Kansanedustaja tiukkana Sipilän ja Ylen toiminnasta: Hallintoneuvosto kutsuttava koolle – ”Tätä ei voi lakaista maton alle”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen katsoo, että Ylen hallintoneuvoston on paikallaan pitää ylimääräinen kokous.

Tänään Suomen Kuvalehti uutisoi, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olisi vaientanut Ylen journalismia. Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen on kiistänyt väitteet. Kyse on Terrafame-uutisoinnista ja pääministerin jääviyskysymysten journalistisesta selvittelystä ja pohdinnasta.

– Tämä on sen verran ison mittaluokan kysymys, että tätä ei voi lakaista maton alle. Kyse on siitä, kenen puheita tässä uskoo. Jos tilanne on niin kuin Atte Jääskeläinen kirjoitti, siitäkin herää kysymyksiä. Onko näin että Yle on tietyllä tapaa hyllyttänyt ja jopa uhkaillut jutun tekijöitä? Joona Räsänen perustelee hallintoneuvoston koolle kutsumista.

– On poikkeuksellista, jos SK:n juttu pitää paikkansa, että Ylen toimittajilla olisi ollut journalistisia perusteita tehdä juttuja ja jostain syystä Ylen johto puuttuu asiaan. Se on tilanne, joka hallintoneuvoston on hyvä käydä läpi, vaikkei se journalistiseen linjaan puutukaan. Sananvapaus ja lehdistönvapaus ovat kuitenkin kulmakivi. Tätä ei voi olankohautuksella ohittaa.

Joona Räsänen hämmästelee myös pääministeri Juha Sipilän toimintaa.

– Olennaista on se, että maan pääministeri lähettää verorahoista riippuvaiselle Ylelle kymmenkunta aggressiivista viestiä selkeänä tarkoituksenaan vaikuttaa Ylen journalistiseen linjaan ja uutisointia koskeviin päätöksiin. Se on Ylen roolin huomioiden ongelma, Joona Räsänen sanoo.

Sipilän meilien sisällöstä, sävystä tai aggressiivisuudesta ei sinänsä ole tarkkaa tietoa, mutta Atte Jääskeläisen mukaan Sipilä olisi välittänyt tuohtuneena sähköpostitse saamaansa varsin vihamielistä kansalaispalautetta hänelle ja Ylessä Katera Steel -tapauksesta jutun kirjoittaneelle toimittajalle. Viesteissään Sipilä on esittänyt Jääskeläisen mukaan kritiikkiä muun muassa siitä, että Ylen juttu olisi antanut mielikuvan että joko Sipilä tai hänen sukulaisensa ovat toimineet vilpillisesti.

Joona Räsänen toteaa, ettei Sipilä ole ainut poliitikko, joka antaa toimittajille palautetta.

– En pidä sitä ihmeellisenä. Mutta eikö pääministeri ymmärrä, että mittaluokaltaan isossa kysymyksessä jääviyteen kohdistuu epäilyjä? Siinä ei ole mitään ihmeellistä, eikä pääministerin pitäisi alkaa kiukuttelemaan siitä syystä.

Joona Räsänen luopui hiljattain Ylen hallintoneuvoston paikasta. Hänen tilalleen tuli perussuomalaisista SDP:hen siirtynyt toimittajataustainen kansanedustaja Maria Tolppanen, joka on istunut hallintoneuvostossa aikaisemminkin.

Tuleva oikeusministeri Ylellä: ”Katson nimityskuvion läpi todella tarkkaan”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tuleva oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi Ylen aamu-tv:ssä, että oikeuskanslerin nimitysprosessi on edennyt normaalin harkinnan mukaan. Häkkäsen mukaan puolueet käyvät asiasta keskustelua, ja tehtävään valitaan paras henkilö.

Häkkänen kertoi katsovansa nimityskuvion läpi ”todella tarkkaan”. Oikeuskanslerin nimityksen valmistelee oikeusministeriö, esityksen nimityksestä tekee valtioneuvosto ja nimityksestä päättää presidentti.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että oikeuskanslerin nimitys on mutkistunut, koska ilmeisesti presidentti Sauli Niinistö on ollut tyytymätön oikeusministeriön alkuperäiseen ehdotukseen.

Niinistö puuttui nimitykseen? – HS: Oikeuskansleriksi nousemassa Tuomas Pöysti

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Oikeusministeriö on muuttanut ehdotustaan uudeksi oikeuskansleriksi, kertoo kolme toisistaan riippumatonta lähdettä Helsingin Sanomille.

Lehden mukaan ministeriö ehdottaa todennäköisesti ensi viikolla, että oikeuskansleriksi nimitettäisiin oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti. Ministeriö ilmoitti tehtävään hakeneille vielä viime viikon tiistaina, että se ehdottaa oikeuskansleriksi Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitys on mutkistunut, koska ilmeisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut tyytymätön oikeusministeriön alkuperäiseen ehdotukseen. HS:n tietojen mukaan nimitysasia poistettiin valtioneuvoston yleisistunnon käsittelystä, koska tasavallan presidentti halusi uudeksi oikeuskansleriksi Pöystin tai ainakin vastusti syystä tai toisesta professori Viljasen nimittämistä.

Asiasta hyvin perillä olevan HS:n lähteen mukaan tasavallan presidentti kertoi kannastaan pääministeri Juha Sipilälle (kesk.), joka vaikutti nimityksen käsittelyn poistamiseen valtioneuvoston yleisistunnon asialistalta.

Hallitus otti viime viikolla aikalisän uuden oikeuskanslerin valinnassa. Vielä keskiviikkoaamuna näytti siltä, että oikeusministerin salkusta sittemmin luopunut työministeri Jari Lindström (ps.) esittelee nimitysehdotuksensa valtioneuvostolle torstaina. Myöhemmin päivällä asian käsittelyä päätettiin kuitenkin lykätä tuonnemmaksi. Nyt oikeuskanslerin nimitys menee uudelle oikeusministerille, kokoomuksen Antti Häkkäselle.

Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle toukokuun alussa. Oikeuskanslerin virkaan haki yhteensä yhdeksän ihmistä.

Oikeuskanslerin nimittää presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen pohjalta.

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Persut selittelivät takinkääntöään hallintarekisterilaissa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Perussuomalaiset käänsivät takkinsa hallintarekisterissä.

Hallintarekisteriä ei ole hyväksytty Suomessa, ja ulkomailla se on nyt tehty kannattamattomaksi silloin, jos omistustiedot eivät ole käytettävissä. Näin vastasi talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.), kun eduskunnan kyselytunnilla ihmeteltiin, mitä perussuomalaisille luvattiin puoliväliriihessä, että se kääntyisi vastustamansa hallintarekisterilain puolelle.

– Mukaan tulivat voimakkaat ponnet, joissa edellytetään kotimaista lainsäädäntöä siitä, että (omistus) tiedot saadaan myös ulkomailta. Jos ei saada, niin verotetaan rankasti, Turunen perusteli.
Toistaiseksi valiokunta kuitenkin vain toivoo, että nyt syntyvät porsaanreiät tukitaan mahdollisesti tulevaisuudessa muulla lainsäädännöllä, huomautti valiokunnan jäsen Hanna Sarkkinen (vas.).

– Jostain syystä hallitus ei tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla olisi voitu tukkia porsaanreiät jo nyt, ja vaatia suomalaisilta suoraa omistusta myös ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta omistettaessa. Norja tekee tällä hetkellä niin, Sarkkinen sanoi.

Turunen kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.), pannaanko ponsien edellyttämä lainsäädäntö heti toimimaan.

– Kyllä nämä ponnet laitetaan käyttöön, vastasi Orpo.

SDP:n Antti Rinne tivasi Orpolta, miksi perhevapaiden uudistusta ei käsitelty lainkaan riihessä.

– Perhevapaakysymyksestä on hallituksen sisällä erilaisia näkökulmia. Siitä ei syntynyt ratkaisuja nyt, mutta toivon, että tulevaisuudessa syntyy, Orpo muotoili.

Erityisesti perussuomalaiset ovat vastustaneet uudistusta.

 

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään lokakuun loppuun mennessä. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan vähennys on 87 paikkaa.

Toimintansa lopettaa kuusi alaikäisten vastaanottoyksikköä eri puolilla maata. Lopetettavien listalla ovat Helsingissä Karhusaaren ryhmäkoti, Hämeenlinnassa Harvialan ryhmäkoti, Jyväskylässä Vaajakosken ryhmäkoti, Kontiolahden ryhmäkoti, Nurmijärvellä Vantalan ryhmäkoti ja Oulussa Onnelan ryhmäkoti.
Kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 16 000 majoituspaikkaa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 22 000 vastaanottopaikan vähennyksistä. Migrin mukaan paikkojen vähentäminen jatkuu, koska turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet. Viraston tavoite on ylläpitää vastaanottokeskuksissa 90 prosentin käyttöaste.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta