x

Kansanedustaja ilahtui: ”Ministeriö vastasi esittämääni kritiikkiin”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja Mika Kari pitää tervetulleena puolustusministeriön uutta linjausta. Tulevaisuudessa puolustusvoimien harjoituskokonaisuudet esitellään puolustusvaliokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle välittömästi sen jälkeen kun ne on esitelty tasavallan presidentille ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ministerivaliokunnalle.

– Helmikuussa käyty keskustelu harjoitustoiminnan puutteellisesta tiedottamisesta oli tarpeen. Olen tyytyväinen, että puolustusministeriö nyt vastasi esittämääni kritiikkiin. Pidän välttämättömänä, että tulevaisuudessa harjoitustoiminta esitellään eduskunnan valiokunnille heti eikä kahden ja puolen kuukauden viiveellä, kuten Yhdysvaltojen kanssa tehtävän harjoitustoiminnan kanssa kävi.

Mika Karin mukaan kansan valitsemien edustajien tulee olla tietoisia merkittävistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvista toimista.

– On tärkeää, että eduskunnalle annettava selvitys on sisällöltään ja laajuudeltaan samanlainen kuin mitä tasavallan presidentille ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ministerivaliokunnalle annetaan.

Tämä ei ole uutinen – EK hallituksen linjoilla soten valinnanvapaudesta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
EK:n johtaja Ilkka Oksala.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää asiakkaan valinnanvapautta välttämättömänä edistysaskeleena sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. EK:n johtaja Ilkka Oksalan mielestä sote-uudistus on tämän vaalikauden merkittävin lainsäädäntöhanke.

– Asiakkaan mahdollisuus valita palvelunsa tasavertaisten tuottajien joukosta on järkevin keino kannustaa yksityisiä ja julkisia tuottajia parantamaan palvelujen saatavuutta ja laatua. Jos vielä tuottajilla on samat pelisäännöt eli samat korvaukset, asiakasmaksut ja maakuntien tekemät palvelutarpeen arvioinnit, myös kustannusten hallinta tehostuu, johtaja Ilkka Oksala perustelee.

Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet reaalisesti yli neljänneksen viimeisen 10 vuoden aikana. Ilman uusia toimia nykyisen 17 miljardin euron menon arvioidaan nousevan reaalisesti noin 4,5 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Hallituksena tavoitteena on leikata menojen kasvua 3 miljardilla eurolla.

Nykyjärjestelmä on johtanut huomattaviin eroihin sote-palvelujen kustannuksissa. Alhaisimmillaan kunnat käyttävät sote-palveluiden järjestämiseen 2 200 euroa ja korkeimmillaan lähes 5 500 euroa asukasta kohti eli erot kuntien välillä ovat jopa 2,5-kertaiset. Nämä erot eivät selity palveluiden laadun vaihteluilla tai väestön alueellisilla terveyseroilla. Erot selittyvät erilaisella kyvyllä järjestää palveluiden tuotanto kustannustehokkaasti.

EK näkee luonnoksen valinnanvapauslainsäädännöksi kokonaisuutena hyvänä. Palvelujen käyttäjien, järjestäjien ja tuottajien oikeudet ja velvollisuudet ovat pääsääntöisesti tasapainossa.

 

 

IL: SDP yhä ykkönen – kisa Kokoomuksen kanssa kovenee

SDP;n johdolla ja kenttäväellä on vielä paljon töitä.

Analytiikkayhtiön Accuscoren Iltalehdelle tekemä viimeisin ennuste näyttää kuntavaalien ykkössijaa edelleen SDP:lle (20,6 %). Demarien käyrä on kuitenkin alaspäin, edellisestä Accuscoren ennusteesta 0,6 prosenttiyksikköä. Tällä menolla taistelu vaalien ykkössijasta voi mennä kokoomuksen kanssa tiukahkoksi.

Iltalehdelle ennusteita tekevä analytiikkayhtiö Accuscore ei tee omia kannatuskyselyjään. Sen käyttää muiden tuottamaan kyselyaineistoa (Alma Media, Yle, HS) ja simuloi niistä oman ennusteensa. Kuntavaaliennuste perustuu viime aikoina tehtyihin mielipidemittauksiin, historiallisiin vaalituloksiin ja mielipidemittausten historialliseen osumatarkkuuteen.

Kokoomukselle Accuscoren ennuste näyttää varovaista nousua, edellisestä ennusteesta 0,3 prosenttiyksikköä. Keskusta on nyt samoissa lukemissa (19,4 %:n kannatus), mutta keskusta on loivassa luisussa alaspäin.

Kokoomuksen ja keskustan välisestä taistelusta voikin tässä vaiheessa ennustaa, että sen voittaa kokoomus.

Tätä analyysiä tukevat arviot siitä, että keskustan ehdokasasettelu ei olisi isommissa kaupungeissa onnistunut kovinkaan hyvin.

Kokoomuksen ja SDP:n tausta-arvioissa pidetään varmana, että keskusta ei ole mukana vaalien kärkikahinassa.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi Ylen vaalitentissä tiistaina, että hän on tyytyväinen, jos keskusta menee eteenpäin viime kuntavaalien tuloksesta, kirjoittaa Iltalehti.

Vuoden 2012 vaaleissa keskustan tulos oli 18,7 prosenttia äänistä. Silloin Sipilä oli tuore puheenjohtaja ja tulos torjuntavoitto katastrofaalisten eduskuntavaalien 2011 jälkeen.

SDP:n ja kokoomuksen välisen taiston lopputuloksen ennustaminen on vaikeaa, vaikkakin SDP on yhä ennakkosuosikki. Molemmat ovat isommissa kaupungeissa vahvoja – paitsi Helsingissä ja Espoossa.

Helsingissä tiukka pormestarikamppailu Jan Vapaavuoren ja Anni Sinnemäen välillä nostaa kokoomusta ja vihreitä. Espoo puolestaan on perinteistä kokoomuslääniä.

Entinen kokoomuksen suunnittelupäällikkö, nykyinen viestintätalon tutkimusjohtaja Jukka Manninen muistuttaa blogissaan, että edellisissä kuntavaaleissa joka kymmenes äänestäjä (noin 250 000) vaihtoi puoluetta viimeisellä viikolla. Paljon voi siis rajulla loppurutistuksella saada aikaan.

Manninen arvioi, että ”hyvällä onnella kokoomus ponnistaa uskollisten äänestäjiensä tuella yli 20 prosentin”. Se on mahdollista ja jos demarit samaan aikaan hiipuvat, puolueet ovat lähellä toisiaan.

Nousun tulee tekemään vihreät, vaikkakin sen kuntohuippu meni jo. Kuinka ison voiton vihreät tekee, se riippuu Helsingin ja isojen kaupunkien tuloksesta. Äänestysprosentti jäänee alhaiseksi, se ei suosi vihreitä.

Perussuomalaisille on kyselyjen valossa tulossa vaalitappio.

Vasemmistoliitto on Accuscoren ennusteissa lievässä nousussa, sille voi puheenjohtaja Li Anderssonin johdolla povata vaalivoittoa. RKP ja KD jatkavat näissäkin vaaleissa tutuissa kannatuslukemissa.

Keskustelua aiheesta

Syrjittiinkö miehiä? Uutissuomalainen: Ministeriöltä vaaditaan selvitys työryhmästä

Kuva: Getty Images

Tasa-arvovaltuutetun toimisto pyytää oikeusministeriöltä selvitystä sen asettaman työryhmän kokoonpanosta, kertoo Uutissuomalainen.

Rikosuhrien tarpeiden kehittämistä varten perustetussa työryhmässä on naispuolisen puheenjohtajan lisäksi 15 jäsentä, joista vain yksi on mies. Tasa-arvolain kiintiösäännöksen mukaan kokoonpanossa on oltava vähintään 40 prosenttia naisia ja miehiä.

Työryhmän asettamispäätöksen hyväksynyt ylijohtaja Arto Kujala oikeusministeriön kriminaalipoliittiselta osastolta kiistää miesten syrjimisen. Hänen mukaansa naisvaltainen kokoonpano syntyi niin, että eri tahoilta pyydettiin edustusta työryhmään. Ryhmän varajäsenissä on viisi miestä.

Tasa-arvovaltuutetun toimiston mukaan säännöstä voidaan poiketa erityistapauksissa.

Selvityspyyntö oikeusministeriöön lähetetään piakkoin.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Helsingin valtuusto tyrmäsi Sipilän sote-kuviot

Kuva: Getty Images
Helsingin kaupunginvaltuustossa istuttiin viime yönä takamukset hellinä. Syynä sote-lausunto.

Helsingin valtuusto teki eilen illalla lukuisia muutosehdotuksia lakiluonnokseen sote-palveluista – hallitusta haukuttiin hätäilystä ja epätarkkuudesta

Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti sote-lausunnostaan 21 kertaa pitkäksi venyneessä kokouksessaan.

Istunnosta tuli lopulta maratonistunto, jossa tehtiin Juha Sipilän (kesk.) sote-pakettiin 21 muutosesitystä.  Tunteet kävivät kuumina, josta esimerkkinä Eero Heinäluoman twiitti hieman ennen puolta yötä.

– Helsingin valtuusto antoi murska-arvion hallituksen sote-suunnitelmasta. Sipilän pitää laittaa valmistelu olennaiselta osiltaan uusiksi, Heinäluoma twiittasi.

Valinnanvapaudesta keskusteltiin ja äänestettiin Helsingin Sanomien mukaan eniten. Valtuustossa ei päätetty sote-uudistuksen suunnittelun jatkamisesta tai sen keskeyttämisestä, vaikka koko esityksen hylkäämistäkin joissakin puheenvuoroissa esitettiin, vaan vain lausunnosta ministeriöille näiden luonnoksesta lakiesitykseksi.

 

Helsingin Sanomat kirjasi juttuunsa muutamia repliikkejä, joista demokraatti.fi poimi osan.

Anna Vuorjoki (vas): ”Hallituksen esitys kaventaa demokratiaa, eikä pysty vastaamaan kansalaisten terveydenhuollon tarpeeseen.”

Maija Anttila (sd): ”En ole koskaan tavannut hallitusta, joka suhtautuu asiantuntijoiden kritiikkiin näin ylimielisesti, ja joka jääräpäisesti kritiikistä huolimatta vie asiaa eteenpäin.”

Sirpa Asko-Seljavaara (kok): ”Tässä maassa on erittäin edullinen terveydenhuolto. Miksi siitä pitää vieläkin säästää? Esitys on keskeneräinen ja tulkinnanvarainen, sen voimaantuloa on porrastettava.”

Matti Niiranen (kok): ”Helsingin ei pidä purkaa pienten alueellisten terveysasemien palveluverkkoa ennen kuin nähdään, miten pienet palveluntuottajat kaupunkiin sijoittuvat.”

 

Ville Jalovaara (sd): ”Juha Sipilän olisi kerrankin syytä kuunnella kuntia ja kaiken maailman dosentteja – itsekin muuten olen dosentti. Tässä on kyse elämästä ja kuolemasta. Entä jos palveut eivät toimi, silloin käy köpelösti.”

Osmo Soininvaara (vihr): ”Täytyy olla uskossaan todella vahva nähdäkseen tässä mitään järkeä. Mutta tää uudistus pitää jotenkin pelastaa.”

 

Vantaan valtuusto käsittelee luonnosta HS:n mukaan maanantaina.

 

Me Naiset: Muistisairas Mauno Koivisto muutti hoitokotiin – Tellervo opettelee nyt elämään arkea yksin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto sekä presidentti Martti Ahtisaari osallistuivat itsenäisyyspäivän ekumeeniseen juhlajumalanpalvelukseen Helsingin tuomiokirkossa 6. joulukuuta 2016. Tämä on viimeisimpiä Maunosta otettuja kuvia.

– Olimme suunnitelleet, että asuisimme yhdessä niin pitkään kuin olemme elossa, Tellervo Koivisto kertoo tänään ilmestyvässä Me Naisissa.

Tellervo ja  1980-luvun tasavallan presidentti Mauno Koivisto ovat siirtyneet elämässään seuraavaan vaiheeseen, kun Alzheimeria sairastava presidentti muutti hiljattain hoitokotiin. Mauno Koivisto kaatui yöllä kotonaan tammikuussa. Tapaturmassa häneltä murtui olkapään luu, ja käsi on nyt kantositeessä.

– Hän tarvitsee kaikessa ammatti-ihmistä hoitamaan, kun käsi on sidottuna, Tellervo Koivisto kertoo.

– Mauno on hoitokodissa toistaiseksi, mutta koska hänellä on jo ikää ja  muistisairaus, kotiinpaluu voi jäädä haaveeksi, Terllervo Koivisto kertoo.

Koivisto valittiin tasavallan presidentiksi 1981 Urho Kekkosen jälkeen.