Politiikka

”Karenssia mätkähtää lisää”- Kultainen loukku uhkaa konkurssi-Anttilaan jääneitä työntekijöitä

Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Anttilan laatu kismittää konkurssipesään jääneitä työntekijöitä - lisäkarenssi pamahtaa päälle ja ankea joulu uhkaa. Mutta se on Finanssivalvonnan syytä.
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Anttilan laatu kismittää konkurssipesään jääneitä työntekijöitä - lisäkarenssi pamahtaa päälle ja ankea joulu uhkaa. Mutta se on Finanssivalvonnan syytä.
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Anttilan laatu kismittää konkurssipesään jääneitä työntekijöitä - lisäkarenssi pamahtaa päälle ja ankea joulu uhkaa. Mutta se on Finanssivalvonnan syytä.

Anttilan työntekijöille on tulossa varsin ankea joulu. Saksalaissijoittaja päätti ajaa Anttilan alas ennätysajassa. Päätös liiketoiminnan hakemisesta konkurssiin tuli itse asiassa nopeammin, kuin asiakkaat olivat edes selvinneet järkytyksestä, jonka koko kansan kaupan myynti ulkomaiselle omistajalle aiheutti.

Konkurssipesään töihin jääneitä uhkaa paha työttömyyskarenssi.

– Tätä päivää on se, että 1300:lta Anttilan työntekijältä on mennyt työpaikka alta. Tämä uutinen on mennyt hämmästyttävän vähällä uutisoinnilla läpi. Miksi? Onko syy se, että kyse on pääsääntöisesti pienipalkkaisista naisista? Vai onko syy se, että meillä halutaan olla varsin hiljaa siitä, että Suomesta myydään kannattavia, työllistäviä yrityksiä ulkomaille? SDP:n kansanedustaja Maria Tolppanen kysyy.

– Anttilan entiset ja vielä toistaiseksi työssä olevat työntekijät ovat olleet varsin lojaaleja talolle. Osa heistä tekee edelleenkin töitä, ei Anttilalle, mutta konkurssipesälle. He ajavat entistä työpaikkaansa alas. Toimenkuva on muuttunut ja työnantajakin on muuttunut.

– Vielä työssä olevien anttilalaisten työnantaja on nyt konkurssipesä. Jokainen, joka työskentelee harvoissa vielä auki olevissa Anttiloissa, on saanut lopputilin ja lomakorvauksen. Sen maksoi, ei suinkaan saksalainen sijoitusyhtiö, vaan kotoinen palkkaturva, Tolppanen sanoo.

Konkurssipesä halusi palkata loppuajaksi Anttilassa aiemmin työskennelleitä ihmisiä töihin ja tarjosi heille noin 10% parempaa palkkaa, kuin Anttila oli maksanut.

– Tämä oli viisas ratkaisu, koska se takasi sen, että konkurssipesä sai asiansa osaavia työntekijöitä tavaratalon loppuajaksi. Konkurssipesä, joka ei siis ole Anttila, tekee työsopimukset kuukaudeksi kerrallaan. Kaikkien pitäisi olla sikäli tyytyväisiä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, Tolppanen toteaa.

Tämä on hämmästyttävää, koska Anttilan työntekijöiden nykyisestäkin palkasta maksetaan kaikki palkan sivukulut ja koko palkka kerryttää myös eläkettä.

Finanssivalvonta on keksinyt, että uuden työnantajan maksama palkka, joka on aikaisemman työnantajan maksamaa palkkaa parempi, on ylimääräinen bonus. Bonus, kuten kultainen kädenpuristus.

– Tämä on hämmästyttävää, koska Anttilan työntekijöiden nykyisestäkin palkasta maksetaan kaikki palkan sivukulut ja koko palkka kerryttää myös eläkettä.  Huomioitavaa on, että kultaisista kädenpuristuksista ei sivukuluja makseta, Tolppanen sanoo.

Tolppanen huomauttaa, että jos palkka tulkitaan bonukseksi, tarkoittaa se työnsä menettäneille anttilalaisille ylimääräisiä karenssipäiviä, kun työttömyys alkaa.

– Tätäkö Finanssivalvonta hakee, säästöjä valtionkassaan pienipalkkaisilta myyjiltä. Myyjiltä, joiden bruttopalkka yltää hädin tuskin 2 000 euroon kuukaudessa. Näillä rahoilla ei Suomen kestävyysvajetta paikata.

Jos miesvaltaisesta metalliyrityksestä olisi jäänyt 1300 ihmistä konkurssin takia työttömäksi, olisi valtio varmasti tullut apuun ja tarjonnut työllistymispakettia, kuten mahdollisuutta uudelleen koulutukseen tai starttirahaa itsensä työllistämiseksi.

– Mutta kun kyseessä ovat pienipalkkaiset naiset, kukaan ei välitä. Mutta minä välitän. Esitin torstaina eduskunnassa kysymyksen asiasta valtiovarainministeri Petteri Orpolle (kok.). Hän saa kysymyksen myös kirjallisena ja hänellä on 21 päivää aikaa vastata siihen. Minä ja anttilalaiset jäämme odottamaan, Tolppanen sanoo.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat