Kansanedustajat vastasivat: Nämä suurhenkilöt ansaitsisivat enemmän arvostusta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Liputus 100-vuotiaan Suomen kunniaksi alkoi Helsingissä itsenäisyyspäivän aattona.

Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään. Demokraatti kysyi tiistaina, itsenäisyyspäivän aattona eduskunnassa muutamilta kansanedustajilta eri puolueista, kuka on itsenäisen Suomen aliarvostetuin suurhenkilö tai kenen suomalaisen he soisivat saavan enemmän arvostusta.

Valinta osoittautui vaikeaksi, moni ei osannut hetken harkittuaankaan päättää kantaansa. Vihreiden vastaus jäi lopulta odottamaan seuraavaa itsenäisyyspäivää.

Alla muiden 8 eduskuntapuolueen kansanedustajien pohdinnat:

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson

Kaarlo Juho Ståhlberg (Wikipedia-linkki) ansaitsee ehkä vielä enemmän tilaa kuin hän on saanut. Hän on ollut kirjoittamassa meidän ensimmäistä perustuslakiamme ja paljon on hänen käsialaansa vielä 100-vuotiaassa Suomessakin. Meidän on syytä muistaa häntä ja kiittää häntä siitä uraa uurtavasta työstä, jonka hän silloin teki.

Sinisten kansanedustaja Kimmo Kivelä

Veikko Vennamo. (Siirtoväen) asutustoiminta on 100-vuotisen itsenäisen Suomen suurimpia saavutuksia. Se ei olisi toteutunut ja mahdollistunut ilman määrätietoista ja vahvaa asutusasiain ylijohtajan Veikko Vennamon panosta.

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne

– Se on sitkeä ja ahkera perhe, isät ja äidit, jotka ovat heikoista taloudellisista ja sosiaalisista lähtökohdista kasvattaneet perheensä ja rakentaneet suomalaista hyvinvointivaltiota 1950-luvulta lähtien.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus

Arvo Ylppö. Jos ajattelemme, mitä hän teki äitiyshuollon ja lasten terveyden edistämisen eteen – lastennneuvolajärjestelmän ja kaiken, mitä siihen liittyy. Hän näki jo silloin aikanaan, kuinka tärkeätä on äitien, raskaana olevien äitien ja lasten hyvinvointi. Ajatellen tulevia aikuisia kansalaisia, tulevia työntekijöitä ja veronmaksajia, hän on vaikuttanut isosti kansakuntamme ja kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen

– Yksi, joka tulee mieleen on Miina Sillanpää. Hän on mielestäni jäänyt hieman historian suurmiesten varjoon. Hän on erittäin merkittävä vaikuttaja niin täällä eduskunnassa kuin työväenliikkeessä. Käsitykseni mukaan erittäin viisas ihminen.

Keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi

– Meidän historiassa ja historiankirjoituksessa on aika paljon unohdettu tavallinen suomalainen ihminen, joka on omalla työllään huolehtinut lapsistaan, kasvattanut heidät ja äärettömän pienillä tuloilla sinnitellyt. Arvostan kovasti, että he ovat kasvattaneet lapsensa ja saaneet heidät koulutuksen pariin.

– Erityisesti ajattelen, kun on ollut kovat ajat, sota-aika, joka ei ole kovin kaukana. Omat vanhempanikin ovat sota-ajan kokeneita. Kyllä minusta on arvostettavaa ja ihailtavaa, että siinäkin tilanteessa esimerkiksi kotirintamanaiset hoitivat aikamoisen taakan ja huolehtivat paitsi kotirintaman töistä myös töistä pelloilla ja tehtaissa. He hoitivat kaiken sen niin hyvin kuin pystyivät. Tietysti sitten lotat olivat esimerkiksi ilmavalvontatehtävissä.

– Moni heistä on yli 100-vuotias. Vaikka he ovat eläneet kovan ja tiukan elämän, ehkä toisaalta he ovat juuri siksi niin valoisia ja sitkeitä. Minun mielestäni heidän panostaan kannattaisi tämän aikamoisen itsekkyyden ja yltiöyksilöllisystymisen aikana nostaa esille.

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen

– Muistan omaa lapsuutta, 1970-lukua, kun kaikki laulut, joita suomalaiset musiikintekijät ja laulajat esittivät, me lauloimme ne perässä ja ihailimme heitä. Nyt kun on seurannut monen tällaisen tosi suomalaisen ja Suomen kansallistuntoja paljon esittäneen ja kertoneen elämäntaivalta, miten unohdettuna sitten saattaa ihminen käydä vanhuutensa tai jopa kuolla ihan täysin unohdettuna ja köyhyyttä kokeneena. Yksi henkilö oli esimerkiksi Annikki Tähti.

– Oma Suomi-identiteetti on muodostunut hyvin pitkälle musiikin ja laulujen kautta. Se kertoo siitä, minkälainen tämä yhteiskunta on, eli ihminen on suosittu joskus ja tavallaan sitten kun ikääntyy, saattaa kääntyäkin toinen puoli kolikosta. Heitä on toki muitakin muusikkoja ja artisteja, joiden lauluja suomalaiset ovat rakastaneet.

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen. Hänen merkitys on ollut iso siinä, että meillä on noussut vahva kansallistunto. Siinä on toki ollut muitakin, mutta Yrjö-Koskinen oli keskeinen ja merkittävä henkilö, joka on jäänyt ehkä vähän pienelle ja muutamien muiden varjoon. Hän ansaitsee enemmän huomiota.

Keskustelua aiheesta

”On anteeksiantamatonta, että yhteiskuntamme tärkein uudistus on sössitty täydellisesti”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedustajat KD:n Peter Östman (vasemmalla), vasemmistoliiton Kari Uotila, SDP:n Krista Kiuru ja vihreiden Ozan Yanar valtiovarainvaliokunnan talousarviota koskevassa tiedotustilaisuudessa eduskunnassa Helsingissä.

Suomi tarvitsee rakenteellisia uudistuksia, vasemmistoliiton kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Kari Uotila painotti pitämässään vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa. Eduskunnassa käsitellään tänään vuoden 2018 budjettia.

– On surullista ja anteeksiantamatonta, että hyvinvointiyhteiskuntamme tärkein uudistus eli sote on sössitty täydellisesti pikkusieluisen poliittisen valtapelin ja ideologisen yksityistämisvimman vuoksi, hän kuitenkin huomauttaa.

Uotila perusteli toteamustaan nostamalla esiin Espoon, Suomen toiseksi suurimman kaupungin, kaupunginvaltuuston soten valinnanvapausluonnoksesta antaman lausunnon.

– Kysymyksiin, kaventaako esitys terveys- ja hyvinvointieroja, parantaako se yhdenvertaisuutta, paraneeko asiakkaan mahdollisuus saada yhteensovitettuja palveluita ja toteutuuko palveluiden integraatio, oli Espoon yksiselitteinen vastaus jokaiseen kysymykseen ”ei”.

– Kun kokoomuslaisen kaupungin vastaus on tällainen, voi vain kuvitella, millaista palautetta muista kaupungeista tulee.

Törkein ehdotus ensi vuoden budjettilaeista on aktiivimallin joulupaperiin kääritty työttömien rankaisumalli.

Uotila nosti puheessaan lisäksi esiin maanantaina täysistuntosalissa ensimmäisessä käsittelyssä olleen niin sanotun työttömien aktiivimallin.

– Törkein ehdotus ensi vuoden budjettilaeista on aktiivimallin joulupaperiin kääritty työttömien rankaisumalli, Uotila sanaili Arkadianmäellä.

– Te haluatte rankaista työtöntä työttömyysturvaa leikkaamalla, vaikka hän hakee joka päivä töitä, tekee kymmeniä hakemuksia ja pyrkii turhaan aktiivitoimien piiriin. Tämä ei voi olla oikein.

Uotila vetosikin valtiovarainministeri Petteri Orpoon (kok.). Uotila toivoi, että Orpo peruisi ”kohtuuttoman ja perustuslaillisestikin ongelmallisen” ehdotuksen vielä ennen ratkaisevaa toista käsittelyä.

Vihreiden Yanar: ”Hallitus on tehnyt poikkeuksellisen arvovalinnan”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kansanedustaja Ozan Yanar (kuva lokakuulta).

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron eduskunnan paraikaa käynnissä olevassa budjetin palautekeskustelussa käytti kansanedustaja Ozan Yanar.

Hän kiinnitti huomiota hallituksen ristiriitaisiin päätöksiin.

Sisäisen turvallisuuden strategiassaan hallitus on sanonut syrjäytymisen olevan Suomen suurin turvallisuusuhka.

– Hallitus ei tee politiikkaa, jolla eriarvoisuus ja syrjäytyminen vähenisivät. Samalla hallitus on tehnyt poikkeuksellisen arvovalinnan, että se ei edes tavoittele tuloerojen kaventamista, Yanar ihmetteli.

Yanar varoitteli, että antamalla köyhyyden jatkua, hallitus on vaarassa luoda uutta vähäosaisten sukupolvea.

– Nyt elettyä köyhyyttä emme voi heille takaisin maksaa, Yanar sanoi.

Haluatko parempaa palkkaa? – Tekniikan akateemisille viesti: Vaihtakaa työpaikkaa

Kuva: Jari Soini

Diplomi-insinöörien mediaanipalkka on noussut tänä vuonna vain 0,2 prosenttia edellisvuodesta – kiitos kilpailukykysopimuksen.

Tekniikan akateemiset TEK:n jäsenten keskuudessa tehty työmarkkinatutkimus kertoo, että diplomi-insinöörin mediaanipalkka vakituisessa työssä oli vuoden 2017 lokakuussa 4 799 euroa ja keskipalkka 5 247 euroa kuukaudessa. Tämän vuoden aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien vastaavat palkkaluvut olivat 3 379 ja 3 454 euroa.

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 47 prosenttia arvioi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. 44 prosentilla palkka oli pysynyt ennallaan ja 4 prosentilla palkka oli laskenut.

TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi huomauttaa, että yleiskorotus on viime vuosina ollut yleisin syy palkankorotukselle.

– Tämän vuoden luvuissa näkyy selvästi ammattiliittojen sopimien palkankorotusten merkitys – tai oikeammin niiden puuttuminen.

Työttömien osuus kaikista vastanneista oli 3,8 prosenttia.

Hänen mukaansa tälle vuodelle ei osunut kiky-sopimuksen takia lainkaan liittojen sopimia korotuksia. Yleinen palkkakehitys jäi siksi huonoksi orastavasta nousukaudesta huolimatta.

TEK on osana Ylemmät toimihenkilöt YTN:ää sopinut tänä syksynä yhteensä 3,2 % palkankorotuksista kahden vuoden aikana suurimmalle osalle jäsenkuntaansa.

Kauppi kannustaa tekniikan akateemisia lisäksi käyttämään noususuhdannetta hyväkseen etsimällä parempia työmahdollisuuksia.

– Pitkäaikainen kokemus osoittaa, että paras palkkakehitys on niillä, jotka vaihtavat työpaikkaa. Oma aktiivisuus yhdessä liittojen sopiman peruskehityksen kanssa takaa parhaan tuloksen, Kauppi perustelee.

Taloustilanteen koheneminen näkyi selvästi työmarkkinatutkimuksen työllisyysluvuissa. Työttömien osuus kaikista vastanneista oli 3,8 prosenttia, kun se on kolmena edellisenä vuonna ollut 6 prosenttia.

Työmarkkinatutkimukseen tuli vastauksia noin 9 200. Vastaajien yleisin suoritettu tutkinto oli diplomi-insinöörin tutkinto. Suurin osa työskenteli asiantuntijatehtävissä yksityisellä sektorilla.

Keskustelua aiheesta

”Hallitus jakaa omille etupiireilleen merkittäviä veroetuuksia” – Kiuru budjettikeskustelussa: ”Kyllä Sipilän hallitus kehtaa”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) valtiovarainvaliokunnan talousarviota koskevassa tiedotustilaisuudessa eduskunnassa tiistaina.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro vuoden 2018 talousarvion palautekeskustelussa piti tänään kansanedusaja Krista Kiuru.

– Suomella ei ole varaa lisätä eriarvoisuutta. Muutoin taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus kasvavat ja luottamus rapautuu. Seuraukset voivat olla yllättäviä ja vakavia, Kiuru varoitti puheessa.

Kiuru muistutti, että hallituskauden alussa pääministeri Sipilä vetosi yhteiskunnan heikoimpiin, sairaimpiin ja köyhimpiin ja vaati heitä antamaan vähistään, jotta Suomi saadaan kuntoon.

Suurituloisia kehotettiin lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen, vaikka verotus olisi ollut keino saada kaikki oikeudenmukaisesti talkoisiin mukaan.

– Hallituksen ankaran, lähes 4 miljardin leikkauslinjan maksajiksi jäivät perheet, lapset, nuoret, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja perusturvan varassa olevat. Kovat leikkaukset jatkuvat joka vuosi syventäen ihmisten ahdinkoa. Ajatelkaa, jopa diabeteslääkkeistä on leikattu ja keliakiakorvaukset on lakkautettu.

– Arvovalinnoista tai niiden puutteesta kertovat hyvin niin lomarahojen leikkaukset kuin koulutuslupauksen pettäminenkin.

Harva uskoisi Kiurun mukaan, että kaiken tämän jälkeen hallitus kehtaa jakaa omille etupiireille merkittäviä veroetuuksia.

– Mutta kyllä Sipilän hallitus kehtaa, hän napautti.

– Hallituksen talouspolitiikasta puuttuu sydän. Vetoomuksista ja lupauksista huolimatta oikeudenmukaisuutta ei ole palautettu, vaikka Suomi saa maailmantaloudesta vetoapua ja maamme talous kasvaa vihdoin.

– Hallitus on perustellut leikkauslinjaansa julkisen talouden kuntoon laittamisella. Samaan aikaan hyvätuloisia suosiva veropolitiikka on heikentänyt hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.

Suomi ei tule Kiurun mukaan kuntoon, sillä budjettikirjan mukaankin julkisen talouden rakenteellinen alijäämä kasvaa vuodesta 2016 vuoteen 2019.

– Julkisen talouden rakenteellinen tila ei siis suinkaan parane, vaan heikkenee, toisin kuin moni suhdannepölyn sokaisema hallituspuolueen edustaja vielä täällä väittää, hän jatkoi.

Arvovalinnoista tai niiden puutteesta kertovat hyvin niin lomarahojen leikkaukset kuin koulutuslupauksen pettäminenkin.

Koska hallituksen politiikasta puuttuu myös uskottava visio tulevasta,  SDP esittää kolmea tavoitetta eriarvoistavan suunnan kääntämiseksi:

1.  Palautetaan oikeudenmukaisuus

2. Tehdään työllisyyttä nostavia fiksuja uudistuksia

3. Vahvistetaan osaamista ja tuottavuutta

– Ensiksi, oppivelvollisuus on tuotava rohkeasti nykyaikaan. Pelkkä perusasteen tutkinto ei tulevaisuudessa enää riitä työmarkkinoille kiinnittymiseen. Pidennetään oppivelvollisuutta ja tehdään toinen aste maksuttomaksi.

– Toiseksi, varhaiskasvatus on parhaita investointeja, joita yhteiskunta voi tehdä. Pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, palautetaan subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ja poistetaan maksut pitkällä aikavälillä. Uudistukset maksavat itsensä monin verroin takaisin.

– Kolmanneksi, perhevapaauudistus on toteutettava heti. Perhevapaiden uudistaminen lasten ja perheiden ehdolla on tehokas keino lisätä tasa-arvoa työmarkkinoilla ja parantaa samalla työllisyyttä.

– Neljänneksi, koulutustaso on käännettävä jälleen kasvuun. Vielä vuosituhannen alussa Suomessa oli maailman koulutetuin väestö. Nyt monet maat ovat menneet ohi. Me haluamme kääntää tämän kehityksen.

– Viidenneksi, me varaamme riittävät resurssit työllisyyden hoitoon. Emme hyväksy sitä, että hallitus jälleen kerran leikkaa työttömiltä, nyt aktiivimallin nimissä. Syyttelyn sijasta työttömät tarvitsevat kunnon palveluja.

”Hyvinvointivaltion rapauttaminen ja markkinaistaminen ovat tämän hallituksen ideologisia valintoja.”

 SDP:n vaihtoehdon suurimmat panostukset tehdään koulutukseen ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– Oppivelvollisuuden pidennyksen lisäksi panostaisimme kaikille koulutusasteille, Kiuru sanoi.

– Hyvinvointivaltion rapauttaminen ja markkinaistaminen ovat tämän hallituksen ideologisia valintoja. Hallitus valitsi linjansa jo vuonna 2015. Vaikka talous kasvaa, mikään ei ole muuttunut, Krista Kiuru totesi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ahkeroi huomiselle alkoholimietintöä – Haatainen: ”Tämä on iso paketti”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei keskiviikon ensimmäisessä istunnossaan saanut valmiiksi alkoholilakia koskevaa mietintöään. Valiokunnan puheenjohtajan Tuula Haataisen (sd.) mukaan mietintöluonnoksen parissa jatketaan kokoustamista myöhemmin tänään tai torstaina aamulla.

– Ei tullut vielä valmista. Jatkamme viimeistään huomenna aamulla, jollei tänään ole toista kokousta, Haatainen sanoi.

Mikäli kaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajasta halutaan perjantaina äänestää, valiokunnan mietinnön pitäisi olla huomenna salikeskustelussa. Haataisen mukaan tästä ei ole toistaiseksi varmuutta.

– En pysty vielä sanomaan. Tämä on iso paketti, ja se riippuu ihan siitä miten työskentely tuossa etenee.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajan Hannakaisa Heikkisen (kesk.) mukaan valiokuntaa on puhuttanut viimeksi lakiehdotukseen kirjatut etämyyntilinjaukset. Toiveena on myös Heikkisen mukaan, että perjantaille kaavaillun äänestyksen aikataulussa pysyttäisiin.

– Toivotaan, että mietintö on valmis ennen huomista kello kymmentä, jolloin täysistunto alkaa, Heikkinen sanoo.

Keskustelua aiheesta