Politiikka
18.12.2018 08:53 ・ Päivitetty: 18.12.2018 08:53
Kansanedustaja: “Turvapaikkaprosessi on uskottava vain, mikäli myös kielteisiä turvapaikkapäätöksiä voidaan tehdä ja palautuksia toimeenpanna”
SDP:n kansanedustaja Joona Räsäsen mukaan turvapaikkaa kansainvälisen suojelun perusteella hakeneiden määrän äkillinen kasvu vuonna 2015 paljasti monia ongelmia Suomen turvapaikkamenettelyssä.
Hän kirjoittaa kolumnissaan Verkkouutisissa, että tämän seurauksena ulkomaalaislakia on Suomessa muutettu tiuhaan tällä vaalikaudella.
“Osin perustellusti, osin hätiköidysti. Samalla tarve yhteiselle eurooppalaiselle politiikalle on entisestään kasvanut.”
Keskiöön ovat Räsäsen mukaan nousseet haasteet liittyen kielteisten päätösten saaneiden palautuksiin. Hän sanoo, että asiaan liittyy keskustelu kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden perusteettomista uusintahakemuksista, joilla pyritään lainvoimaisen maastapoistamispäätöksen keskeyttämiseen.
Räsäsen mukaan viivytystarkoituksessa jätettäviä uusintahakemuksien määrää on tarkoituksenmukaista pyrkiä pienentämään.
“Ennen kaikkea aidosti kansainvälistä suojelua tarvitsevien turvapaikanhakijoiden edun mukaista on, että viranomaisten voimavaroja ei tuhlata perusteettomiin uusintahakemuksiin. Näin turvapaikkaprosessin tehokkuus ja hakemusten sujuva käsittely voidaan turvata.”
Räsäsen mukaan turvapaikkaprosessi on uskottava vain, mikäli myös kielteisiä turvapaikkapäätöksiä voidaan tehdä ja palautuksia toimeenpanna.
Lisää aiheesta
“Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden tehokkaiden palautusten toteuttamisen esteeksi muodostuu liian usein se, että Suomella ei ole vastaanottavan maan kanssa voimassaolevaa toimivaa palautussopimusta.”
“Valitettavasti hallitus ei ole vieläkään, yrityksistään huolimatta, saanut neuvoteltua esimerkiksi Irakin kanssa kahdenvälistä palautussopimusta, jolla Irak sitoutuisi vastaanottamaan pakkopalautettuja kansalaisiaan. Kyseenalaiseksi tilanteen asettaa tosiasia siitä, että Irak saa tälläkin hetkellä Suomelta merkittävästi kansainvälistä apua. Suomalaisten verorahat siis kelpaavat Irakin hallitukselle, mutta eivät oman maan kansalaiset.”
Räsänen pohtii kysymystä, pitäisikö Suomen maksaman kansainvälisen avun yhdeksi ehdoksi asettaa jatkossa apua vastaanottavan maan velvollisuus sitoutua kahdenvälisen palautussopimuksen laatimiseen.
“Koko turvapaikkajärjestelmän järkevyys asetetaan kyseenalaiseksi, mikäli kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kotimaat voivat väistää vastuunsa kansalaisistaan.”
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.