– Suomi on jäänyt saavutettavuudessa pahasti muita Pohjoismaita jälkeen. Kuntapäättäjät näkevät tarpeen uusille investoinneille, mutta samalla kuntien tosiasialliset mahdollisuudet uusien hankkeiden rahoitukselle ovat rajalliset, Skinnari toteaa.

Hänen mukaansa kuntien tulee jatkossa luoda kumppanuusmalleja esimerkiksi Kuntarahoituksen ja eläkevakuutusyhtiöiden kanssa, joiden avulla uudet suuretkin väylä- ja korjaushankkeet saadaan liikkeelle.

– Samalla päätösvalta hankkeiden toteutuksesta pysyy demokraattisesti valituilla kuntapäättäjillä, Skinnari sanoo.

– Meillä seisoo moni tärkeä väylähanke pelkästään sen takia, että hankkeilla ei ole omistajaa. Esimerkiksi tunnin junayhteys Turusta Helsinkiin voisi olla kaupunkien, maakuntien ja valtion sekä rahoittajien yhteinen elinkaarihanke, jonka omistajuus olisi vahvasti kuntapäättäjillä.

– Toimivia esimerkkejä löytyy useita muualta Euroopasta. Hankkeissa on hyödynnetty muun muassa Euroopan Unionin ESIR – rahoitusta, Skinnari päättää.