Sotilaiden sananvapautta koskettavat rajoitukset poistettiin Suomen rikoslaista 16 vuotta sitten, kun niiden todettiin olevan ristiriidassa perustuslakimme ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa, kirjoittaa keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä.

– Ainoa sotilaita koskeva rajoitus on kielto liittyä poliittiseen puolueeseen. Tätä kieltoa pidän varsin perusteltuna, sillä demokratiassa päivänpolitiikka ja valtion väkivaltakoneisto, jollainen Puolustusvoimat tärkeimmän tehtävänsä eli sotilaallisen maanpuolustuksen perusteella lopulta on, on erotettava toisistaan. Sen sijaan pidän sotilaidenkin sananvapautta arvona, jota ei voida vaarantaa.

Puolustusvoimat on kuitenkin nyt Kärnän mukaan syyllistymässä tähän.

– Taannoin julkistetussa ja vuodenvaihteessa voimaan tulevassa uudessa yleisessä palvelusohjesäännössä todetaan, että ”ammattisotilaiden ja Puolustusvoimissa sotilasvirkaan koulutettavien oppilaiden tulee muutoinkin välttää puuttumista puoluepoliittisiin kiistakysymyksiin ja varoa Puolustusvoimien kytkemistä niihin”. Jälkimmäinen osa kiellosta on perustelu, ensimmäinen osa sen sijaan ei. Jos sotilaat eivät voi ottaa kantaa puoluepoliittisiin kiistakysymyksiin, eivät he voi puhua oikein mistään yhteiskunnallisesta, Kärnä toteaa.

Hänen mukaansa kielto tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että sotilasvirassa palvelevat eivät voisi enää vapaa-ajallaan ottaa kantaa vaikkapa sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) palvelurakenneuudistukseen saati Suomen puolustusratkaisuun.

– Tämä jähmettäisi myös julkista keskustelua, johon sotilaat ovat viimeisinä vuosina johtamisen ja maanpuolustuksen asiantuntijoina tulleet mukaan. Kenen etua palvelee, mikäli näin käy?

Kärnä aikoo jättää kirjallisen kysymyksen Puolustusvoimien toiminnasta ja sotilaiden sananvapaudesta lähiaikoina.

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kontra-amiraali Timo Junttila on jo ehtinyt toppuutella sotilaiden huolta Helsingin Sanomissa.

Hänen mukaansa sananvapautta ei olla rajoittamassa aiempaan nähden. Asiasta on luvassa selventävää ohjeistusta.