Kun hallituksen esitysluonnoksesta kerättiin lausuntoja, kansalaisilta niitä tuli poikkeuksellisen paljon – ja palaute oli lähes poikkeuksetta kriittistä.

Monet pelkäsivät, että digitaalinen henkilöllisyystodistus on pakollinen, ja se liitettiin vahvasti erilaisiin koronatoimiin, koronarokotuksiin ja koronapassiin. Myös ratkaisun tietoturvaan kohdistui epäilyksiä.

-  Lausunnoissa näkyi hyvin vahva huoli siitä, että Suomi olisi muuttumassa Kiinan tyyppiseksi kontrollivaltioksi, jossa halutaan seurata henkilöiden liikkumista, sanoi valtiovarainministeriön (VM) tietohallintoneuvos Maria Nikkilä toimittajille järjestetyssä taustatilaisuudessa tiistaina.

Tavoitteena on viranomaisten mukaan nimenomaan parantaa kansalaisten valtaa siihen, mitä tietoja he antavat, kenelle ja milloin.

Pakettinouto tai pääsy verotietoihin samalla sovelluksella

Digitaalinen henkilöllisyystodistus on poliisin myöntämä sähköinen versio virallisesta tunnistusasiakirjasta. Käytännössä se tarkoittaa älylaitteeseen ladattavaa mobiilisovellusta, jolla voi todistaa henkilöllisyytensä aivan kuten nykyään henkilöllisyystodistuksella tai sähköisissä palveluissa pankkitunnuksilla.

-  Sovelluksella voi noutaa paketin kioskilta tai tunnistautua vaikka Verohallinnon sähköiseen palveluun, Nikkilä kertoo.

Julkisena palveluna tarjottavassa henkilöllisyystodistuksessa ei ole välikäsiä, ja ihminen voi kussakin tilanteessa sovelluksesta valita itse, mitä kaikkia tietoja jakaa. Jos käyttäjän täytyy esimerkiksi todistaa olevansa täysi-ikäinen, hän voi todistuksella näyttää vain ikänsä koko henkilötunnuksen sijaan.

Koska sekä tietoliikenneyhteydet että henkilötiedot salataan, valtio ei edes halutessaan saisi tietää, mitä tietoja ja kenelle käyttäjä on jakanut.

Toisin kuin kansalaisten lausunnoissa pelätään, tiedot ovat siis jatkossa entistä yksityisempiä. Nykyisellään välityspalveluiden ja tunnistusvälineiden tarjoajien tietoon päätyy paljon tietoa siitä, miten ja millaisia palveluita kukakin käyttää.

Todistuksen voi myös tarkastaa sovelluksella

Sovellus on käyttäjälle maksuton, ja sen voivat ottaa käyttöön kaikki, joilla on Suomen viranomaisen myöntämä, voimassa oleva passi tai henkilökortti.

Asioidessa todistus tarkastetaan joko esimerkiksi kassajärjestelmään integroitavalla toiminnallisuudella tai tarkastussovelluksella, joka on niin ikään maksuton. Nikkilä kertoo, että tarkastussovelluksen voi ladata myös yksityishenkilö, eli vaikkapa käytetyn auton myyjä ja ostaja voivat sopia toistensa henkilöllisyyden tarkastamisesta.

Jos älylaitetta ei ole, käyttöön on tulossa luonnollisen henkilön tunnistusväline julkisiin palveluihin. Se on Digi- ja väestötietoviraston (DVV) myöntämä erillinen tunnistusväline, joka mahdollistaa sähköisen tunnistautumisen julkisiin asiointipalveluihin. Kuten sovelluksenkin, myös tunnistusvälineen käyttöönotto edellyttää Suomen viranomaisen myöntämää passia tai henkilökorttia.

Tunnistuslaite on maksullinen, ja Nikkilä arvelee sen maksavan käyttäjälle 25-60 euroa riippuen siitä, kuinka paljon niitä tulee käyttöön.

Jos ihminen ei halua käyttää älypuhelinta eikä tunnistuslaitetta, kaikki vanhat tunnistautumismenetelmät toimivat edelleen.

Jos tunnistuslaitetta haluaa käyttää mutta sen hankintaan ei ole varaa, sen voisi mahdollisesti saada passin tai henkilökortin tavoin Kelan maksusitoumuksella.

Lisäksi käyttöön on tulossa maksullinen ulkomaalaisen asiointiväline, jonka myöntää DVV ja jolla voi tunnistautua asiointipalveluihin Suomessa. Sen voivat ottaa käyttöön ihmiset, jotka eivät välttämättä edes aio muuttaa Suomeen mutta jotka asioivat esimerkiksi liiketoimintansa vuoksi Suomen viranomaisten kanssa.

Myös EU:lla suunnitteilla lompakkosovellus

Digitaalinen henkilöllisyystodistus on osa hallitusohjelmaa, jossa todetaan tavoitteeksi edistää suomalaisille ja Suomessa asuville mahdollisuutta sähköiseen tunnistautumiseen ja toimivien tunnistusratkaisuiden kehittymistä.

Uudistukseen liittyy kaksi kokonaan uutta lakia: laki Digi- ja väestötietoviraston digitaalisen henkilöllisyyden palveluista ja laki digitaalisesta henkilöllisyystodistuksesta. Lisäksi säädösehdotuksissa on muutoksia useisiin olemassa oleviin lakeihin, kuten passilakiin ja tukipalvelulakiin.

Hallituksen esitykset on tavoitteena antaa alkusyksystä.

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) sanoi tilaisuudessa, että Suomi haluaa olla teknologian edistämisen kärkimaa. Alkuun digivälineet otetaan käyttöön julkisella puolella, mutta mikään ei estä niiden hyödyntämistä muuallakin.

-  Tulevaisuudessa todistukseen voisi liittää enemmän palveluita, kuten eri yritysten kanta-asiakaskortteja tai yhdistysten jäsenkortteja.

Myös EU:lla on meneillään lainsäädäntöehdotus, jonka tavoitteena on luoda perusta eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakkosovelluksille. Lompakkosovelluksilla käyttäjät voisivat tunnistautua, todistaa esimerkiksi ajo-oikeutensa tai näyttää tutkintotodistuksensa ja allekirjoittaa asiakirjoja maiden rajojen yli asioidessaan.

VM:n erityisasiantuntijan Laura Kolisen mukaan Suomessa kiinnitetään huomiota kansallisen työn yhteensovittamiseen EU:n valmistelun kanssa, jotta kustannuksilta ja päällekkäiseltä kehitystyöltä vältytään. Monilta osin tavoitteet ovat jo nykyisellään yhtenäiset.

Henkilötunnuksesta poistuu sukupuoli

Myös henkilötunnusjärjestelmä on menossa uusiksi. Tämänhetkisen tavoitteen mukaan vuodesta 2027 alkaen henkilötunnuksesta (hetu) ei hallitusohjelman mukaisesti voi enää päätellä sen haltijan sukupuolta.

Kun nykyisin hetun viimeinen numero on naisilla parillinen ja miehillä pariton, jatkossa yksilönumero on satunnainen.

Tieto sukupuolesta ei poistu väestötietojärjestelmästä, mutta muutoksen myötä se jaetaan vain perustelluissa tapauksissa esimerkiksi terveydenhuollon toimijoille. Tavoitteena on parantaa yksityisyyden suojaa ja ennaltaehkäistä syrjintää.

Nykyiset hetut eivät kuitenkaan poistu, eli jo annettua henkilötunnusta ei voi muuttaa sukupuolineutraaliksi.

Ulkomaalaiset saavat hetun entistä vikkelämmin

Muiden hetuun liittyvien lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan jo ensi vuoden alusta. Uudistuksessa hetuihin tulee esimerkiksi lisää merkkejä, jotta henkilötunnusten riittävyyttä voidaan parantaa.

Hetun saamisesta tehdään myös nykyistä helpompaa ja nopeampaa siten, että esimerkiksi Suomeen tulevat opiskelijat ja työntekijät voivat itse rekisteröityä mobiilisovelluksella jo ennen maahan saapumista. Samalla tarve organisaatiokohtaisten tunnusten käytölle vähenee, kun ulkomaalainen saa hetun heti asioinnin alusta.

VM:n erityisasiantuntija Henriikka Tammes kertoi tilaisuudessa muutoksen esimerkiksi nopeuttavan ulkomaalaisten pääsyä yhteiskunnan palveluihin ja siten edistävän työperäistä maahanmuuttoa.

Lisäksi henkilötunnuksen rinnalle on tulossa käyttöön yksilöintitunnus. Se ei korvaa henkilötunnusta, mutta sitä voivat hyödyntää esimerkiksi yritykset ja järjestöt, jotka eivät tietotuojasyistä voi tai halua käsitellä henkilötunnuksia.

STT-Anne Salomäki