Kansanedustaja: ”Hävettää se siivottomuus” – Eduskunnan ympäristö peittyi tupakantumppeihin

Kuva: Jari Soini
Kansanedustaja Maria Tolppanen pitää hyvänä asiana, että eduskunta on savuton, mutta eduskunnan tupakointikäytännöt eivät hänen mukaansa toimi tällä hetkellä lainkaan.

Eduskunnasta tuli savuton 4.9.2017 alkaen. Kansliatoimikunta epäsi tupakoinnin paitsi sisällä myös eduskunnan hallussa olevissa ulkotiloissa.

Niinpä tupakoitsevat kansanedustajat ja eduskunnan työntekijät ovat etsineet tupakointipaikkansa eduskuntatalon välittömästä läheisyydestä kaupungin alueelta. Siellä taas ei ole mihin tupakkansa tumpata.

– Kun me elämme kaupungissa, jossa ei ole tuhkakuppeja ja jossa ei ole roskiksia, niin voin vakuuttaa, että eduskuntatalon läheisyys tulee varmasti olemaan aika lailla karsean näköinen, tupakoitsijaksi tunnustautuva kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) ennusti jo huhtikuussa.

Näin on käynyt. Sen todistavat Tolppasen ottamat kuvatkin, joita on käytetty tämän artikkelin kuvituksena.

Toimiiko eduskuntatalossa työskentelevien tupakointi tällä hetkellä ongelmattomasti?

– Ei toimi. Eduskunta on savuton, mikä on hyvä asia. Kodeissa siirryttiin jo neljännesvuosisata sitten ulkotupakointiin. Mutta se, että tupakoitsijat häädetään kaikkien eduskunnan ulkoalueiden ulkopuolelle Helsingin kaupungin kadulle tupakoimaan on paitsi ajattelematonta myös typerää. Ajatus, että tupakointi näin loppuisi, on naurettava, Tolppanen sanoo.

Miten ratkaisisitte tilanteen?

– Eduskunnan piha-alueilla pitää olla asiallinen merkitty tupakointipaikka, missä on sadekatos, roskakori ja tuhkakuppi. Näin asia on hoidettu muissa Euroopan savuttomissa parlamenteissa. Brysselissä tosin tupakointipaikka on myös sisällä.
Suomessa esimerkiksi savuttomat sairaalat ovat järjestäneet asiallisen tupakointipaikan potilailleen ja henkilökunnalleen.

Eduskuntatalon läheisyys on roskaantunut. Millaisia ajatuksia se herättää?

– Minua hävettää se siivottomuus. Mietin monesti, mitä esimerkiksi kiinalaiset tai venäläiset tai muun Euroopan valtiolliset vieraat ajattelevat siivottomasta tupakantumppisesta eduskunnan ympäristöstä. He ihmettelevät varmasti myös sitä, onko heidän todella tupakoitava kadulla. Varoitin tästä ilmiöstä silloin, kun asiasta keskusteltiin. Kuuroille korville, Tolppanen sanoo.

Nykyinen tupakointikäytäntö ja kaduilla haahuilu voi olla on myös turvallisuuskysymys. Senkin Tolppanen allekirjoittaa.

Saattaa siirtyä sisäpihalle.

Tolppasen mukaan eduskunnan nykykäytäntö herättää laajaa tyytymättömyyttä.

– Tupakoivien keskuudesta en tiedä yhtään tyytyväisyyttä.

Eduskunnan kansaliatoimikunnan jäsen, varapuhemies Arto Satonen on tietoinen ongelmista.

– Edustajilta on tullut palautetta tästäkin aiheesta.

Asiasta on Satosen mukaan keskusteltu epärvirallisesti kansliatoimikunnassa. Kuten Tolppanen, Satonenkin pitää savuttomuutta tärkeänä.

– Lähtökohta on ollut, että savuttomuudesta pidetään kiinni. Tällä hetkellä varmaan virkamiehet katsovat tilannetta, löydetäänkö jokin järkevä ratkaisu.

Satosen mukaan ratkaisu saattaa olla esimerkiksi tupakoinnin siirtäminen eduskunnan sisäpihalle.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio kertoo hänkin olevansa tietoinen tupakointiin liittyvästä keskustelusta.

– Kansliatoimikunta on päättänyt että eduskunta on savuton, se koskee koko eduskunnan aluetta. Jos päätös muutetaan, onhan se tietenkin täyskäännös asiassa. Tämä on kuitenkin sellainen asia, että hallinnossa toteutetaan kumpaa päätöstä tahansa. Minun mielipide on aina se, joka jää päällimmäiseksi kansliatoimikunnassa, Rauhio sanoo.

Hänen mukaansa tupakointi olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi eduskunnan kiinteistön alueella tai omilla sisäpihoilla ja jalkakäytävillä niin, ettei se olisi häiritsevää tai ettei savu menisi ilmanvaihtokanaviin.

Eduskunnassa tupakoivia on vähemmän kuin kansalaisten keskuudessa keskimäärin, noin 10 prosenttia. Luku koskee kansanedustajien ohella eduskunnan henkilökuntaa. Eduskunta antaa sekä henkilöstölle että kansanedustajille tukea tupakasta luopumiseen, muun muassa korvaushoitovalmisteita.

Paperin neuvottelut jatkuvat tänään – liitto kohotti valmiuksiaan

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Metsä Groupin biotuotetehtaan avajaisia viettettiin Äänekoskella 18. lokakuuta 2017. Silloin juhlittiin, tänään neuvotellaan.

Paperiliiton ja Metsäteollisuuden väliset työehtosopimusneuvottelut jatkuvat tänään. Paperin neuvottelut ovat ehtineet kuumentaa liittokierroksen alun tunnelmia.

Osapuolet tapasivat myös eilen.

Aiemmin tässä kuussa Paperiliitto kertoi kohottavansa valmiutta mahdollisen työtaistelun varalta. Eilisessä kokouksessaan Paperiliiton hallitus teki työtaistelutoimien varalta päätöksiä, joilla liitto parantaa valmiuksiaan siinä tapauksessa, että neuvottelut katkeaisivat.

Paperiliiton hallitus antoi tes-neuvottelukunnalle valtuudet katkaista neuvottelut, jos tilanne niin vaatii. Tes-neuvottelukunta sai hallitukselta myös valtuudet päättää tarvittaessa työtaistelun aloittamisesta. Paperin päättyneen sopimuksen määräyjset ovat voimassa niin kauan kuin neuvottelut uudesta ovat käynnissä.

Metsäteollisuus on aiemmin kertonut pitävänsä alan työehtosopimuksia osin kohtuuttomina. Se on tyytymätön muun muassa alihankinnan käyttökieltoon, jota muilla aloilla ei ole, sekä joulu- ja juhannusseisokkien moninkertaisiin kompensaatioihin.

 

 

SDP:n sisällä virisi vilkas keskustelu työstä – nyt puhuu Antti Rinne, ja hänen julistuksensa on vankkumaton

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Kaikki työ on yhtä arvokasta. Tekeepä työtä yksityisellä tai julkisella puolella, SDP ei erottele asiaa missään tapauksessa, linjaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

– Kuitenkin, puhuttaessa verorahalla tuotetuista palveluista puolueen kanta on selkeä. Kun verorahoja käytetään, niin oikein johdettuna julkisen sektorin tulisi olla palveluiden tuottaja, Rinne tarkentaa.

– Julkisen sektorin toimintaa täydentämään sosialidemokraatit haluavat puolestaan suosia pieniä yksityisiä palveluntuottajia.

Rinteen julistus on vankkumaton. SDP haluaa, että julkisesti hankitut verorahat käytetään yhteisen hyvän toteuttamiseen, ei yksityisten yritysten taloudellisen voiton tavoitteluun.

– Kyse ei ole millään tavalla julkisen tai yksityisen työn arvostuksesta.

Keskustelu SDP:n suhtautumisesta julkiseen ja yksityiseen työhön roihahti puolueen sisällä sekä valtakunnan mediassa Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmen kirjoitettua aiheesta kolumnin toissa viikolla.

Kirjoituksen pääteesinä oli käsitellä väitettä, jonka mukaan SDP ei ole aidosti työn puolue vaan julkisen työn puolue, eikä monen puoluelaisen mielestä kaikki työ ole yhtä arvokasta. Salmi haki kirjoituksellaan räväkkää keskustelunavausta, ja sen myös sai.

Yksityisten toimijoiden tehtävä on tavoitella aina voittoa.

Rinteen mielestä mielikuva SDP:stä vain julkista työtä puolustavana puolueena on poliittisten kilpailijoiden toimesta tarkoitushakuisesti luotu vääristymä.

– Arvostamme sekä yksityisen että julkisen puolen työntekijöitä aivan yhtä paljon. On kuitenkin huomattava, että julkisen ja yksityisen tuottajan toimintalogiikat ovat erilaiset. Tämän myös taloustieteen nobelisti Bengt Holmström totesi eduskunnalle pitämässään puheessa.

Rinne paaluttaa, että yksityisten toimijoiden tehtävä on tavoitella aina voittoa, lukuun ottamatta kolmannen sektorin toimijoita. Julkinen sektori puolestaan ei tavoittele itselleen rahallista tulosta, vaan sen tavoitteena on tuottaa palvelut mahdollisimman tehokkaasti.

– SDP:n näkökulmasta on selvää, että hyvällä johtamisella ja organisoimisella julkisessa tuottamisessa voidaan päästä yhtä tehokkaaseen lopputulokseen kuin yksityistä toimijaa käyttämällä.

– Voiton osuus jää kuitenkin tässä tapauksessa veronmaksajien ja palveluita tarvitsevien hyväksi. Puolueen linjana on, ettei ole järkevää kerätä yhteisiä verovaroja miljarditolkulla, ja sen jälkeen valuttaa tuottoa yksityisiin voittoa tavoittelemiin firmoihin. Mahdollisesti jopa ulkomaisiin veroparatiiseihin.

Mielikuva SDP:stä julkisen työntekijöiden puolustajana ja yksityisen sektorin työntekijöiden unohtajana on siis Rinteestä harhaanjohtava. Kysymys ei ole työn arvottamisesta, siitä kuka tekee töitä ja missä. Kysymys on siitä, miten yhteisesti kerättyjä verovaroja käytetään. Tätä SDP ajaa puhuessaan niin usein julkisista sektorista.

– Kansalaisilla on oikeus odottaa, että julkinen sektori käyttää verovarat ihmisten hyväksi. Hyvinvointivaltion pohjana on ollut se, että verorahoilla tuotetaan palveluita, joita kaikki kansalaiset taustastaan riippumatta voivat tasa-arvoisesti käyttää.

– Toisaalta kansalaisilla on oikeus odottaa, että palvelut ovat laadukkaita sekä tehokkaasti hoidettuja.

Lisää tehokkuutta julkiselle puolelle.

Sosiaali- ja maakuntauudistuksen lähestyessä kunnilla on kasvavat paineet saada kuntataloutensa kuntoon. Julkinen puoli nähdään kuitenkin usein tehottomana, joten kuntapäättäjät turvautuvat ulkoistamiseen. Miten julkisen sektorin asemaa voisi Rinteen mielestä korjata?

– Työntekijöiden tulee itse päästä vaikuttamaan asioihin. Julkisten toimijoiden tehokkuutta ja organisoimista pitää lisätä. Kun ihmiset itse pääsevät vaikuttamaan, niin ratkaisuja löytyy. Töissä olevien ihmisten osaaminen pitää ottaa myös paremmin käyttöön.

Esimerkiksi Rinne nostaa Jorvin sairaalan, jossa aikaisemmin oli yli yhdeksän viikon jonot hoitoon. Kun julkisesti tuotetun yksikön johto vaihdettiin ja organisoitiin toimimaan eri tavalla panostaen tehokkuuteen, jonotusaika lyheni alle viikon mittaiseksi. Tässä onnistuttiin, vaikka tilat ja resurssit pysyivät samana.

– Keskeistä on, millaisia johtajia julkisella puolella toimii ja miten heille annetaan tilaa kouluttautua.

Sosialidemokraattisia kuntapäättäjiä Rinne kehottaa kiinnittämään huomiota yksiköiden johtamisen laatuun. Asiasta tulisi tehdä aloitteita ja suoritettavaa porrasta pitäisi kuunnella enemmän.

Kuinka puolue suhtautuu palveluiden ulkoistamiseen?

Jäljellä on kuitenkin vielä SDP:n punainen vaate, palveluiden ulkoistaminen. Kuinka puolue suhtautuu siihen?

– Ulkoistuksia tulee arvioida siltä kannalta, että jos onnistumme paremmalla johtamisella tekemään julkisista toimijoista kustannustehokkaampia, voimme tuottaa palvelut ulkoistamista halvemmalla. Voiton tavoittelulle tai katteille ei tällöin ole tarvetta.

– Samalla palveluita kuitenkin voidaan täydentää yksityisiä tai kolmannen sektorin toimijoiden avulla. Mutta tällöinkin päättäjien tulee nähdä ulkoistamisen olevan kannattavaa ja julkista puolta kirittävää.

Rinteen mukaan uudistusten jälkeen ollaan lirissä, mikäli ulkomaiset suuret yksityiset toimijat valtaavat markkinat ja pääsevät vahvaan asemaan suhteessa julkisiin tuottajiin.

Hän korostaa, että perustuslain mukaan julkisella sektorilla on aina velvollisuus tuottaa loppujen lopuksi palvelut kansalaisille. Rinteen mukaan Suomessa ei voida luovuttaa palveluiden tuottamista suurille voittoa tavoitteleville yksityisille toimijoille.

– Miten käy perustuslain noudattamisen kannalta, jos yritys meneekin konkurssiin, hän kysyy.

– Ei voida lähteä siitä oletuksesta, että julkisella puolella on jossain varalla reserviä pelastaa palvelut, joita kukaan ei tuota yrityksen kaaduttua. Kokonaisvaltainen ajattelu on tärkeää.

EU-huippukokouksessa kävi selväksi tämä: yhteistyö puolustuksessa alkaa kiinnostaa

Kuva: Lehtikuva
Pääministeri Juha Sipilä totesi, että Suomi voisi olla kiinnostunut yhteistyön lisäämisestä esimerkiksi kyberturvallisuudessa.

Valtaosa EU-maista haluaa näillä näkymin tiivistää EU:n puolustusyhteistyötä ja lähteä mukaan pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön. Torstain huippukokouksessa EU-johtajat kiittelivät yhteistyön etenemistä, josta on tarkoitus päättää joulukuun huippukokouksessa.

EU-maat tasapainottelevat vielä liittymisehtojen ja avoimuuden välillä. Yhteistyön halutaan olevan kaikille avoin, mutta jäsenmaille asetetaan ehtoja, jotka pitää ensin täyttää. Keskustelua käydään rahallisista investoinneista ja kapasiteetista.

Huippukokous oli EU-johtajille paikka todeta yhteistyön eteneminen, mutta varsinaisia päätöksiä ei tehty.

EU-lähteen mukaan Britannia ja Tanska olisivat jättäytymässä yhteistyöstä sivuun, ja Irlanti perinteisesti neutraalina valtiona vielä empii osallistumista.

Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on viitekehys, jonka puitteissa valtiot osallistuvat yhteen tai useampaan projektiin. Pääkaupungeista on jätetty jo noin 40 ehdotusta, joiden joukossa on hyvin erilaisia yhteistyön muotoja kyberturvallisuudesta satelliitteihin. Joukossa on myös päällekkäisiä ehdotuksia, joten lopullinen määrä typistyy todennäköisesti huomattavasti.

Esille on noussut esimerkiksi sotilastarvikkeiden schengen. Sotilastarvikkeiden kuljetus on hyvin säädeltyä, mutta yhteisillä säännöillä tarvikkeet saataisiin kulkemaan rajojen yli sujuvammin.

Suomi on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kiinnostunut muutamista tähän mennessä ehdotetuista yhteistyön alueista.

– Kyberyhteistyön syventäminen, miehittämättömät ilma-alukset ja satelliittiyhteistyö, meriturvallisuuteen liittyvät kysymykset, esimerkiksi tilannekuvan jakaminen, Sipilä luetteli ennen kokousta.

Maahanmuuttokriisi on kaikkea muuta kuin ratkaistu.

Puolustusyhteistyön ohella maahanmuutto oli iso keskustelunaihe torstain huippukokouksessa.

Pohjoisemmat maat tunnustivat Italian rankan aseman maahanmuuttokriisin eturintamassa ja kiittivät keskisen Välimeren rauhoittumista. Tulijoiden määrä on vähentynyt viime kuukausina huomattavasti. Vuosi sitten syyskuussa Italiaan saapui noin 17 000 siirtolaista, kun nyt syyskuussa määrä oli noin 6 000.

Maahanmuuttokriisi on kuitenkin kaikkea muuta kuin ratkaistu. Huippukokouksia johtava Donald Tusk vetosi jäsenmaihin, jotta ne lisäisivät rahoitustaan Afrikka-hätärahastoon, jonka suuruus on tällä hetkellä alle 3 miljardia euroa. Rahastosta tuetaan lähtömaita ja yritetään puuttua kriisin juurisyihin.

Turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta ei nytkään päästy keskustelua pidemmälle. Dublin-järjestelmän uudistamisesta ja vastuun jakamisesta EU-maiden välillä odotetaan ehdotusta puheenjohtajamaa Virolta myöhemmin tänä vuonna.

Britannian Theresa May, Saksan Angela Merkel ja Ranskan Emmanuel Macron marssivat kokoussaliin kylki kyljessä tiiviisti kuiskuttaen. Huippukokouksen ei pitäisi olla paikka, jossa brexitistä neuvotellaan, mutta tärkeä näyttämö se on joka tapauksessa.

May lähetti ennen kokousta EU-kansalaisille avoimen kirjeen, jossa hän jälleen kerran vakuutti, että Britanniaan kotinsa tehneet EU-kansalaiset ovat tervetulleita jäämään. Viesti todennäköisesti toistui, kun May puhui illallisella EU-johtajille.

Viime hetken kauniista sanoista ei kuitenkaan ollut enää hyötyä. EU-johtajat päättävät perjantaina, ettei neuvotteluita tulevasta suhteesta voida vielä avata.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”Heidät tulisi nähdä ennen kaikkea lapsina” – Konnunsuon vierailu toi Haataiselle mieleen monet kipeät kohtaamiset

Kuva: Jari Soini

Kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) vei torstaina johtamansa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet tutustumaan Konnunsuon vastaanottokeskukseen. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa ja on vastaanottokapasiteetiltaan Suomen suurin.

Vierailun aikana Haatainen muisteli kohtaamisia erityisesti alaikäisten turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Ilman huoltajaa Suomeen tulevat alaikäiset ovat monella tavalla erittäin haastavassa tilanteessa. Heillä on usein takanaan vaikea ja vaarallinen pakomatka ilman aikuisten tukea ja turvaa. Monen mielessä on pelkoa ja epätietoisuutta muun perheen tilanteesta tai surua omaisten menettämisestä, SDP:n presidenttiehdokas kirjoittaa blogissaan.

Hän muistuttaa, että nämä lapset ja nuoret ovat erityisen suojelun tarpeessa. Siihen tarvitaan riittävästi resursseja ja osaamista. Heidän tilanteessaan on vielä paljon parannettavaa ja kehitettävää.

Haatainen ottaa esille viranomaisten kuulustelut ja puhuttelut, joissa pyritään selvittämään lapsen ja nuoren suojelun tarve.

– Suomeen saapumisen jälkeen ltilanne jatkuu pitkään epävarmana ja haastavana. Lasten turvapaikkahakemukset tulee käsitellä kiireellisinä, mutta käsittelyajat voivat silti venyä pitkiksi.

Haatainen huomauttaa, että päätöksen odottaminen on lapselle ja nuorelle hyvin raskasta aikaa: se saattaa vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, kun tulevaisuuden suunnitteleminen on vaikeaa.

Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman perheensä kanssa.

Kotoutuminen on helpompaa, kun koulu ja kaverit pysyvät samoina. Haatainen murehtii sitä, että turvapaikkaprosessin aikana lapsia voidaan kuitenkin siirtää asuinyksikköjen välillä paikkakunnalta toiselle.

– Lasten siirtely yksiköiden välillä ei ole lasten oikeuksien mukaista, koska silloin lapsi revitään irti hänelle tutusta ja turvallisesta ympäristöstä ja sosiaalisesta verkostosta.

Ennen kaikkea Tuula Haatainen korostaa tätä seikkaa:

–Turvapaikkaa hakevat lapset tulisi nähdä ensisijaisesti lapsina eikä turvapaikanhakijoina.

Haatainen näkee, että Suomen nykyinen hyvin kielteinen perheenyhdistämislinjaus ei ole lapsen edun mukainen.

– Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman perheensä kanssa, se myös takaa paremman kotoutumisen, kun lapsi voi olla yhdessä oman perheensä kanssa. Kielteiset perheenyhdistämispäätökset aiheuttavat henkisiä romahduksia lapsille, he ovat odottaneet näkevänsä oman perheensä ja sitten tulee tieto, ettei perhe pääsekään Suomeen.

Tuula Haatainen muistuttaa blogissaan, että lapsen oikeutta perheeseen tulisi kunnioittaa Suomessa – se on inhimillistä sekä oikeudenmukaista.

– Sen tuloksena lapset ja nuoret pääsisivät helpommin myös helpommin elämään kiinni Suomessa.

Ajokorttiuudistus eteni eduskuntaan – paljon uutta luvassa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Ajokortin suorittamista monilla tavoin muuttava lakiuudistus on edennyt eduskunnan käsiteltäväksi. Hallitus antoi asiasta esityksensä torstaina.

Uudistuksen toteutuessa ajokortin voi jatkossa saada nykyistä halvemmalla, sillä B-luokan kortin suorittaminen on esimerkiksi muuttumassa yksivaiheiseksi. Lisäksi pakollisten oppituntien määrää on tarkoitus vähentää.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoo tiedotteessa, että uudistuksessa lisätään kuitenkin kuljettajantutkintojen vaativuutta ja esitetään pakolliseksi riskientunnistamiskoulutusta.

Esitys laajentaisi myös ulkomaalaisten ajo-oikeutta Suomessa ja jatkossa esimerkiksi kiinalainenkin matkailija saisi ajaa Manner-Suomessa kiinalaisella kortillaan.