Politiikka

Kansanedustaja sanoo sen suoraan: Vanhuspalveluissa säästetään nyt laadusta

Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kristiina Salosen mukaan päättäjien on kuunneltava nyt vanhustyön ammattilaisia, jotka kokevat usein suurta kuormittuneisuutta työssään.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kristiina Salosen mukaan päättäjien on kuunneltava nyt vanhustyön ammattilaisia, jotka kokevat usein suurta kuormittuneisuutta työssään.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kristiina Salosen mukaan päättäjien on kuunneltava nyt vanhustyön ammattilaisia, jotka kokevat usein suurta kuormittuneisuutta työssään.

Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) sanoo, että näin vanhusten viikolla tarvitaan rehellistä keskustelua vanhuspalveluiden nykytilasta Suomessa.

Juhlapuheiden sijaan katse tulisikin Salosen mukaan kääntää esimerkiksi vanhuspalveluiden laatusuosituksiin tehtäviin muutoksiin.

– Valtion ensi vuoden talousarvioon on sisään leivottu vanhuspalveluiden laatusuositusten muutosesitys, jossa henkilöstömitoituksen laskentatapaa muutetaan. Se uhkaa tuoda heikennyksiä vanhuspalveluihin, hän varoittaa.

– Sanotaan, että hoiva-avustajien ja virikeohjaajien laskeminen hoitajamitoitukseen antaa mahdollisuuden hoivatyön ammattilaisille tehdä omaa osaamistaan vastaavaa työtä. Pahimmillaan se kuitenkin tarkoittaa, että nykyistä vähäisemmällä hoitajamäärällä tehdään samat työt kuin ennenkin.

Tekemätöntä työtä kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa riittää.

– On kuitenkin tärkeää tehdä selväksi, millaisella osaamisella mitäkin työtä tehdään. Hoitajamitoitukseen tulisikin laskea vain välitöntä hoivatyötä tekevät alan ammattilaiset. Vanhusten hyvinvoinnille välttämättömät virike- ja muut tukipalveluiden työntekijät tulevat sitten hoitajamitoituksen päälle. Vain sillä tavoin voidaan saada aikaan laatua, joka käsittääkseni on suositusten tarkoitus, painottaa Salonen.

Ymmärrys hoivatyöstä tuntuu olevan hukassa.

Salonen sanoo, että ymmärrys hoivatyöstä tuntuu olevan hukassa, jos ajatellaan, että vanhustyötä voi tehdä ilman alan koulutusta.

Vanhustyö ei ole sama kuin lähimmäisen auttaminen. Se vaatii asiantuntijuutta ja alalle soveltuvuutta edellyttävää työtä.

– Ruuan voi nostaa pöydälle jokainen meistä, mutta kohtaamisessa ikäihmisen kanssa hoitajan kuuluu tunnistaa myös merkit aliravitsemuksesta, kuivumisesta tai pitkittyneestä ruokahaluttomuudesta, hän jatkaa.

Ympäri maan koulutetut ja motivoituneet hoitajat kertovat ylikuormittuvansa työssä.

Salosen mielstä erityisen raskasta on arvoristiriita, jossa hoitajat kokevat, etteivät voi tehdä työtä tavalla, jonka he kokevat inhimilliseksi ja laadukkaaksi.

– Monet vaihtavat kokonaan alaa juuri tästä syystä – sen pitäisi olla iso hälytysmerkki, hän toteaa.

Erityisesti kotipalvelut ja tehostettu palveluasuminen ovat Salosen mukaan valtavan työkuorman alla.

– On kestämätöntä olla työssä, jossa pelkää, ettei pysty turvaamaan asiakkaiden hyvää hoitoa ja turvallisuutta, vaikka antaa kaikkensa. Isona vaarana on, että laatusuosituksen muutos alkaa ohjaamaan ajatteluamme vanhustyöstä siihen suuntaan, että sama käsiparimäärä riittää, osaamistasosta ei ole niin väliä. Ei se voi olla tavoitteena Suomen 100-vuotisjuhlavuonna, Salonen päättää tiedotteensa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat