeasuhdanteessa. Meillä on vielä aika paljon työttömyyttä ja vajaata kapasiteettia. Vielä ei ole finanssipolitiikan kiristämisen aika, Kaukoranta sanoo.

Mikäli budjettiriihestä ei tulisi minkäänlaisia veronalennuksia, voisi se Kaukorannan mukaan tulehduttaa ilmapiiriä syksyn työmarkkinapöydissä.

– Monelle tulisi sellainen olo, että lupaus on petetty, Kaukoranta sanoo.

Hän huomauttaa, että syksyllä tehtävillä palkkaratkaisuilla on isompi vaikutus palkansaajien ostovoimaan kuin veroratkaisuilla.

SDP pitää pienituloisten puolia.

Turun joukkopuukotuksen jälkeen turvallisuusasiat nousevat esille myös budjettiriihessä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi lauantaina, että Turun tapahtumat vaikuttavat budjettilinjauksiin ja harkintaan, tarvitaanko sisäisen turvallisuuden varmistamiseen lisäresursseja.

Veroratkaisuista on taitettu julkisuudessa peistä pitkin elokuuta. Palkkaverotuksen lisäksi pohdinnassa ovat myös välilliset verot.

Hallituksessa istuvan uuden vaihtoehdon eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho on todennut, että alkoholiveron maltillisesta nostosta voidaan keskustella alkoholiveron uudistukseen liitettynä.

Kuten usein aiemminkin budjettiriihessä väännetään myös väylähankkeista.

Ennen budjettiriihtä julkisuudessa on käyty paljon keskustelua myös perhevapaauudistuksen aloittamisesta.

Budjettiriihen pöydällä ovat myös ikuisuusaiheet: työllisyystoimet ja yritystukien justeeraaminen. Vaikka työttömyys on edelleen korkealla, samaan aikaan entistä useampi yritys valittelee työvoimapulaa. Tähän kaivattaisiin uusia lääkkeitä.

Yritystukien karsinta saa yleisen tason keskustelussa laajaa kannatusta. Kun mennään yksittäisiin karsittaviin tukiin, alkaa kova vastustus esimerkiksi alue- ja elinkeinopoliittisista syistä. Voi hyvin olla, että jälleen kerran isompi karsiminen yritystukiin tai niiden uudelleen ohjaaminen jää tekemättä.

Tuttuun tapaan elokuuta ovat värittäneet erilaiset ehdotukset pienemmistä asioista. Esimerkiksi uuden vaihtoehdon ministeriryhmä on ehdottanut autojen romutuspalkkion palauttamista.

SDP lähetti hallitukselle omat budjettiterveisensä tällä viikolla eduskuntaryhmän kesäkokouksesta. SDP:n mukaan Suomessa tulisi panostaa ennen kaikkea pitkän aikavälin kasvun edellytyksien vahvistamiseen. Työllisyyden nostaminen on keskeinen tavoite.

Veropolitiikassa SDP pitää pienituloisten puolta.

STT–OLLI KUIVANIEMI

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat