Kannattavan tehtaan tuotanto Salosta Romaniaan – näinkö Suomi laitetaan kuntoon?

Kuva: Lehtikuva
Perjantai toi mustan uutisen salolaisille Teamin jäsenille.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomen talous on alkanut kasvaa.

– Minusta viimeaikaiset uutiset kertovat siitä, että käänne on tapahtunut, päääministeri sanoi eduskunnan kyselytunnilla viime viikon torstaina.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen säesti  pääministeriä talouden positiivisista signaaleista:

– Yhä enemmän on merkkejä siitä, että Suomen suunta on vihdoin kääntymässä parempaan suuntaan. Tällä hetkellä talous kasvaa ja työttömyys alenee.

Jo kesäkuussa Sipilä sanoi keskustan puoluekokouksessa, että työllisyys seuraa talouskasvua pienellä viiveellä.

– Syksyllä voimme kuulla jo parempia uutisia myös työllisyyden kehityksestä, hän lupaili.

”Työmotivaatio on nollassa tai oikeastaan pakkasen puolella, nollan alapuolella.”

Salossa lienee vaikea yhtyä tähän viralliseen hallitustason optimismiin.

Tänään tuli musta perjantai kaupunkiin. Iski yt-uutinen, joka ei ainakaan kerro käänteen parempaan tapahtuneen.

LED-tuotteita valmistavan Hella Lighting Finlandin yt-neuvottelut ovat päättyneet 165 työpaikan menetykseen Salossa. Yhtiön tuotanto loppuu Salossa vaiheittain vuoden 2018 loppuun mennessä.

Tehtaan tuotanto siirretään Romaniaan. Saloon on jäämässä tuotekehitys- ja myyntitoimintoja, jotka työllistävät noin 20 henkilöä.

– Yt-neuvotteluiden kuluessa todettiin tehtaan olevan kannattava, eikä sitä työnantajakaan kiistänyt. Siksi henkilöstöryhmät pyrkivät siihen, että tuotanto jatkuisi, sanoo Teollisuusalojen ammattiliitto Teamiin kuuluvien työntekijöiden pääluottamusmies Anne Hakamäki.

Ensimmäiset irtisanomiset tulevat loppukesästä 2017.

– Työmotivaatio on nollassa tai oikeastaan pakkasen puolella, nollan alapuolella. Joudumme opettamaan töitä romanialaisille ja tekemään tuotantoa varastoon, Hakamäki sanoo.

Salon Seudun Sanomat kertoo, että Hella Lighting Finlandin entinen omistaja Taisto Lehti yritti ostaa valaisintehtaan takaisin suomalaisomistukseen. Hän kertoo saaneensa torstaina Saksan konsernijohdolta viestin, jossa tarjous hylättiin.

Salon seutu on kärsinyt viime vuosina pahoin Nokian ja Microsoftin irtisanomisista.

Mahdoton aikataulu? – Yliopistosairaalojen johtajat: lakiluonnos asiakkaan sote-valinnanvapaudesta on keskeneräinen ja tulkinnanvarainen

Kuva: lehtikuva / johannes tervo

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajat varoittavat, että lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa on keskeneräinen ja tulkinnanvarainen.

Aikataulu on asian tärkeyteen nähden liian kiireellinen, ja käsittelyä pitäisi lykätä kunnes esityksen ristiriitaisuudet ja puutteet on korjattu.

Nyt lausuntokierroksella oleva luonnos sisältää yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajien mukaan ristiriitaisuuksia, joiden perusteella on vaikea tulkita, mitä hallitus on oikein tarkoittanut.

Keskon yt:t ohi: 206 menettää työnsä, 51 kauppaa sulkeutuu

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela

Kesko on saanut päätökseen Siwoja ja Valintataloja koskevat yt-neuvottelut. Lopputuloksena kauppatoiminta päättyy 51 kaupassa ja 206 henkilön työsuhde päättyy.

Neuvottelut saatiin loppuun myös niiden 60 kaupan osalta, joiden myyntiä kilpailu- ja kuluttajavirasto edellyttää. Myynnistä neuvotellaan edelleen ja osa kaupoista siirtynee kilpailijoiden omistukseen.

Irtisanottaville on tarkoitus tarjota työtä muista K-marketeista tai muualla Keskon palveluksessa, Kesko kertoi tiedotteessaan.

Siwoja ja Valintataloja on muutettu K-marketeiksi jo yli 320 ja muutokset jatkuvat kevään mittaan. Yhteensä K-marketeiksi on muuttumassa yli 400 liikettä.

Keskon varatoimitusjohtajna Jorma Rauhalan mukaan Keskon tavoite on pitää lähikauppaverkosto mahdollisimman laajana.

– Olemme rakentamassa Suomen ylivoimaisesti laajinta lähikauppaverkostoa, joka koostuu lähes 1 000 lähikaupasta ja joka työllistää lähes 8 500 kaupan alan ammattilaista. Valitettavasti Suomen Lähikaupalta tulleessa verkostossa on mukana kauppoja, joissa emme ole löytäneet keinoa jatkaa liiketoimintaa kannattavasti, Rauhala sanoi.

Suljettavia liikkeitä on muun muassa pienillä paikkakunnilla, joilla ei ole riittävää asiakaspohjaa. Toisissa olisi ollut liian suuri investointitarve.

Juttua päivitetty klo 13.51.

AVAINSANAT

Palvelualoillakin näkyy jo piristymisen merkkejä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Yksityisten palvelualojen liikevaihto kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttia ja alalla ennakoidaan, että kasvu jatkuu ripeänä myös tämän vuoden alkupuolella. Palvelualojen työnantajat Palta ennustaa, että liikevaihto kasvaa kaikilla yksityisten palvelualojen päätoimialoilla. Nopeinta kasvua saadaan työllistämistoiminnassa ja liike-elämän palveluissa. Myös logistiikassa näkyy pitkän tauon jälkeen pientä kasvua.

– Suomen talouden piristyminen näkyy selvästi palvelujen kysynnässä. Vienti näyttää kääntyvän maltilliseen kasvuun, joten logistiikkakin ponnistaa tänä vuonna kasvuun, arvioi Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

Kasvu näkyy myös työllisyydessä, sillä palvelualoille syntyi viime vuonna 3 500 uutta työpaikkaa. Palveluihin on finanssikriisin jälkeen syntynyt kaikkiaan yli 60 000 työpaikkaa.

IMF: Kreikalle ei pidä antaa velkoja anteeksi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / SAUL LOEB
IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde

Kreikan velat tarvitsevat uudelleenjärjestelyä, mutta velkojen antamista anteeksi ei tällä hetkellä tarvita, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi keskiviikkona Berliinissä.

Kreikan johto, IMF sekä euromaat ovat vääntäneet jo kuukausien ajan velkahelpotuksista ja Kreikalta vaadittavista toimista. Kreikka suostui maanantaina keskustelemaan uusista velkojien haluamista ehdoista, jotta umpikuja saataisiin murrettua.

Euromaat ja IMF ovat olleet erimielistä siitä, millaisia ehtoja ja toimia Kreikalta pitäisi edellyttää taloudellisen tuen vastineeksi. Euromaat esimerkiksi haluavat Kreikan sitoutuvan 3,5 prosentin budjettiylijäämään suhteessa bruttokansantuotteeseen ennen lainojen takaisinmaksuja, mitä IMF ei pidä realistisena.

Kreikka tarvitsee uuden erän 86 miljardin euron lainaohjelmastaan viimeistään heinäkuussa, jotta se voisi maksaa 7 miljardin euron edestä velkojaan.

IMF ei lähtenyt mukaan vuonna 2015 myönnettyyn tukipakettiin, mutta moni euromaa haluaisi sen nyt mukaan lainaohjelmaan.

Keskustelua aiheesta

Aamun tapaaminen: ei uusia avauksia työmarkkinoille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi talousneuvoston kokousta medialle pääministerin virka-asunnon ulkopuolella Helsingin Kesärannassa tänä aamuna.

Hallitukselta ei kuultu aamun tapaamisessa uusia avauksia tai suoranaisia moitteita työmarkkinajärjestöille.

Akavan ja STTK:n mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toisti näkemyksensä, jonka mukaan vientivetoista palkkamallia eli niin sanottua Suomen mallia koskevia neuvotteluja olisi tärkeä pystyä jatkamaan.

Työnantajien EK ja palkansaajajärjestöt jatkavat maanantaina keskenään keskusteluja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Esillä ovat muun muassa EK:n viime viikolla irtisanomat järjestösopimukset ja niiden korvaaminen liittotasolla.