Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kansan enemmistö: perhepolitiikka onnistui Marinin hallitukselta – ero selvä Sipilän kauteen verrattuna

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Valtaosa suomalaisista arvioi perhepolitiikan onnistuneen hyvin Sanna Marinin (sd.) hallituksen kaudella, vaikka korjauksia vielä tarvitaan.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Asia selviää Väestöliiton perhebarometristä.

Marinin hallituksen perhepolitiikka saa suomalaisilta korkeamman arvosanan kuin edeltävät hallitukset. Vuosina 2014 ja 2018 reilu puolet ajatteli valtiovallan onnistuneen hyvin perhepolitiikassa, nyt enemmän kuin kaksi kolmesta ajatteli näin.

Tosin yli kaksi viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, ettei perheiden valtiolta saama tuki ole riittävällä tasolla. Lapsiperheiden vanhemmista tätä mieltä oli yli puolet. Erityisen tyytymättömiä olivat lapsiperheissä elävät naiset ja perussuomalaisten kannattajat.

Tukeen tyytyväisten määrä kasvoi kuitenkin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kauteen verrattuna 24 prosentista 37 prosenttiin.

-  Pääosin perhepolitiikassa on onnistuttu hyvin verrattuna aiempien hallituskausien kyselyihin. Keskeisimmät viestit tässä perhebarometrissä olivat, että valtaosa suomalaisista toivoo perheille tukea ja aika moni toivoo parempaa tukea kuin mitä se kyselyn aikaan syksyllä 2022 oli, Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa kertoo.

-  Vastauksissa korostui, että erityisesti vähävaraisille lapsiperheille kaivattaisiin lisää tukea. Erillinen 200 euron lapsilisä vähävaraisille sai hirveästi kannatusta.

PERHEBAROMETRIIN vastanneista lähes kolme neljästä arvioi erillisen vähävaraisille perheille kohdennetun lapsilisän vähintään melko tärkeäksi perhepoliittiseksi toimeksi.

Reilu neljännes piti lapsilisän nykyistä tasoa sopivana, ja kaksi kolmesta muokkaisi lapsilisän tasoa jollain lailla, kuten porrastamalla sen tulojen mukaan.

Marinin hallitus toteutti muun muassa perhevapaauudistuksen, jonka perhebarometrin vastaajat ottivat Sorsan mukaan pääosin hyvin vastaan. Kyselyn toteuttamishetkellä vastaajilla ei ollut vielä käytännön kokemuksia uudesta perhevapaamallista, joten vastaajat kuvasivat enemmänkin odotuksiaan siitä.

Viime vuoden elokuussa voimaan tulleen uudistuksen tarkoitus oli esimerkiksi tukea hoitovastuun tasaista jakautumista molempien vanhempien kesken. Vanhempainvapaat jaettiin lähtökohtaisesti tasan molemmille vanhemmille, päivärahapäivien määrä kasvoi ja vapaita on mahdollista pitää aiempaa joustavammin.

Perhebarometrin mukaan tyytyväisyys vanhempainvapaiden kestoon ja joustoihin on uudistusten myötä laajempaa. Vuonna 2018 tyytyväisiä oli 36 prosenttia, kun nyt heitä oli 57 prosenttia.

-  Pääosin oltiin tyytyväisiä siihen, että vanhempainvapaan kesto piteni. Kuka ei olisi tyytyväinen, että saa olla lapsen kanssa pidempään ansiosidonnaisella kotona, Sorsa sanoo.

ÄIDIT käyttivät Kelan mukaan viime vuonna lähes 90 prosenttia vanhempainvapaista. Uudessa vanhempainvapaamallissa vapaat jakautuvat joko tasan vanhempien kesken tai niin, että enintään 63 päivää voi luovuttaa esimerkiksi toiselle vanhemmalle.

Sorsan mukaan moni vastaaja koki, että kiintiöillä puututaan perheiden itsemääräämisoikeuteen.

-  Kun kiintiöt tulivat selkeämmin, että äiti yksin ei voi pidentää vapaiden kestoa, suhtauduttiin siihen vähän kahtiajakoisesti. Suuri osa oli sitä mieltä, että perheiden pitäisi saada päättää kokonaan vapaiden jakamisesta tai ainakin luovuttaa enemmän kiintiöistään toiselle vanhemmalle.

Naisista kolmannes ja miehistä neljännes koki, että perheiden tulisi voida päättää vapaiden jakautumisesta kokonaan itse.

OSA VASTAAJISTA näki, että uudistuksen myötä molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus viettää tasaisemmin aikaa lapsen kanssa, mutta esimerkiksi imetys mietitytti joitakin.

-  Vanhempainvapaauudistus on mielestäni hyvin ristiriitainen, koska perheitä tulisi tukea vuorovaikutussuhteen luomiseen ja pitkään imetykseen, mikä osaltaan tukee lapsen terveyttä ja luottamussuhdetta. Isä ei voi imettää, eikä äiti voi olla tissit täynnä töissä, kuvasi 35-vuotias miesvastaaja.

Sorsan mukaan muissa Pohjoismaissa on havaittu, että kiintiöidyt vapaat ovat tehokkain keino pidentää isien vanhempainvapaita.

-  Tässä kyselyssä kiintiöt eivät olleet suosituimpien asioiden joukossa. Ihmisten mielestä ne ovat varmaan liian pakottava keino.

Kelan tuoreiden tietojen mukaan tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä isien vanhempainpäivärahojen käyttö oli kasvanut edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Perhevapaauudistuksen vaikutusta kehitykseen on Kelan mukaan kuitenkin vielä aikaista arvioida.

LÄHES PUOLET suomalaisista piti vanhempainrahan tasoa sopivana. Vanhempainvapaiden ajalta maksetaan ansiosidonnaista vanhempainrahaa, jonka taso on korkeintaan 70 prosenttia edeltävistä palkkatuloista. Kolmannes vastaajista katsoi, että vanhempainrahan tulisi olla suurempi, lapsiperheellisistä vastaajista lähes joka toinen oli tätä mieltä.

Perhebarometrissä todetaan olevan kiinnostavaa, että väestö on suhteellisen tyytyväinen tilanteeseen, jossa Suomi on kaukana muista Pohjoismaista. Norjassa ja Tanskassa vanhempainraha vastaa täysin edeltäviä ansiotuloja tiettyyn ylärajaan asti.

-  Ehkä ei edes tiedetä, että kuinka hyvin asiat voisivat olla. Virossa, Norjassa ja Tanskassa korvaus on 100 prosenttia edeltävistä ansiotuloista. Ruotsissa taas vapaita voi pitää paljon joustavammin ja korvaus on hieman parempi, Sorsa kertoo.

Sorsan mukaan suurempi vanhempainraha nousi perhebarometrissä esille, kun kysyttiin, mikä kannustaisi isiä jäämään vanhempainvapaalle.

-  Yhtenä vaihtoehtona oli se, että vanhempainraha korotettaisiin 90 prosenttiin edeltävistä tuloista. Se oli isien mielestä paras keino ja äitien mielestä toiseksi paras keino siihen, miten isät jäisivät pidemmille vapaille.

SUOMESSA syntyi Tilastokeskuksen mukaan lapsia ennätyksellisen vähän alkuvuodesta 2023. Määrä oli pienempi kuin koskaan vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian aikana. Yhdeksän peräkkäistä vuotta laskussa ollut syntyvyys elpyi hetkellisesti vuosina 2020 ja 2021, mutta viime vuonna syntyvyys alkoi taas laskea.

Sorsa ei usko, että Suomessa voitaisiin tehdä syntyvyyteen suoraan vaikuttavia perhepoliittisia toimia.

-  Radikaalit, suoraan syntyvyyteen vaikuttavat toimet ovat aika vaikeita toteuttaa tällaisessa oikeusvaltiossa, jossa elämme. Esimerkiksi Unkarissa lapsiperheille on todella suuret rahalliset tuet muiden väestöryhmien kustannuksella, jotta lapsia hankittaisiin enemmän. Sellaisiin ei ehkä kannata eikä voi ryhtyä Suomessa.

Epäsuoria vaikutuskeinoja Sorsan mukaan kuitenkin on.

-  Perhepolitiikalla voi lisätä ihmisten luottavaisuutta siihen, että he pystyvät elättämään itsensä sekä lapsen. Se on itse asiassa erittäin merkittävää syntyvyyden kannalta. Se mahdollisesti nostaa syntyvyyttä tai ainakin estää sitä laskemasta ihan niin paljon kuin se muuten laskisi.

Viime vuoden elokuussa tehdyn kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi noin 3  400 iältään 20-59-vuotiasta suomalaista. Kyselyn tekoaikaan puoluekanta oli vuoden 2019 eduskuntavaalien mukaan, joten tyytyväisyys perhepolitiikkaan heijasti todennäköisesti vastaajan tyytyväisyyttä Marinin johtaman hallituksen politiikkaan laajemmin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE