Käräjäoikeus kumosi vaateet MV-lehteä vastaan – hovioikeus palautti jutun käsittelyyn

Käräjäoikeus ei

Helsingin hovioikeus on kumonnut käräjäoikeuden päätöksen jutussa, jossa mies on vaatinut häntä koskevien viestien poistoa MV-lehden verkkojulkaisusta.

Mies vaati käräjillä, että häntä loukkaavien viestien jakelu verkkojulkaisussa määrätään keskeytettäväksi, viestit todetaan lainvastaisiksi ja määrätään poistettavaksi yleisön saatavilta ja hävitettäväksi.

Käräjäoikeus oli hylännyt vaatimukset. Se muun muassa katsoi, että keskustelupalstoilla esitetyt mielipiteet ovat usein varsin värittyneitä. Viestit olivat sisällöltään oikeuden mukaan varsin epämääräisiä. Osassa viesteistä sisällön rangaistavuuden arvioiminen olisi edellyttänyt lisätietoja siitä, pitävätkö väittämät paikkansa. Käräjäoikeus katsoi, että viestien sisältöä ei voitu pitää ilmeisen lainvastaisena niin, että edellytykset niiden jakelun keskeyttämiselle olisivat täyttyneet.

Käräjäoikeus ei pyytänyt MV-lehdeltä eikä sen perustajalta asiassa vastausta, koska se oli oikeuden mukaan tarpeetonta.

Viesteissä miestä kutsuttiin muun muassa nettivasikaksi ja pedofiilien suojelijaksi. Lisäksi mukana oli hänestä viime vuonna salaa otettu kuva.

Hovioikeus katsoi, ettei hakemus ollut selvästi perusteeton eikä MV-lehden ja sen perustajan kuuleminen ole ollut tarpeetonta. Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä vaatimusta vastausta pyytämättä.

Hovioikeus palautti asian kokonaisuudessaan käräjäoikeuteen.

Onko innovaatio kirosana, Sanna Marin?

Kuva: Johannes Ijäs
FullSizeRender-1
Sanna Marin ja Antti Alaja puhuivat demariristeilyllä innovaatiopolitiikasta.

Innovaatiopessimismi on vallannut alaa Suomessa, näkee Kalevi Sorsa – säätiön tutkimuspäällikkö Antti Alaja. Hän keskusteli demariristeilyllä M/S Baltic Queenilla SDP:n varapuheenjohtajan, kansanedustaja Sanna Marinin kanssa innovaatiopolitiikasta.

Jos Suomessa halutaan kasvattaa työllisyyttä ja kasvua, innovaatiot ovat Alajan mukaan keskeisessä roolissa.

Vuoden 2011 jälkeen Suomessa on kuitenkin tapahtunut merkittävä paradigman muutos. Sen seurauksena tutkimuksen ja kehitystoiminnan menoja on leikattu merkittävästi ja tilalle on tullut innovaatiopessimismi, Alaja katsoo. Nyt puhutaan pelkästään hintakilpailukyvystä, moititaan julkisen sektorin liian suurta kokoa ja puhe talouden uudistamisesta jää jalkoihin.

Alaja on ollut perehtunut innovaatiotutkijan, taloustieteilijä Mariana Mazzucaton ajatuksiin. Mazzucato on osoittanut, miten esimerkiksi USA:n teknologisissa läpimurroissa valtion rooli on ollut keskeinen. Esimerkiksi Applen iPhonen takaa löytyy paljon julkista rahaa.

– Informaatioteknologiassa yleensä valtiolla on ollut alkuvaiheessa keskeinen rooli, yksityinen riskiraha tulee vasta myöhemmin mukaan, hän jatkoi.

Kun innovaatiomenestyksistä kirjoitetaan kirjoja, yleensä menestys henkilöidään sankarilliseen yrittäjäyksilöön. Valtiota ja julkista sektoria ei saada kirjoitettua menestystarinaan mukaan, vaikka pitäisi.

Elinkeinorakenteen vahvistaminen puuttuu kokonaan.

Alaja muistuttaa, että Suomessa harjoitettiin jo 1960-luvulta alkaen määrätietoista tiede- ja teknologiapolitiikkaa.

– Jos katsoo Suomen taloushistoriaa, tämä oli hyvin onnistunutta politiikkaa. 30 vuodessa Suomi nousi maailman innovatiivisimpien maiden joukkooon, yhtenä esimerkkinä Nokia.

Sanna Marinilta Alaja kysyi, onko innovaatio monille vasemmistolaisille vaikea sana tai jopa kirosana.

– En ole sitä mieltä, että innovaatiot on kirosana vasemmistolle tai sosialidemokraateille. Mutta olemme päästäneet kentän liikaa oikeistolle emmekä ole olleet tarpeeksi aktiivisia.

Marin huomauttaa hallituksen toimiin viitaten, että nyt leikataan koulutuksesta tutkimuksesta, tuotekehityksestä ja yritystuista. Suomessa on ajauduttu kehään, jossa lyhyen tähtäimen taloudellisilla säästöillä tehdään haitallista politiikkaa pitkälle tähtäimelle.

Marin on tässä myös itsekriittinen. Demarit ovat painottaneet paljon työllisyyden hoitoon liittyviin asioihin, mikä on oikein. Samaan aikaan pitäisi enemmän fokusoida myös siihen, miten Suomeen luodaan elinkeinorakennetta, jolla silläkin luodaan työtä ja tulevaisuutta.

– Tarvitaan yhä myös aktiivista omistajapolitiikkaa valtiolta, jotta meidän elinkeinorakenne monipuolistuu.

Marinin mukaan nykyhallitus toimii hyvin yksisilmäisesti, leikkaa palkkoja ja luo matalapalkkapolitiikkaa.

– Aktiivinen elinkeinorakenteen vahvistaminen puuttuu kokonaan. Ehkä demaritkin ovat tässä viime vuosina vähän lipsuneet.

Kaikki sääntely ei ole pahasta.

Alaja valitti, että innovaatioista puhutaan usein vain kilpailukyvyn edistämisen kautta. Innovaatioilla kuitenkin pyritään vaikkapa ilmastomuutoksen ehkäisyyn, terveyden edistämiseen ja ratkaisemaan kaupungistumisen tuomia haasteita. Näitä motiiveja voisi nostaa poliittisessakin puheessa laajemmin esille.

– Jos halutaan tämäntyyppisissä asioissa onnistua, se vaatii tietyille sektoreille onnistunutta innovaatiopolitiikkaa. Toinen asia liittyy siihen, että varmaan Vartiaisen (Juhana Vartiainen kok.) ja muiden puheet matalapalkkatyön edistämisestä ovat aika vaikea pala demareille. Jos me haluamme korkeiden palkkojen taloutta, tarvitsemme korkeaa tuottavuutta. Tässä yhteydessä innovaatiot nousevat tärkeään rooliin, Alaja sanoi.

Marinin mukaan suomalaisessa keskustelussa kaikki sääntely nähdään nykyisin pahana. Hän huomautti, että sääntely voi olla myös väline, jolla innovaatioita lisätään. Hän nosti esimerkiksi liikenteen päästöjen rajoitukset, joka johtaa kilpailuun autojen vähäpäästöisyyden kehittämiseksi ja tätä kautta uusiin innovaatioihin. Oikeanlaisella sääntelyllä voidaan vaikuttaa vaikkapa ilmastonmuutoksen torjumiseen. Oikeistolle ei Marinin mukaan pidä antaa periksi siinä, että kaikki sääntely olisi pahasta.

– Jos haluamme uutta elinkeinotoimintaa, se ei vain säästöillä ja leikkauksilla onnistu, vaan tarvitaan investointeja, Antti Alaja painotti.

Sanna Marin muistutti, että valtion on pidettävä myös perustason tutkimuksesta kiinni. Sekin on riski, joka kannattaa ottaa, vaikka tulokset eivät välttämättä näy ihan heti.

Antti Alajakin painottaa yliopistojen perustyötä innovaatioiden kehittymisessä.

– Hallitus keskittyy hirveästi siihen, miten yliopistojen tutkimustulokset kaupallistetaan. Yliopistoille ladataan liikaa odotuksia, että ne synnyttävät kasvuyrityksiä. Parhaiten ne palvelevat kasvua keskittymällä perusduuniin eli tutkimukseen, Alaja pohti.

Keskustelua aiheesta

“Suomi eriarvoistuu kovaa vauhtia” – Rinteen linjapuhe: SDP:lle palkkojen alentaminen kilpailukyvyn parantamiseksi ei ole vaihtoehto

Kuva: Timo Sparf
Ilelle RisteilyRinne
Antti Rinne piti sunnuntaina linjapuheen Tallinnaan suuntautuneelle SDP-risteilylle lähteneen yli 1 500 demariaktiivin edessä.

– Täällä on paikalla niitä, jotka näkivät, kun suomalainen hyvinvointivaltio otti ensimmäiset askeleensa. Ja täällä on paikalla niitä, jotka pelkäävät, että hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne aloitti näillä sanoilla linjapuheensa tänään sunnuntaina SDP:n risteilyllä.

Rinteen puhuessa risteilyalus Baltic Queen oli Tallinnan satamassa odotamassa paluumatkaa Hesinkiin.

– Meillä on vahva yhteinen huoli kasvavan työttömyyden synnyttämästä eriarvoistumisesta ja osattomuuden kokemuksesta, Rinne totesi.

– Meitä yhdistää usko siihen, että kansanvallan kautta nämä yhteiset huolemme ovat ratkaistavissa.

Rinteen mukaan Suomi on tilanteessa, jossa tarvitaan rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta löytää uusia ratkaisuja.

Rinne arvosteli tiukasti hallituksen rajuja koulutus- ja sivistystoimen leikkauksia.

–Heikentyneiden mahdollisuuksien taustalla eivät vaikuta menneisyyteen jääneet rakenteet, vaan toimivia rakenteita horjuttavat leikkaukset. Tämä on Suomen hallitukselta arvovalinta, jonka seuraukset ovat kauaskantoiset.

Rinne kertoi esimerkin Porista. Siellä opetusalan ammattilainen kertoi hänelle, että kaupunki on päätynyt lomauttamaan opettajia loppuvuodesta.

– Tilanne on niin paha, että sama opettaja opettaa yhtä aikaa kahta luokkaa. Taustalla vaikuttavat hallituksen koulutusleikkaukset.

– Mitä enemmän yhteiskunnassa on sivistystä, sitä vahvempi on demokratia. Sivistys on kykyä tehdä valintoja ja arvioida kriittisesti omien valintojensa seurauksia, hän painotti.

SDP vaati viime syksynä kaikkia puolueita sitoutumaan uudelleen puolueiden rasisminvastaiseen julistukseen.

Rinne sanoi nyt, että SDP vaatii, että sitoutuminen pitää.

– Uskomme siihen, että sivistynyt yhteiskunta torjuu ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvan puheen ja politiikan.

Rinteen mukaan sivistynyt yhteiskunta ei kysy, onko meillä varaa ihmisarvoon tai sivistykseen.

Rinne sanoi puheessaan myös, että etätyömahdollisuuksien lisäämisellä kuin työaikapankkijärjestelmien kehittämisellä on merkittävää vaikutusta työn tuottavuuteen.

Lompakon paksuus ei saa ratkaista sitä, kuka palvelua saa.

Työmarkkina ja talousasioista Rinne sanoi, että palkkojen alentaminen kilpailukyvyn parantamiseksi ei ole SDP:lle vaihtoehto. SDP:lle ratkaisu on työn tuottavuuden parantaminen.

– Tämä on merkittävä eroavuus SDP:n ja hallituksen välillä. Meidän ongelma ei ole tehtyjen työtuntien määrä eikä hinta, vaan se mitä työn tunnin aikana syntyy.

Sote-uudistuksen osalta Rinne snoi, että SDP ei voi hyväksyä sitä, että julkisten palveluiden laatua tai saatavuutta rajoitetaan.

– Palvelua pitää saada, kun siihen on tarvetta. Lompakon paksuus ei saa ratkaista sitä, kuka palvelua saa.

Suomessa on satojatuhansia työttömiä, Rinne muistutti.

– Lex Taipaletta saa minun puolestani kutsua Lex Lindströmiksi. Meille nimi ei ole tärkeä. Meille on tärkeintä se, että kaikkia ihmisiä kohdellaan niin kuin ihmisiä pitääkin kohdella: Arvokkaasti ja kunnioittavasti.

– Suomi eriarvoistuu kovaa vauhtia. Pääministeri Sipilän hallitus vauhdittaa tätä kehitystä rikkaita ja hyvätuloisia ihmisiä suosivalla kaverikapitalismillaan, Rinne arvosteli.

Rinteen mukaan kuntavaaleissa on kysymys siitä, miten kansalaiset suhtautuvat Sipilän porvarihallituksen kaverikapitalismiin.

Antti Rinteen mukaan tulevissa kuntavaaleissa ei ole kysymys vain siitä, millaisia linjauksia kuntapolitiikassa tehdään.

– Kuntavaaleissa on kysymys siitä, miten kansalaiset suhtautuvat Sipilän porvarihallituksen kaverikapitalismiin.

Kuntavaaleissa on jälleen kysymys Suomen suunnasta, Rinne tiivisti.

Rinne kertoi asettuvansa itse ehdolle Mäntsälässä ja aikoo syksyn aikana kiertää lähes koko maan.

“Presidentin toiminta ansaitsee kiitoksen.”

Ulkopolitiikasta Rinne sanoi, että suhde Venäjään säilyttää Suomelle erityisen merkityksensä myös jatkossa.

– Suomen oma turvallisuus rakentuu ennen muuta rauhantahtoiselle ulkopolitiikalle – me emme omilla toiminnallamme uhkaa ketään eikä mitään. Suomen alue ei ole käytettävissä hyökkäyksiin.

Presidentti Sauli Niinistö on Rinteen mukaan kaikessa olennaisessa jatkanut edeltäjiensä ulkopoliittista linjaa. Rinteen mielestä presidentin toiminta ansaitsee kiitoksen.

– Myös hänen tavassaan laittaa itsensä likoon Itämeren lentoturvallisuuden hyväksi on esimerkki aloitteellisuudesta, jolle edelleenkin on tilaa Suomen ulkopolitiikassa.

Pitkän linjapuheesan lopuksi Rinne palasi vielä sivistykseen ja työelämän teemaan.

– SDP:n tulee olla suomalaisen sivistyksen sekä työelämän parantamisen suunnannäyttäjä, kun Suomi kääntyy 2020–luvulle, hän päätti puheensa ja toivoi kuuljoilleen hyvää loppumatkaa risteilylle.

“Tällaiseen yhtälöön ei pysty mikään muu kuin Kokoomus” – Paananen kommentoi HS-gallupia

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kannatus on lievessä nousussa Helsingin Sanomien tuoreen gallupin mukaan. Puolue saa nyt 19,1 % kannatuksen.

– On tärkeä suunta se, että me olemme menossa ylöspäin. Ehkä tässä alkaa näkymään se, kun tuomme vaihtoehtoamme nyt hiukan pienempinä palasina esiin, niin se alkaa mennä pikku hiljaa tajuntaan, SDP:n puolusihteeri Reijo Paananen kommentoi Demokraatille M/S Baltic Queenilla

Helsingin Sanomien gallup ilmestyi sopivasti 1500 henkeä kokoavan demariristeilyn aikaan.

Yleensä ottaen gallupin luvuissa ei ole minkään puolueen kohdalla isoja heilahduksia suuntaan eikä toiseen. Keskusta on yhä suurin puolue ennen SDP:tä, mutta Keskustan kannatus (20,6%) on tullut vähän alaspäin.

Puheenjohtajaa vaihtaneen Kokoomuksen kannatus (17,3%) on Keskustan tavoin hiukan alavireinen. Reijo Paanasen mukaan on kuitenkin aivan liian aikaista sanoa, onnistuuko Kokoomuksen johtajavaihdos vai ei.

– Minä en ole koskaan uskonut siihen, että tämä on pikamatkojen laji, vaan Petteri Orpo (kok.) tarvitsee aikaa niin kuin kaikki tarvitsevat aikaa saada linjaansa näkyviin.

Hallituksen kakkospuolue on nyt kuudenneksi suurin puolue.

Paanaselta tulee Kokoomukselle kritiikkiä muun muassa siitä, että puolue on pohtinut työntekijöiden sunnuntaikorvausten poistoa eikä oikein itsekään tiennyt, keneltä se olisi korvauksia ollut leikkaamasssa.

Paananen myös kyselee, millainen yhtälö olisi, että lasketaan alimpia palkkoja, maksetaan verovaroista väli ihmisille ja samanaikaisesti lasketaan veroja.

– Tällaiseen yhtälöön ei pysty mikään muu kuin Kokoomus ja senhän näkee talouden tilasta aina, kun on ollut kokoomuslainen valtiovarainministeri, hän kritisoi.

Perussuomalaisten kannatus on HS:n gallupin mukaan nyt niukasti Vasemmistoliitton alapuolella.

Miten PS:n kannatuksen lasku vaikuttaa hallituksen dynamiikkaan?

– Perussuomalaiset, hallituksen kakkospuolue on nyt kuudenneksi suurin puolue tässä maassa ja suunta on edelleenkin hiukan alaspäin. Kun tähän lisätään vielä se, että hallituksen toimet rupeavat maakunnissa näkymään – erilaisten palvelujen vähentyminen ja leikkaukset – se rupeaa häiritsemään sekä Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten toimintaa.

– En ole enää pitkään aikaa kuullut, että hallituksessa puhuttaisiin ja sanottaisiin, että olemme kuin yksi puolue niin kuin sanottiin silloin, kun he tulivat hallitusneuvotteluista.

Gallupin mukaan niiden osuus, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät tai eivät kävisi äänestämässä, on 40 prosenttia. Se on suurempi kuin moniin vuosiin.

– Se on se viesti, jota olen täällä (demariristeilyllä) kertonut ihmisille. Siellä on 40%, joista hyvin suuri osa on valmiita taas ottamaan kiinni siitä vakaasta ja turvallisesta vaihtoehdosta, jota demarit tarjoaa.

– Me ei olla hötkyilypolitiikan mallipuolue eikä sellaiseksi tullakaan, ja siinä on meidän ihmisille nyt hyvä tilaisuus ennen kuntavaaleja hakea lisää tekijöitä niin ehdokkaaksi kuin vaalityöhön.

HS-gallup: SDP tiukasti keskustan kannassa kakkosena

Kuva: Ilkka Yrjä
FullSizeRender(12)
SDP:n ja Demokraatti-lehden ristely jatkuu sunnuntaina. Eilisessä tervetuliaistilaisuudessa puolueen puheenjohtaja Antti Rinne kutsui lavalle SDP:n riveihin siirtyneet Marko Varajärven (vasemmalla) ja Abdirahim "Husu" Husseinin.

Hyvin moni äänestäjä on nyt epätietoinen kannastaan, ilmenee tuoreesta Helsingin Sanomien mielipidekyselystä.

Kyselyyn tavoitetuista 40 prosenttia ei osannut tai halunnut sanoa, mitä puoluetta he äänestäisivät tai eivät kävisi äänestämässä. Epätietoisten osuus ei ole ollut yhtä suuri HS-gallupeissa viiteen ja puolen vuoteen.

Kyselyyn osallistuneista 40 prosenttia ei osannut tai halunnut sanoa, mitä puoluetta he äänestäisivät tai eivät kävisi äänestämässä.

Puolueista vasemmistoliitto on saavuttanut ja niukasti ohittanut perussuomalaiset.

Vasemmistoliiton kannatus oli elokuussa 9,6 ja perussuomalaisten 9,5 prosenttia.

Keskusta on pysynyt suosituimpana puolueena 20,6 prosentin kannatuksellaan.

SDP:n kannatus sahaa edestakaisin, nyt puoluetta äänestäisi 19,1 prosenttia kantansa kertoneista vastaajista.

Kokoomus ei näytä saaneen nostetta Petteri Orpon valinnasta puheenjohtajaksi, sillä sen kannatus oli elokuussa 17,3 prosenttia.

Kaikkien kolmen hallituspuolueen kannatus on nyt alhaisempi, kuin se oli eduskuntavaaleissa 2015. Hallituspuolueita kannattaa 47,4 prosenttia kansasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Demariristeilyllä innostettiin väkeä kyselemään sotesta – Haataiselta vakava viesti hallitukselle

Kuva: Jari Soini
Sote tulee Hanna Tainio
Demariristeilyn sote-keskustelussa Tuula Haatainen ja Anneli KIljunen sekä Hanna Tainio, joka kuvassa pitää omaa alustuspuheenvuoroaan.

– Perusterveydenhuollon palveluihin tarvitaan Suomessa päivitetty hoitotakuu, vaatii kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen. Haatainen puhui asiasta SDP:n kuntavaaliristeilyllä tänään.

– Suomen terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu, vaan hidas hoitoon pääsy terveysasemilla silloin kun kyse ei ole akuutista tai vakavasta vaivasta. Aika on rahaa terveydenhuollossa. Pieneltäkin tuntuvat vaivat pahenevat vaikeammiksi hoitaa ja se maksaa, totesi Haatainen demareiden risteilyllä lauantaina M/S Baltic Queenillä.

– Terveysasemalle pääsyn hoitotakuu on laitettava ajan tasalle, tätä ihmiset odottavat. Nopeampi hoitoon pääsy on mahdollista turvata lainsäädännöllä kaikille, esittää Haatainen.

Hoitotakuulla tarkoitetaan terveydenhuoltolaissa määriteltyjä määräaikoja, joiden puitteissa kansalaisilla on oikeus saada terveyspalveluita. Hoitotakuuajat ovat kuitenkin usein pitkiä ja voivat ketjuttua, jos samalla henkilöllä on useita eri sairauksia.

Haatainen lähettääkin hallitukselle terveiset heittää romukoppaan sote-uudistukseen sisältyvän pakkoyhtiöittämisen ja palvelutuotannon massiivisen yksityistämisen.  Sen sijaan esiin on nostettava todelliset ongelmat.

– Veroeuromme pitää käyttää hoitoon pääsyn varmistamiseen, jossa julkisen tukena tarvitaan yksityistä ja kolmannen sektorin palveluita.

Risteilyn aloittaneella demareiden soteristeilyllä puhuivat myös Hanna Tainio ja Anneli Kiljunen. Tainio kävi läpi osin järkyttäviäkin sotenumeroita, kuntavero esimerkiksi laskee 7,5 prosenttiin, mutta vastaavasti muut verot nousevat. Päärooliin nousevat ulkomaille valuvat soterahat ja veroparatiisit.

Anneli Kiljusen mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöt on tyystin unohdettu koko uudistuksesta.