Kannattavan tehtaan tuotanto Salosta Romaniaan – näinkö Suomi laitetaan kuntoon?

Kuva: Lehtikuva
LKS 20160218 TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton toimisto Siltasaarenkatu 2:sessa Helsingissä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Perjantai toi mustan uutisen salolaisille Teamin jäsenille.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomen talous on alkanut kasvaa.

– Minusta viimeaikaiset uutiset kertovat siitä, että käänne on tapahtunut, päääministeri sanoi eduskunnan kyselytunnilla viime viikon torstaina.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen säesti  pääministeriä talouden positiivisista signaaleista:

– Yhä enemmän on merkkejä siitä, että Suomen suunta on vihdoin kääntymässä parempaan suuntaan. Tällä hetkellä talous kasvaa ja työttömyys alenee.

Jo kesäkuussa Sipilä sanoi keskustan puoluekokouksessa, että työllisyys seuraa talouskasvua pienellä viiveellä.

– Syksyllä voimme kuulla jo parempia uutisia myös työllisyyden kehityksestä, hän lupaili.

”Työmotivaatio on nollassa tai oikeastaan pakkasen puolella, nollan alapuolella.”

Salossa lienee vaikea yhtyä tähän viralliseen hallitustason optimismiin.

Tänään tuli musta perjantai kaupunkiin. Iski yt-uutinen, joka ei ainakaan kerro käänteen parempaan tapahtuneen.

LED-tuotteita valmistavan Hella Lighting Finlandin yt-neuvottelut ovat päättyneet 165 työpaikan menetykseen Salossa. Yhtiön tuotanto loppuu Salossa vaiheittain vuoden 2018 loppuun mennessä.

Tehtaan tuotanto siirretään Romaniaan. Saloon on jäämässä tuotekehitys- ja myyntitoimintoja, jotka työllistävät noin 20 henkilöä.

– Yt-neuvotteluiden kuluessa todettiin tehtaan olevan kannattava, eikä sitä työnantajakaan kiistänyt. Siksi henkilöstöryhmät pyrkivät siihen, että tuotanto jatkuisi, sanoo Teollisuusalojen ammattiliitto Teamiin kuuluvien työntekijöiden pääluottamusmies Anne Hakamäki.

Ensimmäiset irtisanomiset tulevat loppukesästä 2017.

– Työmotivaatio on nollassa tai oikeastaan pakkasen puolella, nollan alapuolella. Joudumme opettamaan töitä romanialaisille ja tekemään tuotantoa varastoon, Hakamäki sanoo.

Salon Seudun Sanomat kertoo, että Hella Lighting Finlandin entinen omistaja Taisto Lehti yritti ostaa valaisintehtaan takaisin suomalaisomistukseen. Hän kertoo saaneensa torstaina Saksan konsernijohdolta viestin, jossa tarjous hylättiin.

Salon seutu on kärsinyt viime vuosina pahoin Nokian ja Microsoftin irtisanomisista.

Iltalehti: Vaativaa päivystyshoitoa saa pian vain 12 paikkakunnalla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
LKS 20161203 Meilahden sairaala 28. syyskuuta 2016. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Hallituksen ajama päivystysuudistus perustuu puutteellisiin laskelmiin, kirjoittaa Iltalehti.

Uudistuksessa laaja päivystysvastuu keskitettäisiin 12 sairaalalle, ja hallituksen mukaan uudistus toisi kokonaisuudessaan 350 miljoonan euron säästöt kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kuntaliiton mukaan arviot ovat epärealistisia. Liiton johtavan lakimiehen Sami Uotisen mukaan lisäkustannusten oletetaan kompensoituvan epämääräisillä säästöillä, joiden toteutuminen on epävarmaa.

Myös lainsäädännön arviointineuvosto on huomauttanut uudistuksen säästöarvioiden puutteellisuudesta.

Eduskunnalle annettuun lakiesitykseen tehtiin maininta vaikutusarvioiden täsmennyksestä, mutta toimet eivät ole arviointineuvoston puheenjohtajan Kalle Määtän mukaan riittäviä.

Iltalehden mukaan Suomen Potilasliitto pelkää, että potilasturvallisuus voi heikentyä hoitomatkojen pidentyessä.

Päivystysuudistusta koskevat lait tulevat voimaan vuoden 2017 alussa.

Nyt se on tutkittu – näin paljon suomalaiset tuhlaavat jouluna

lompakko23653
Joulu on lompakolle kärsimyksen aikaa.

Suomalaiset aikovat käyttää joulunviettoon tänä vuonna keskimäärin 517 euroa, ilmenee Nordean teettämästä tutkimuksesta. Sen mukaan joulubudjetti on pysynyt nyt kolme vuotta melko tarkkaan samalla tasolla.

Lahjoihin aiotaan käyttää 305 euroa ja muihin jouluhankintoihin 212 euroa. Lapsiperheillä joulun budjetti on suunnilleen 610 euroa ja lapsettomilla kotitalouksilla 470 euroa.

Suklaa, vaatteet ja lelut ovat suosituimpia lahjoja. Myös aineettomien lahjojen suosio on kasvanut.
TNS Gallup kysyi joululahjojen hankinta-aikeista Nordean toimeksiannosta internet-paneelin avulla.

AVAINSANAT

”Pääministeri oli ilmiselvästi menettänyt malttinsa” – Yle harkitsee Sipilän ja toimittajan välisten viestien julkistamista

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Yleisradio harkitsee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja toimittaja Salla Vuorikosken välisten viestien julkistamista, kertoo Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen STT:lle.

Sipilä lähetti Ylen toimittajalle lähes 20 viestiä, joista osa oli Sipilälle tullutta kansalaispalautetta ja osa pääministerin ja toimittajan välistä keskustelua.

– Harkitsemme, onko viestien julkaiseminen joltain osin tarpeen niiden yhteiskunnallisen merkityksen takia, Jääskeläinen toteaa.

Atte Jääskeläinen oli toinen viestien vastaanottajista, joten hän sai niistä tiedon saman tien. Hänen mukaansa Sipilän saaman palautteen joukossa on jopa vihapuheeksi luokiteltavaa tekstiä, jonka julkaiseminen ei ole mielekästä.

Jääskeläinen toteaa, että Yleen kohdistuu jatkuvasti vaikuttamisyrityksiä muun muassa eri intressiryhmien ja poliitikkojen taholta. Hän kuitenkin luonnehtii pääministerin yhteydenottoa poikkeuksellisen tunteikkaaksi.

– On poikkeavaa, että pääministeri lähettää viestejä suoraan toimittajalle ja välittää kansalaisilta saamaansa palautetta. Pääministeri oli ilmiselvästi menettänyt malttinsa.

Vastaava päätoimittaja tulkitsi Sipilän viestit niin, että pääministeri halusi välittää Ylelle viestit osoittaakseen, että kansalaiset olivat tulkinneet uutisen väitteeksi Sipilän mahdollisesta jääviydestä.

– Vaikka uutisessa ei välitetty näin, jotkut kansalaiset olivat tulkinneet uutisemme niin.

”Emme noudattaneet pääministerin ilmoittamaa toivomusta tässä asiassa.”

Atte Jääskeläisen mukaan Juha Sipilä oli ilmaissut ennen sunnuntaista pääministerin haastattelutuntia, ettei halunnut puhua Terrafame-kohusta ohjelmassa. Jääskeläinen keskusteli ohjelman vetäjän kanssa, ja asia päätettiin nostaa esille heti ohjelman alussa.

– Emme noudattaneet pääministerin ilmoittamaa toivomusta tässä asiassa, Jääskeläinen kertoo.

Jääskeläinen toteaa, että Ylen riippumattomuus on olemassa juuri tämänkaltaisten tilanteiden varalle.

– Meidän ei tarvitse alistua painostukseen eikä tehdä journalistisia päätöksiä sillä perusteella, onko joku poliitikko suuttunut tai onko toimituksen sisällä paineita.

Atte Jääskeläisen mukaan Ylen johdon päätös rajoittaa Sipilää koskevaa uutisointia perustui journalistiseen harkintaan. Jääskeläisen mukaan vaarana oli, että aihe olisi saanut suhteettoman suuren painoarvon.

– Kyse oli siitä, mikä on asian yhteiskunnallinen merkitys ja sen merkitys yleisölle suhteessa muihin uutistapahtumiin, ottaen huomioon että asia oli ollut jo neljä päivää pääuutisaiheena.

Ruben Stillerin varoitus peruttiin.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Pressiklubi-ohjelman juontaja Ruben Stiller sai tiistaina kirjallisen varoituksen, koska tämä oli valmistellut ensi perjantain lähetystä ”uutis- ja ajankohtaistoiminnan johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti”.

Varoituksessa Stilleriä uhattiin irtisanomisella, jos tämä ei noudata johdon linjaa. Stiller kertoo Twitterissä, että varoitus on peruttu.

– Fantastista. Tötteröhattu päässä eteenpäin! tv-persoona kirjoittaa twiitissään.

Atte Jääskeläisen mukaan työnantajan reaktion taustalla oli periaatteellinen kysymys siitä, tuleeko toimituksen johdon linjauksia noudattaa.

Tommi Forsman, STT

Kaleva: Yhä useampi töissä jo ennen turvapaikkapäätöstä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
turvapaikka
Moni turvapaikanhakija tekisi mieluusti töitä.

Yhä useampi turvapaikanhakija osallistuu työharjoitteluun tai vapaaehtoistyöhön, uutisoi Kaleva. Ainakin Pohjois-Pohjanmaalla kymmenet turvapaikanhakijat myös käyvät palkkatyössä.

SRP:n Oulun piirin hallintojohtaja Ari Haaranen sanoo, että erilaisia työelämän tutustumisjaksoja, harjoitteluja ja vapaaehtoistyötä tehdään vastaanottokeskusten ulkopuolella enemmän kuin koskaan.

– Tämä on kuluneen vuoden aikana noussut uudeksi ilmiöksi, Haaranen arvioi.

Työelämään aktivoimista ei Kalevan mukaan koordinoida valtakunnallisesti. Osaamiskartoitusten ja projektien koordinointi puuttuu kokonaan.

Pohjois-Suomen ely-keskuksen maahanmuuttopäällikön Hanna Määtän mukaan työllistämiseen ei ole panostettu, koska tiedossa on, että suurin osa turvapaikanhakijoista tulee saaman kielteisen päätöksen.

 

 

Vertailu: Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa

Kuva: Roope Permanto
verokuvitusroopepermanto2

Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu kireämmäksi. Tämä käy ilmi Veronmaksajain keskusliiton laatimasta Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 -selvityksestä, jossa vertailtiin työn verotusta kahdeksassatoista OECD-maassa neljällä eri palkkatasolla.

Selvityksen mukaan esimerkiksi suomalaista keskipalkkaa eli 42 200 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurituloisinta, 137 000 euroa vuodessa ansaitsevaa, verotetaan peräti 7,8 prosenttiyksikköä ankarammin.

Kolme vuotta jatkuneen tuloverotuksen yleisen kiristymisen jälkeen keskituloisen palkansaajan verotus Suomessa pysyi suunnilleen ennallaan kuluvana vuonna. Tuloverotuksen progressio jyrkkeni.