Kansanedustaja kotihoidon yöpartion matkassa – ”Vanhustenhoito vaatii suuren remontin”

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on toiminut ennen kansanedustajuuttaan lähihoitajana terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kuvassa Pekonen ja Paavo Arhinmäki (vas.) eduskunnan täysistunnossa joulukuussa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen on hyvin huolissaan vanhusten laitospaikkojen riittävyydestä ja kotihoidon resursseista. Pekonen kertoo tiedotteessaan kokemuksistaan, kun hän oli alkuviikosta yhden yön mukana Riihimäen kotihoidon yöpartion matkassa.

– Aikataulu on yöpartiossa todella kiireinen. Ensimmäinen tehtävämme oli turvarannekkeesta tullut hälytys. Kaatunutta vanhusta auttaessa ja ambulanssia odotellessa vierähti aikaa, ja seuraavista paikoista olimmekin sitten myöhässä. Muut vanhukset joutuivat odottamaan iltalääkkeitään ja yöpuulle pääsyä, Pekonen kertaa.

Pekonen kertoo jääneensä yön jälkeen miettimään erityisesti hoitajien jaksamista ja työturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Hoitajat työskentelevät öisin yksin, eivätkä usein ehdi pitää taukojaan.

Nykyinen hallitus on ohjelmassaan ilmoittanut panostavansa siihen, että vanhukset saisivat olla mahdollisimman pitkään kotona. Tämä ei Pekosen mukaan onnistu ilman kotihoidon kehittämistä ja resurssien lisäämistä, viime hallituskaudella säädetyn vanhuspalvelulain hengessä.

– En ole edelleenkään vakuuttunut siitä, että kaikki vanhukset haluavat elää yksin omassa kodissaan niin kauan kuin on mahdollista. Kodeissaan asuu lukuisia vanhuksia, joiden “niin kauan kuin mahdollista” on jo mennyt. Vanhustenhoito vaatii suuren remontin, Pekonen linjaa.

Tiesitkö tätä? Tienvarsimainonnan pelisäännöt menivät uusiksi — “En nyt sitten tiedä, minkälainen markkina tästä syntyy”

Kuva: Lehtikuva

Maantielain muutos kevensi maanteiden tienvarsimainonnan sääntelyä elokuun puolestavälistä alkaen. Jatkossa tilapäisen ilmoituksen pystyttämiseen ei tarvita enää lupaa. Muutoksen mukana luovuttiin myös pidempiaikaisten tienvarsimainosten poikkeuslupamenettelystä.

Taustalla on maantielain muutoksen ja 24.8.2016 annettu Liikenneviraston määräys. Tilapäisellä ilmoituksella tarkoitetaan tapahtumailmoituksia, jotka pystytetään enintään kuukautta ennen tapahtumapäivää.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa poliittiselle mainonnalle, käytännössä tienvarsien vaalimainoksille? Soitimme Liikennevirastoon. Lakimies Katri Nuuja kertoo Demokraatille.

— Tiettyyn tapahtumaan, vaaleihin, liittyvä mainonta on ollut tähänkin saakka vapaata. Tältä osin mikään ei muuttunut.

Nuujan mukaan jatkossa niin sanottuja pysyvämpiäkin mainoksia voi panna näytille vapaasti sisällöstä riippumatta. Tämä siis muuttuu.

Nyt riittää, että mainostaja tekee Pirkanmaan ELY-keskukselle ilmoituksen pidempiaikaisesta tienvarsimainoksesta. Se käsittelee asian 30 päivän kuluessa sen vireilletulosta. Tienvarsimainoksen saa toki pystyttää vasta myönteisen päätöksen saamisen jälkeen.

— Nyt mainoksia arvioidaan lähinnä liikenneturvallisuusnäkökohdista; esimerkiksi onko niissä jotakin heijastavaa tai muuta.

Sääntelyä siis kevennetään, mutta väliaikaiset ilmoitukset tai tienvarsimainokset eivät saa kuitenkaan vaarantaa liikenneturvallisuutta.

— En nyt sitten tiedä, minkälainen markkina tästä syntyy. Aiemmin on ollut erikoinen asetelma. Maantien pitäjällehän on ollut sama, onko siellä vaali- vai makkaramainos vai muu, kunhan se ei vaaranna liikenneturvallisuutta. On ollut erikoista, että jouduttu tekemään sellaista harkintaa. Mutta laki oli sellainen, Nuuja sanoo.

Liikenneviraston opastus: Muista ainakin nämä 6 asiaa

1) Tienvarsimainos ei saa häiritä tieliikenteessä kuljettajan havainnointia tai toimintaa.

2) Tienvarsimainos ei saa estää liikennemerkkien tai muiden liikenteen ohjauslaitteiden näkyvyyttä tai toimintaa.

3) Tienvarsimainos ei saa sekoittua liikennemerkkeihin.

4) Tienvarsimainoksia ei saa sijoittaa risteysalueelle.

5) Tienvarren rakennuksessa saa ilman erillistä ilmoitusta mainostaa vain rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa tai siellä myytäviä tuotteita.

6) Tienvarsimainontaa koskevissa kysymyksissä neuvoja voi kysyä Liikenteen asiakaspalvelusta

Lisää: Liikenneviraston määräys tienvarsimainonnasta ja -ilmoittelusta

Keskustelua aiheesta

Tämähän alkaa lupaavasti – uuden Veikkauksen vanhoille työntekijöille potkut ilman irtisanomisaikaa

Kuva: Kari Hulkko
ray-hulkko
RAY:n vanhat avustustyöntekijät yritetään irtisanoa laittomasti, sanoo Ammattiliitto Pro.

Uutta rahapeliyhtiötä runnotaan kasaan työsopimuslaista välittämättä, kertoo Ammattiliitto Pro. Arpajaislailla ei kuitenkaan voi päättää työsuhteita, eikä saa kiertää työsopimuslain määräyksiä. – Edellytämme, että työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti, toteaa johtaja Else-Mai Kirvesniemi Ammattiliitto Prosta.

Raha-automaattiyhdistyksen, Veikkaus Oy:n ja Fintoton toimintoja ollaan yhdistämässä. Vuoden 2017 alusta rahapelitoimintaa hoitaa yksi uusi yhtiö, Veikkaus Oy.

Kolmen yhtiön yhdistämiseksi ollaan Pron mukaan muuttamassa arpajaislakia. Suunnitteilla on lakimuutos, jolla Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) henkilöstö siirtyisi vanhoina työntekijöinä uuden yrityksen palvelukseen. Työntekijät siirtyisivät uuden yrityksen palvelukseen vanhan työsuhteensa ehdoilla.

Tämä säännös koskisi Pron mukaan kaikkia muita paitsi avustustoiminnan henkilöstöä. Avustustoiminnan työntekijöiden työsuhteiden uhataan päättyvän lakiin otettavalla kirjauksella 31.12.2016 ilman irtisanomisia.

– Tämä tarkoittaa työsuhdeturvan kiertämistä ja henkilöstön kohtelemista eriarvoisella tavalla, toteaa palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi Ammattiliitto Prosta.

Avustustoiminnan henkilöstölle on alustavasti tarjottu sosiaali- ja terveysministeriöstä virkasuhdetta 1.1.2017 lukien. Avustustoiminnassa työskentelevät joutuisivat esityksen mukaan siirtymään uuden työnantajan palvelukseen uusilla virkasuhteen ehdoilla, jotka ovat erilaiset ja tasoltaan huonommat kuin nykyiset työsuhteen ehdot. Muutos toteutettaisiin poikkeuksellisesti ilman normaalia irtisanomisaikaa.

Kun työntekijät irtisanotaan työsopimuslain edellyttämällä tavalla, heille kuuluu normaali irtisanomisajan palkka. Sitä ei nyt avustustoiminnoissa työskenteleville maksettaisi.

Arpajaislain muutoksella kikkailemalla pyritään säästämään rahaa. Rahapeliyhtiöiden yhdistämistä on runtattu hirmuisella vauhdilla, mutta toteutuksessa ollaan silti myöhässä. RAY ei ennätä enää irtisanoa avustustoiminnan henkilöstön työsuhteita lain edellyttämällä tavalla. Välttääkseen irtisanomisaikojen palkanmaksun, RAY on pyytänyt ministeriötä lisäämään arpajaislakiin määräyksen työsuhteiden päättymisestä ilman irtisanomisaikoja.

Arpajaislailla ei voi päättää työsuhdetta

Esitys, jonka mukaan avustustyöntekijöiden työsuhteet päättyisivät arpajaislakiin otettavalla määräyksellä, on törkeä.

– Se loukkaa sekä perustuslakia että työsopimuslakia, toteaa Pron johtaja Kirvesniemi.

– Arpajaislailla ei voida päättää työsuhteita. Jos kyseessä olisi virkasuhteen lopettaminen, näin voisi virkamieslain mukaan tehdä. Työsopimuslaissa ei tällaiseen menettelyyn anneta mahdollisuuksia, toteaa palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi.

– Vaikuttaa vahvasti siltä, että valtio haluaa säätää itselleen mieleisen lain, koska aikataulu on pettänyt ja työsopimuslain noudattaminen aiheuttaisi kuluja, joita ei ole ennakoitu.

Työnantajan virhe jää irtisanottavien maksettavaksi.

RAY toimii myös yhteistoimintaneuvottelujen vastaisesti

RAY on käynyt avustustoiminnan työntekijöiden työsuhteiden päättymisen johdosta yhteistoimintaneuvottelut jo viime keväänä. Neuvottelujen jälkeen RAY on ilmoittanut henkilöstölle, että avustusosastolla työskentelevät irtisanotaan yhteistoimintalain edellytysten mukaisesti irtisanomisaikoja noudattaen. Työsuhteet päättyvät 31.12.2016.

Nyt RAY:ssa ollaan kuitenkin toimimassa toisin.

Pro on ollut yhteydessä lainsäädäntöä valmistelevaan ministeriöön sekä Raha-automaattiyhdistykseen ja huomauttanut suunnitelman lainvastaisuudesta.

– Lainvastainen toiminta pitää pysäyttää ja lainvastaisen lainsäädäntövalmistelun eteneminen estää. Edellytämme, että työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja irtisanomisaikoja noudatetaan myös monopolitoimintaa harjoittavassa yhdistyksessä, toteaa Kirvesniemi.

AVAINSANAT

Espoolla hurja lista lapsiperheiden pään menoksi – HS: Iltapäiväkerhot ja Espoo-lisä ovat uhattuina

Kuva: Kari Hulkko
espoo
Espoon kaupungilla on haluja kasvattaa päivähoidon ryhmäkokoja.

Kokoomusvetoinen Espoon kaupunki aikoo säästää Helsingin Sanomien mukaan miljoonia euroja kouluista ja päiväkodeista.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee keskiviikkona Espoon budjettiesitystä, jossa esitetään 5,7 miljoonan euron säästöjä suomenkieliseen opetukseen ja 2,9 miljoonan euron nipistämistä varhaiskasvatuksesta.

HS:n mukaan Espoo suunnittelee muun muassa isoa leikkausta koulujen tuntikehyksiin. Päiväkotien ryhmäkokoja aiotaan kasvattaa. Koulujen iltapäivätoiminnasta säästetään ja siitä luopuminen kokonaan on jopa listalla.

Osa ekaluokkalaisista joutuisi viettämään iltapäivät todennäköisesti yksin.

Lehti kertoo, että kaikkia säästöjä ei ole tarkoitettu toteuttaa samanaikaisesti vaan mallit ovat keskenään vaihtoehtoisia. Yhdessä mallissa perusopetuksen tuntiresursseja leikattaisiin, joka tarkoittaisi muun muassa isompia ryhmiä. Samalla Espoo kaksinkertaistaisi iltapäivätoiminnan maksut.

Toisessa mallissa HS:n mukaan Espoo luopuisi kokonaan koulujen iltapäivätoiminnasta. Osa ekaluokkalaisista joutuisi viettämään iltapäivät todennäköisesti yksin.

Espoon kaupunki päätti alkuvuodesta, ettei se rajaa subjektiivista oikeutta päivähoitoon. Tämä rajaus tulee HS:n mukaan uudelleen harkintaan. Kaupunki haluaa myös kasvattaa päivähoidon ryhmäkokoja.

Toinen vaihtoehto säästöille on, että Espoo poistaa kokonaan alle 3-vuotiaille lapsille suunnattua kuntalisää. Sitä voidaan myös pienentää tai rajata entistä tiukemmin.

Oleskeluluvan saaneiden tuki pienenee – halutaan vähentää Suomen vetovoimaa

Kuva: Getty Images
Kotoutumistuki olisi 90 prosenttia peruspäivärahan määrästä.

Hallitus aikoo leikata oleskeluluvan saaneiden työttömien työnhakijoiden tukea. Heille maksettaisiin työmarkkinatuen sijaan kotoutumistukea. Kotoutumistuen suuruus olisi 90 prosenttia peruspäivärahan määrästä, ja sitä maksettaisiin enintään kolme vuotta.

Useat järjestöt kritisoivat hallituksen suunnitelmaa. Esimerkiksi Ihmisoikeusliitto sanoo, että perustuslain mukaan lain pitäisi kohdella kaikkia Suomessa oleskelevia yhdenvertaisesti.

– Esitys asettaa kansainvälistä suojelua saaneet ja muut ulkomaalaiset lain edessä eriarvoiseen asemaan suomalaisiin nähden, sanoo tiedotteessa toiminnanjohtaja Annu Lehtinen Suomen Pakolaisavusta.

Ministeriön mukaan lakiesityksellä pyritään myös vähentämään Suomen vetovoimaa turvapaikanhakijoiden maahanmuuton kohteena. Ministeriö perustelee tuen leikkaamista sillä, että maahanmuuttajien yleiset valmiudet työllistyä ovat usein heikommat kuin muilla työnhakijoilla.

Suomen Pakolaisapu, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto ja Ihmisoikeusliitto kritisoivat sitä, että lakiluonnoksen lausuntokierros kestää vain hieman yli viikon ajan. Lausuntopyyntö on lähetetty neljälle ministeriölle ja Kelalle. Eduskunta käsittelee lakiesitystä torstaina.

Lain on tarkoitus olla voimassa ensi vuoden alusta vuoden 2020 loppuun.

Juttua päivitetty klo 11.32

Hallituksen päätös tietää tätä: 125 kunnan on pakko kiristää kiinteistöveroa

Kuva: Kari Hulkko
kiinteistövero
Kiinteistöveron alarajojen nosto tietää monen kunnan asukkaalle lisälaskua.

Hallitus on päättänyt korottaa kiinteistöveron alarajoja. Veronmaksajain keskusliitto pelkää, että tämä päätös pakottaa 125 kuntaa kiristämään kiinteistöverotusta ensi vuonna.

Vakinaisen asunnon kiinteistöveron alaraja nousee 0,37 prosentista 0,41 prosenttiin. Veronmaksajien mukaan 53 kuntaa joutuu tämän takia korottamaan veroprosenttiaan. Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotus 0,80 prosentista 0,93 prosenttiin pakottaa puolestaan korotukseen 90 kunnassa.

Lisäksi korotuksia tulee muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin sekä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin alarajoihin.

Euromääräisesti yli 60 prosenttia kiristyksistä kohdistuu kahteen kuntaan eli Helsinkiin ja Espooseen.

– Kuntien tulisi voida päättää mahdollisimman itsenäisesti kiinteistöveron tasosta. Alarajojen nosto pakottaa kiinteistöveron korotuksiin myös sellaiset kunnat, joilla ei ole siihen tarvetta tai halua, Veronmaksajien ekonomisti Leena Savolainen arvioi.