Kansanedustajilla edessään päätös elämästä ja kuolemasta – Soininvaara: ”On olemassa rajatapauksia, jotka tulevat olemaan vaikeita”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kansalaisaloitteen tekijöiden edustajat Iiro Viinanen (vas.), Osmo Soininvaara ja Henrik Lax eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan järjestämässä julkisessa kuulemisessa Eutanasia-aloitteesta.

Lääkärin oikeusturva, oikeus arvokkaaseen kuolemaan sekä rajanveto sen suhteen, ketkä eutanasian piiriin voisivat kuulua. Muun muassa nämä teemat olivat esillä eduskunnassa, kun sosiaali- ja terveysministeriö piti aamupäivällä julkisen kuulemisen liittyen eutanasiaan.

Vaikka eutanasiaa käsittelevä kansalaisaloitteen päämääränä on saada eduskunta aloittamaan lainvalmistelutoimet eutanasialain säätämiseksi ja eutanasian laillistamiseksi, siirtyi julkisessa kuulemisessa keskustelu käsittelemään ennemminkin saattohoidon tilaa Suomessa.

Keskustelussa kuunneltavina olleet asiantuntijat totesivatkin, että puutteellinen saattohoito on saatava kuntoon koko maassa.

Rikosoikeuden professori emeritus Raimo Lahti totesi kuulemisen jälkeen Demokratille olevan hirveän tärkeää, että saattohoidon riittävyys nostetaan esiin ensin.

–  Oikeastaan edellytyksenä on, että eutanasia tulee kysymykseen vasta toissijaisena, Lahti jatkoi.

– Tulee miettiä hyvin tarkkaan, miten saattohoidon puolella voidaan parantaa tilannetta. Ehdotin kuulemisessa esimerkiksi, että hyvänhoidon tavoitteisiin lisätään erikseen palliatiivisen hoito.

Hän lisäsi vielä, että vaikkei eutanasiaa lopulta hyväksyttäisikään, aloite on hänen mukaansa tärkeä, sillä se nostaa esiin olennaisia epäkohtia muun muassa saattohoidosta.

Palliativiisen lääketieteen professori, Hyksin ylilääkäri Tiina Saarto puolestaan huomautti, että jos eutanasia laillistettaisiin nyt, tulisi se korvaamaan puutteellista saattohoitoa.

Palliatiivisellä hoidolla tarkoitetaan hoitoa, jossa parantumattomasti sairaiden oireita lievitetään.

Aloite luovutettiin viime helmikuussa ja se on kerännyt yli 60 000 nimeä.

Eutanasian laillistamiseen tähtäävän lakialoitteen taustalla on joukko entisiä kansanedustajia, joista paikalla kuultavina olivat Iiro ViinanenHenrik LaxOsmo Soininvaara ja Ilkka Taipale.

Aloite luovutettiin eduskunnalle viime helmikuussa ja se on kerännyt yli 60 000 nimeä. Eutanasian laillistamispyrkimysten lisäksi siinä ehdotetaan myös kriteerejä eutanasian sallimiselle. Aloitteen mukaan potilaan on esimerkiksi oltava oikeustoimikelpoinen ja parantumattomasti sairas.

– Kyseessä ei ole nuoruudessa tehtävä itsemurha vaan ennen kuolemaa tapahtuva viimeisten viikkojen tuskan lopettaminen, Soininvaara täsmensi Demokraatille.

Itsemurhan avustaminen on tällä hetkellä laillista Suomessa. Soininvaara kuitenkin korostaa, ettei kaikilla ole mahdollista toteuttaa itsemurhaa edes avustettuna.

– Itsemurhaan saa myös avustaa kaikki muut, paitsi terveydenhuollon henkilökunta.

Osaavan lääkärin ja terveyshenkilön rooli nimenomaisesti eutanasian suorittajana onkin Soininvaarasta yksi aloitteen tärkeimmistä uudistuksista. Lääkäreillä tulisi tietysti olla oikeus kieltäytyä suorittamasta eutanasiaa, mikäli he näin haluaisivat.

Vaikka esitys Raimo Lahden mukaan vaatii vielä paljon lisävalmistelua, on hänestä ihan perusteltua, että esitys etenisi.

– Minun lopputulemani oli se, ettei perus- tai ihmisoikeuksissa ole esteitä säätää tällaisesta aktiivisesta eutanasiasta. Kunhan säädös tehdään riittävän tarkkarajaisesti.

Hän kuitenkin korostaa, ettei esitys ole vielä valmis, vaan se vaatii vielä jatkovalmistelua ministeriössä.

– Asiantuntijana itse koen, että roolini on katsoa enemmän oikeudellisia reunaehtoja. Eli voidaanko tämän tyyppinen laki säätää. Mutta selvää on, että jokainen kansanedustaja joutuu viimekädessä näkemään asian moraalisyhteiskunnallisena arvokannanottona, hän huomauttaa.

Eutanasian hyväksymisellä tuntuu olevan sangen vankka kansalaisten tuki.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on nyt määrä laatia aiheesta mietintö suureen saliin, jossa pohditaan, miten eduskunta suhtautuu eutanasian sallimiseen. Valiokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) totesi, että mietinnön sisältö on vielä täysin auki ja aiheesta tullaan tekemään vielä useita kuulemisia. Haatainen ei pysty vielä lupaamaan, saadaanko mietintö ulos valiokunnasta ennen vuoden vaihdetta.

Kansanedustajilla on loppujen lopuksi kirjaimellisesti edessään kysymys elämästä ja kuolemasta. Miten määritetään ne vaadittavat selkeät ja tarkat rajat, joilla päätetään, ketkä eutanasiaan pystyisivät tulevaisuudessa halutessaan turvautumaan.

Moraalisista ongelmista, asiantuntijoiden kuulemisessa antamista varsin kriittisistä lausunnoista sekä lakiesityksen läpimenon epävarmuudesta huolimatta eutanasian hyväksymisellä tuntuu olevan sangen vankka kansalaisten tuki takanaan. Helsingin Sanomien keväällä tekemässä kyselyssä kolme neljäsosaa kansalaisista kannatti eutanasiaa.

Lakia puolustavat perustelevat argumenttinsa usein itsemääräämisoikeudella ja sen toteutumisella. Kuulemisessa paikalla olleet asiantuntijat kuitenkin huomauttivat, ettei itsemääräämisoikeus ei ole muut perusoikeudet syrjäyttävä oikeus.

– On olemassa rajatapauksia, jotka tulevat olemaan vaikeita, Soininvaarakin tunnustaa.

– Minusta asiassa ei kuitenkaan pidä minimoida päätöksentekijöiden, vaan potilaiden tuskaa.

Tietämättömyys lisää pelkoa, sanoo Henry Hedman, joka toivoo Suomeen romanikansanedustajia: ”Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani”

Kuva: Jari Soini

”Mä näytän vielä teille, että mekin olemme ihmisiä”-ajatus oli voimakkaana opetusneuvos Henry Hedmanin mielessä jo lapsena. Hän muistaa kerran oman perheensä päässeen yöpymään saunaan.

Sieltä piti lähteä aikaisin aamulla, etteivät muut näkisi romanien yöpyneen heillä. Terve itsetunto on tuonut mukanaan rohkeuden tarttua toimeen ja esiintyä.

– Suurin osa ihmisten peloista ja kielteisistä asenteista johtuu tietämättömyydestä tai jostakin kielteisestä kokemuksesta.

Jotkut miettivät jopa paikkakunnalta muuttamista kuullessaan romaniperheen muuttavan naapuriin. Näin kävi myös Hedmanien kohdalla. Ennakkoluulot murenivat tutustumisen kautta.

– Mikään asia ei ole liian vaikeaa, kun haluamme ottaa toisen kulttuurin huomioon ja samalla kunnioittaa omaa kulttuuriamme.

Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan.

Opiskelijoiden keskuudessa Hedman on voinut huomata valtavan muutoksen asenteissa pääväestöön kuuluvan ja romanin tutustuessa. Vaikka romanien tilanne on Suomessa parantunut esimerkiksi koulutuksen ja asuntojen suhteen, tehtävää on vielä paljon.

– Stereotypiat ovat saaneet uusia muotoja, mutta ne ovat edelleen esteenä. Vuorovaikutus ei tahdo onnistua. Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan.

Tunsin katseet niskassani.

Romanit ovat Hedmanin mukaan keskenään samalla viivalla ilman hierarkiaa. Hänestä hienointa heidän kulttuurissaan on kunnioituksen osoittaminen itselle ja toisille.

– On tavattoman paljon niitä romaneita, jotka viettävät hiljaista ja rauhallista elämää haluten tehdä töitä tai he ovat töissä.

Hedman oli Suomen edustajana Auschwitz-Birkenaun kansainvälisessä komiteassa 2013–2015. Jo edesmennyt Vasemmistoliiton kansanedustaja ja europarlamentikko Outi Ojala oli suositellut häntä Erkki Tuomiojalle. Heti ensimmäisessä kokouksessa hän otti esille romanien tilanteen.

– Tunsin katseet niskassani.

Hedman kiinnostui romanien holokaustista. Hänen mukaansa romaneille ei ole annettu missään vaiheessa mahdollisuutta, ei vieläkään.

– Romaneja tapettiin keskitysleireillä kuusisataatuhatta, toista miljonaa metsissä ja muissa paikoissa. Osa kuoli nälkään ja tauteihin eri maissa.

Romanien kärsimys on haluttu Hedmanin mukaan vaientaa, koska Suomesta ei annettu yhtäkään romania keskitysleirille.

– Esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa tapettiin kokonaisia romaniyhteisöjä.

Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia.

Hedmanista on erityisen tärkeää miettiä, kenelle antaa äänensä demokraattisessa yhteiskunnassa, ettei historia toistaisi itseään. Ihmisoikeuksien ja toisten ihmisten kunnioittamisen tulisi olla etusijalla. Hedmanin toiveena on saada eduskuntaan myös romanikansanedustajia.

– Tiedon pitäisi vaikuttaa ja saada aikaan jopa asennemuutosta. Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia.

Yllättävän monella pääväestöönkin kuuluvalla on romanitausta. Turvapaikahankijoiden tulo on parantanut romanien asemaa Suomessa. He ovat jo tuttuja kaukaa tulleisiin verrattuna.

– Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani.

Lue koko laaja Henry Hedmanin haastattelu torstain 23. marraskuuta Demokraatista.

AVAINSANAT

”10-vuotias hyväksikäytetty ei voinut ymmärtää mitä hänelle tapahtuu” – mies jätettiin tuomiotta, koska tyttö ei sanonut ”ei”

Kuva: Thinkstock
Kuka suojelee lapsia, kun oikeuslaitoskaan ei tee sitä?

Lastenpsykiatrian emeritaprofessori Tuula Tamminen ihmettelee hovioikeuden päätöstä, jossa 23-vuotias mies jätettiin tuomitsematta törkeästä raiskauksesta, vaikka tämä oli yhdynnässä 10-vuotiaan lapsen kanssa.

Uhrin edustaja vaati miehelle raiskaustuomiota sillä perusteella, että tämä käytti hyväksi avutonta tilaa. Hovioikeuden mielestä kymmenvuotias ei ollut laissa tarkoitetulla tavalla kykenemätön muodostamaan tahtoaan. Mies tuomittiin lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä kolmen vuoden vankeuteen.

Professori Tamminen kertoo, että kymmenvuotiaiden kehitysaste vaihtelee, mutta sellaista yleistystä ei voi tehdä, että kymmenvuotiaan pitäisi kyetä tällaisessa tilanteessa toimimaan.

– Sanoisin niin, että jos lapsi ei ole vielä puberteettikehityksessä huomattavankin pitkällä, lapsi ei voi millään tavalla tietää, mitä hänelle mahdollisesti tapahtuu tällaisessa tilanteessa, Tamminen sanoo.

Syyttäjä ymmärtää hovin päätöksen

Jutun syyttäjä Leena Koivuniemi toteaa, että hän lähti syyttämään miestä törkeästä raiskauksesta vain sillä perusteella, että tämä olisi käyttänyt väkivaltaa teon toteuttamiseksi. Tästä hovioikeus ei löytänyt näyttöä. Hän ei ajanut syytettä raiskausrikoksesta sillä perusteella, että kymmenvuotias ei olisi kykenevä muodostamaan tahtoaan tilanteessa. Näin ollen hän ei myöskään aio hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

– Onhan se totta, että lapsi on avuton, ei siitä mihinkään päästä. Mutta siitä on lapsen osalta oma säännös, tässä tapauksessa lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö, josta mies tuomittiin. Minun mielestäni samalla perusteella ei ole järkeä lähteä syyttämään kahdesta rikoksesta.

Siinä mielessä, kun hovi hylkäsi uhrin edustajan esittämän rangaistusvaatimuksen avuttoman tilan perusteella, Koivuniemi ymmärtää hovin päätöstä.

– Mielestäni lainsäätäjä ei ole tarkoittanut sitä, että tätä käytettäisiin silloin kun avuttomuuden perusteena on pelkästään nuoruus. Lain perustelut ja esityöt eivät viittaa siihen suuntaan, Koivuniemi sanoo.

Rikosoikeuden professori: Tarvittaessa lakia pitää muuttaa

Päätöstä oudoksuu myös rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

– Niin hovioikeus kuin käräjäoikeuskin on nojannut lain esitöihin vahvasti. Siellähän ei esimerkkinä ole tätä ikää mainittu. Itse kyllä painottaisin edelleen enemmän sitä pykälässä olevaa määritelmää siitä, että henkilö on kykenemätön muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Kyllä minä katsoisin, että kymmenvuotias on kykenemätön ilmaisemaan tahtonsa.

Hänen mukaansa tapaus olisi syytä katsoa vielä korkeimmassa oikeudessa.

– Valitusluvan hakemiselle olisi ihan hyvät perusteet. Voi kysyä, että ymmärtääkö kymmenenvuotias, että mistä on kysymys ja mitä on tapahtumassa. Onko siinä eroa, onko nukkuva, humalainen tai vammainen, kun puhutaan kymmenvuotiaasta?, Tolvanen kysyy.

Hänen mukaansa tarvittaessa lakia pitää muuttaa, vaikka mies tuomittiinkin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ilta-Sanomien mukaan kansanedustaja Leena Meri (ps.) oli jo käräjäoikeuden tuomion jälkeen jättänyt lakialoitteen, jotta tällaisista rikoksista tulisi jatkossa tuomio törkeästä raiskauksesta. Lehden mukaan lakialoite on tällä hetkellä lakivaliokunnassa.

– Seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöllähän suojellaan lapsen terveyttä ja tämän raiskauspykälän suojelema oikeushyvä on seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Tässä jää kokonaan punnitsematta tämä seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus, Tolvanen sanoo.

 

Olle-Pekka Paajanen, STT

 

Keskustelua aiheesta

Maria Nyroos Helsingin Demarinaisten puheenjohtajaksi

Maria Nyroos johtaa Helsingin Demarinaisia.

Helsingin Demarinaisten puheenjohtajaksi valittiin tänään 22.11 Maria Nyroos, 27. Puheenjohtajaksi Nyroosia esitti hänen oma puolueosastonsa Nuorsosialidemokraatit NUS ry.

– Demarinaisten tehtävänä on uudistaa ja haastaa puoluetta sekä tuoda feminististä näkökulmaa politiikkaan. Demarinaisista tulee Helsingin kantava feministinen liike, joka järjestää laajasti toimintaa ja yhteiskunnallisesta keskustelua”, sanoo vastavalittu Nyroos.

– Aikamme SDP tarvitsee kipeästi feminismiä ja vahvaa naisliittoa. Tarvitsemme kokoavan voiman, joka ohjaa puolueen poliittista linjaa ja pitää huolta sorretuista ihmisryhmistä. Tarvitsemme tulta ja tappuraa, mutta myös auttavaa kättä ja siltojen rakentajaa”, linjaa Nyroos.

Tapanilan työväentalolle oli kokoontunut yli 30 demarinaisten kokousedustajaa eri puolueosastoista. Poliittisen tilannekatsauksen kokouksessa piti lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila.

Nyroos valittiin myös Helsingin ehdokkaaksi kansallisen Demarinaisten liittohallitukseen. Demarinaisten liittohallitus valitaan tulevana viikonloppuna Tampereella.

 

Keskustelua aiheesta

Antti Rinteen vuoro kritisoida Petteri Orpoa – ”poliittinen manööveri”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Oppositiojohtaja, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne,

Sanasota opposition ja hallituksen välillä kiihtyy. Hallitus väittää, etteä julkisen sektorin lomarahaleikkaukset tehtiin kikyssä. Mm. SDP ja ay-liike ovat asiasta tyyten eri mieltä. Tämä käy viimeistään ilmi‪ oppositiojohtaja Antti Rinteen (sd.) uusimmasta Twitter-viestistä.

– Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo Iltalehdessä, että kritiikki lomarahaleikkauksia kohtaan on ”poliittinen manööveri”.

– Orpo on puoliksi oikeassa: Julkisen sektorin lomarahojen leikkaus oli kokoomuksen ja hallituksen poliittinen manööveri. Aivan kuten EK:n Jyri Häkämies (kok.) on sanonut, Rinne sanoo.

Sanasodan odotetaan kovenevan, kun vaalit lähestyvät.

Keskustelua aiheesta

Perustuslakivaliokunta poistattaa lakiesityksestä alkoholin etämyynnin rangaistukset

Kuva: Kari Hulkko

Perustuslakivaliokunta ei hyväksy alkoholilakiin kaavailtua etämyynnin rangaistavuutta. Valiokunnan mukaan esityksen lakitekstissä etämyynti Suomeen ei ole kiellettyä, mutta lakiesityksen perusteluiden mukaan etämyynnistä pitäisi rangaista. Ristiriidan takia perustuslakivaliokunta vaatii, että lakiesityksestä poistetaan rangaistavuus.

Jos alkoholilain uudistuksesta mietintöä tekevä sosiaali- ja terveysvaliokunta haluaisi kieltää alkoholin etämyynnin, sen pitäisi selvittää, onko kielto edes EU-oikeuden kannalta mahdollinen.

Keskustelua aiheesta