Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Politiikka

Kansanedustajat nostivat esiin huolen ulkopoliittisen osaamisen katoamisesta – näin kommentoi ulkoministeri Haavisto

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Pekka Haavisto (vihr.) on Suomen ulkoministeri.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ja jäsen Mika Kari (sd.) kantoivat tänään Demokraatin haastattelussa huolta kansanedustajien kaventuneesta ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaamisesta.

Johannes Ijäs

Demokraatti

– Olemme nyt ehkä aneemisimmassa vaiheessa ulkopoliittisen keskustelun kanssa kuin ainakaan minä muistan, Kanerva summasi.

– Kiinnostus ulkopolitiikkaan ja sen osaaminenkin on katoamassa. Tämä laji vaatii pitkäjänteistä asioiden seuraamista. Tämä on vähän kuin shakki, jota harva oppii yhden pelin jälkeen, Mika Kari luonnehti.

Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo huomanneensa, että eduskunnassa ulkopoliittista keskustelua käy osa vanhemman polven kansanedustajia, jotka ovat hyvin sisällä asiassa, sekä joitakin nuoremman polven edustajia.

– Selvästi olisi hyvä, että ulkopoliittisen keskustelun spektri kasvaisi, Haavisto myöntää.

– Olen kyllä huomannut, että silloin, kun puhutaan esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksistä, keskustelijoiden määrä myöskin lisääntyy. Suomen ulkopolitiikassa on vahva ihmisoikeuspainotteisuus. Olisi tärkeää, että myöskin ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta tulisi enemmän keskustelua, Haavisto sanoo.

Hän toivookin vasta julkaistu valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko herättäisi puhetta.

Haavisto vastasi median kysymyksiin tänään Suomen ulkomaantoimittajien yhdistyksen järjestämässä webinaarissa, johon myös  Politiikan toimittajat ry osallistui.

Miksi länttä ei mainittu?

Selonteko puhuttaa paraikaa. Kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman huomautti Twitterissä, että ”aikaisemmat selonteot asemoivat Suomen hyvin osuvasti osaksi läntistä turvallisuusyhteisöä”.

– Nyt hallituksen selonteossa ei ole mainintaa läntisestä turvallisuusyhteisöstä, eikä siitä, että Suomi on läntinen maa. Miksi ”länsi” sanana jätetty pois? hän kysyi.

Haaviston mukaan kysymys lännestä tai länteen kuulumisesta oli ilmeisesti noussut esiin jo selontekoa tarkastelleen parlamentaarisen seurantaryhmän keskustelussa.

Haaviston mukaan hänen ajattelussaan lännestä tulee helposti mieleen kylmän sodan ajan maailma.

– Selonteossa kerrotaan kaikki ne yhteisöt ja toiminnot, joissa olemme mukana. Puhutaan paljon hyvin yksityiskohtaisesti transatlanttisesta yhteistyöstä ja sen merkityksestä ja että haluamme ylläpitää sitä ja kehittää niin EU:na kuin Suomena. Puhutaan hyvin tarkasti Nato-yhteistyöstä Nato-kumppanimaan roolissa, sitten puhutaan EU-yhteistyöstä. Olemme kuitenkin jo aika pitkän tovin olleet EU:n täysiä jäseniä. Ehkä tällainen abstrakti länsi nyt tässä sitten konkretisoituu EU-, Nato- ja transatlanttisen yhteistyön kautta.

Haavisto painottaa, ettei näe selonteon olevan tässä suhteessa mitenkään puutteellinen.

– Jos joku haluaa tätä länsi-termiä vielä erikseen markkeerata, totta kai sitä eduskuntakeskustelussa voi tehdä. Pidän näitä konkreettisia toimintamuotoja aika paljon tärkeämpänä kuin ehkä sellaista yleistä tematiikkaa.

”Nyt valitettavasti Valko-Venäjän tilanne on aivan toisenlainen.”

Haavisto sai vastattavakseen myös kysymyksen siitä, pitäisikö Suomen osallistua ensi keväänä Valko-Venäjällä jääkiekon MM-kisoihin. Haavisto totesi, että asian päättävät muun muassa suomalaiset kirkkotoimijat.

Hän esitti kuitenkin oman arvionsa Valko-Venäjän poliittisen tilanteen vuoksi.

– Tällaisessa tilanteessa, jossa oppositiota on vankilassa ja maassa on pidetty suuriin ihmisoikeusloukkauksiin ja suureen tragediaan päättyneet vaalit, on erittäin vaikeaa järjestää kansainvälistä urheilutapahtumaa. Urheilun henkihän on ihmisiä, hyvää yhteistyötä ja rauhaa kunnioittava. Nyt valitettavasti Valko-Venäjän tilanne on aivan toisenlainen.

Haavisto on juuri käynyt vierailulla Qatarissa. Qatar puolestaan järjestää jalkapallon MM-kilpailut 2022. Ihmisoikeusjärjestöt ovat puuttuneet voimakkaasti tilanteeseen  syyttäen kisoja rakennetun suorastaan orjatyövoimalla.

Haaviston Qatarissa käynnin tarkoitus liittyy siihen, että Suomi on mukana järjestämässä Afganistan-apukonferenssia Geneveen marraskuun lopulla yhdessä YK:n ja Afganistanin hallituksen kanssa. Qatarissa on paraikaa meneillään talebanin ja Afganistanin hallituksen rauhanneuvottelut.

– Samaan aikaan tietysti otettiin Qatarin hallituksen, myös ulkoministerin kanssa esille ne asiat, jotka meitä vaivaavat. Yksi oli ihmisoikeuskysymys ja työelämän oikeudet, Haavisto kertoo.

Hän tapasi maassa myös Kansallisen työjärjestön ILO:n edustajaa, joka kertoi millaisia vaatimuksia ILO:lla on ollut Qatarille ja miten hallitus on toiminut. Haavisto tapasi niin ikään Qatarin ihmisoikeuskomitean edustajia puhuen muun muassa työelämän pelisäännöistä.

– Oma käsitykseni oli, että Qatar on ottanut aika vakavasti sen kritiikin, mikä näihin on liittynyt ja näkee sen, että ei halua huonoa mainetta tulevien kisojen osalta. Se pyrkii korjaamaan asioita.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
23.11.2020
”Tämä on ehkä liian suoraa puhetta, kun näin sanon” – Seppo Kääriäinen nostaa esiin Marin-Saarikko-akselin
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE