”Karenssia mätkähtää lisää”- Kultainen loukku uhkaa konkurssi-Anttilaan jääneitä työntekijöitä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Anttilan laatu kismittää konkurssipesään jääneitä työntekijöitä - lisäkarenssi pamahtaa päälle ja ankea joulu uhkaa. Mutta se on Finanssivalvonnan syytä.

Anttilan työntekijöille on tulossa varsin ankea joulu. Saksalaissijoittaja päätti ajaa Anttilan alas ennätysajassa. Päätös liiketoiminnan hakemisesta konkurssiin tuli itse asiassa nopeammin, kuin asiakkaat olivat edes selvinneet järkytyksestä, jonka koko kansan kaupan myynti ulkomaiselle omistajalle aiheutti.

Konkurssipesään töihin jääneitä uhkaa paha työttömyyskarenssi.

– Tätä päivää on se, että 1300:lta Anttilan työntekijältä on mennyt työpaikka alta. Tämä uutinen on mennyt hämmästyttävän vähällä uutisoinnilla läpi. Miksi? Onko syy se, että kyse on pääsääntöisesti pienipalkkaisista naisista? Vai onko syy se, että meillä halutaan olla varsin hiljaa siitä, että Suomesta myydään kannattavia, työllistäviä yrityksiä ulkomaille? SDP:n kansanedustaja Maria Tolppanen kysyy.

– Anttilan entiset ja vielä toistaiseksi työssä olevat työntekijät ovat olleet varsin lojaaleja talolle. Osa heistä tekee edelleenkin töitä, ei Anttilalle, mutta konkurssipesälle. He ajavat entistä työpaikkaansa alas. Toimenkuva on muuttunut ja työnantajakin on muuttunut.

– Vielä työssä olevien anttilalaisten työnantaja on nyt konkurssipesä. Jokainen, joka työskentelee harvoissa vielä auki olevissa Anttiloissa, on saanut lopputilin ja lomakorvauksen. Sen maksoi, ei suinkaan saksalainen sijoitusyhtiö, vaan kotoinen palkkaturva, Tolppanen sanoo.

Konkurssipesä halusi palkata loppuajaksi Anttilassa aiemmin työskennelleitä ihmisiä töihin ja tarjosi heille noin 10% parempaa palkkaa, kuin Anttila oli maksanut.

– Tämä oli viisas ratkaisu, koska se takasi sen, että konkurssipesä sai asiansa osaavia työntekijöitä tavaratalon loppuajaksi. Konkurssipesä, joka ei siis ole Anttila, tekee työsopimukset kuukaudeksi kerrallaan. Kaikkien pitäisi olla sikäli tyytyväisiä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, Tolppanen toteaa.

Tämä on hämmästyttävää, koska Anttilan työntekijöiden nykyisestäkin palkasta maksetaan kaikki palkan sivukulut ja koko palkka kerryttää myös eläkettä.

Finanssivalvonta on keksinyt, että uuden työnantajan maksama palkka, joka on aikaisemman työnantajan maksamaa palkkaa parempi, on ylimääräinen bonus. Bonus, kuten kultainen kädenpuristus.

– Tämä on hämmästyttävää, koska Anttilan työntekijöiden nykyisestäkin palkasta maksetaan kaikki palkan sivukulut ja koko palkka kerryttää myös eläkettä.  Huomioitavaa on, että kultaisista kädenpuristuksista ei sivukuluja makseta, Tolppanen sanoo.

Tolppanen huomauttaa, että jos palkka tulkitaan bonukseksi, tarkoittaa se työnsä menettäneille anttilalaisille ylimääräisiä karenssipäiviä, kun työttömyys alkaa.

– Tätäkö Finanssivalvonta hakee, säästöjä valtionkassaan pienipalkkaisilta myyjiltä. Myyjiltä, joiden bruttopalkka yltää hädin tuskin 2 000 euroon kuukaudessa. Näillä rahoilla ei Suomen kestävyysvajetta paikata.

Jos miesvaltaisesta metalliyrityksestä olisi jäänyt 1300 ihmistä konkurssin takia työttömäksi, olisi valtio varmasti tullut apuun ja tarjonnut työllistymispakettia, kuten mahdollisuutta uudelleen koulutukseen tai starttirahaa itsensä työllistämiseksi.

– Mutta kun kyseessä ovat pienipalkkaiset naiset, kukaan ei välitä. Mutta minä välitän. Esitin torstaina eduskunnassa kysymyksen asiasta valtiovarainministeri Petteri Orpolle (kok.). Hän saa kysymyksen myös kirjallisena ja hänellä on 21 päivää aikaa vastata siihen. Minä ja anttilalaiset jäämme odottamaan, Tolppanen sanoo.

”Osapuolet vakuuttivat, että he osaavat sopia omat riitansa” – Sipilä: Hallituksella ei tarvetta puuttua työmarkkinajärjestöjen sopimustilanteeseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Pääministeri Juha Sipilä eduskunnassa tänään.

Työmarkkinajärjestöt tapasivat hallitusta tänään talousneuvoston kokouksessa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi eduskunnassa lyhyesti päivän työmarkkinataapaamisen antia.

– Käytiin tilanne läpi ja erityisesti esitin huoleni Suomen mallista ja siitä, miten se syksyllä käytännössä toimii, Sipilä sanoi kello 14 aikaan iltapäivällä.

Sipilän mukaan osapuolet vakuuttivat, että he osaavat ”sopia omat riitansa, ja hallitusta ei siihen väliin tarvita”.

– Se jää nyt sitten nähtäväksi, että miten tuo malli sitten käytännössä toimii tai miksi se muotoutuu. Syksyn tes-kierrokselle se sitten lopullisesti nähdään, hän täydensi.

Sipilän mukaan hallituksella ei ole tarvetta puuttua työmarkkinajärjestöjen väliseen sopimustilanteeseen.

– Uskon, että siinä osapuolilta löytyy yhteinen tahtotila ratkoa asiat.

No tämähän on hyvä uutinen: Kela palkkaa lisää väkeä toimeentulotukia käsittelemään

Kuva: Kari Hulkko

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Tehtävän arvioitiin vaativan noin 750 henkilötyövuoden työpanoksen. Alkuvuosi on osoittanut, että henkilökuntaa tarvitaan lisää.

Kelan toimistoissa käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna asiointimäärä on kasvanut noin 57 %. Kelaan tulee tällä hetkellä myös poikkeuksellisen paljon puheluita: noin 20 000 päivässä. Puheluiden määrä on kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna.

– Kasvaneesta asiakasmäärästä johtuva ruuhka on aiheuttanut asiakkaille kohtuutonta haittaa. Jotta pystyisimme palvelemaan asiakkaita mahdollisimman hyvin, tarvitsemme vielä lisätyövoimaa aiemmin rekrytoidun henkilöstön lisäksi. Rekrytoinnit on jo aloitettu eri puolilla Suomea, asiakkuusjohtaja Elise Kivimäki kertoo.

Lisärekrytointien lisäksi tilanteeseen on pystytty vastaamaan myös muilla keinoin: Kelassa tehtävää työtä on porrastettu uudella tavalla, ja ylitöitä on tehty runsaasti.

Asiakasmäärän kasvu pyrittiin ennakoimaan niin hyvin kuin oli mahdollista. Kelaan palkattiin loppuvuodesta 2016 satoja uusia työntekijöitä perustoimeentulotuen etuuskäsittelyyn, asiakaspalveluun ja esimiestehtäviin. Kiinnostus Kelan toimeentulotehtäviä kohtaan oli silloin suurta. Hakemuksia saapui yhteensä 6 719.

 

 

”En näe mitään syytä pitkittää sopimista” – PAMin Selin: Nimet paperiin heti!

Kuva: Lehtikuva
Ann Selin.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on toimittanut tänään työnantajaliitoille esityksen keskusjärjestösopimusten siirtämisestä työehtosopimusten osaksi.

PAMin puheenjohtaja Ann Selin toivoo nyt työnantajien toimivan, kuten ovat puhuneet.

– Työnantajat ovat korostaneet, että EK:n irtisanomien keskusjärjestösopimusten siirtäminen työehtosopimuksiin on vain tekninen toimenpide. Toivomme nyt, että he myös lunastavat lupauksensa ja tekevät sopimukset kanssamme jatkuvan neuvottelun periaatteella, toteaa Selin

PAM esittää työnantajille, että keskusjärjestösopimukset sovitaan tässä vaiheessa sellaisenaan osaksi työehtosopimuksia. Sisältöjen muokkaaminen työehtosopimusteksteiksi tapahtuu myöhemmin osana sopimusten selkokielisyystyötä.

Selin toivoo, että sopimuksiin saataisiin nimet lähipäivinä.

– En näe mitään syytä pitkittää sopimista. Mielestäni sopimusten allekirjoittaminen voidaan tehdä vaikka välittömästi, korostaa Selin.

”Aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta” – SDP:n Viitanen kirjoitti napakan ”vastineen” Harkimolle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Pia Viitanen.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen on ottanut Iltalehden yleisönosastolla tiistaina julkaistussa kirjoituksessa kantaa kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimon lakialoitteeseen.

Harkimon aloite koskee ammatti- ja työnantajayhdistysten tilinpäätösten julkisuutta. Hän haluaa tilinpäätökset kokonaan julkisiksi, että yhdistysten toiminnan yleishyödyllisyyttä voitaisiin ”arvioida avoimesti”.

Harkimon mukaan aloitteen on allekirjoittanut 106 kansanedustajaa. SDP:n edustajat eivät allekirjoittaneet aloitetta. Harkimo on tehnyt tästä numeron. Iltalehden blogissaan hän nimitti sosialidemokraatteja ”pelokkaiksi jänöjusseiksi”.

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan ja verojaostan jäsen Pia Viitanen nousi verkolle ja iski vastapalloon IL:n yleisönosastolla näin:

– Harkimon aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta. Aloite kertoo pahasti puutteellisesta nykylainsäädännön tuntemuksesta, Viitanen kirjoittaa.

”Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei.”

Viitanen viittaa vuonna 2015 säädettyyn kirjanpitolain muutokseen, joka velvoittaa kaikkia taloudellisesti merkittäviä yhteisöjä toimittamaan tilinpäätöksensä kaupparekisteriin. Tämä koskee kaikkia yhdistyksiä ja säätiöitä.

– On vaikea nähdä perusteita sille, että avoimuusvelvoite olisi erilainen työmarkinajärjestöille kuin mitä se on vastaavan suuruissa muissa taloudellista valtaa käyttävissä yhdistyksissä tai säätiöissä.

Viitasen mukaan Harkimon silmät yltävät lähinnä palkansaajajärjestöjen tarkkailuun, vaikka ”häntä lähempänä löytyy jo taloudellisesti merkittäviä urheilujärjestöjä ja säätiöitä”.

– Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei, Viitanen päättää kirjoituksensa IL:ssä.

Harry ”Hjallis” Harkimo. (Kuva. Lehtikuva)

Aamun tapaaminen: ei uusia avauksia työmarkkinoille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi talousneuvoston kokousta medialle pääministerin virka-asunnon ulkopuolella Helsingin Kesärannassa tänä aamuna.

Hallitukselta ei kuultu aamun tapaamisessa uusia avauksia tai suoranaisia moitteita työmarkkinajärjestöille.

Akavan ja STTK:n mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toisti näkemyksensä, jonka mukaan vientivetoista palkkamallia eli niin sanottua Suomen mallia koskevia neuvotteluja olisi tärkeä pystyä jatkamaan.

Työnantajien EK ja palkansaajajärjestöt jatkavat maanantaina keskenään keskusteluja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Esillä ovat muun muassa EK:n viime viikolla irtisanomat järjestösopimukset ja niiden korvaaminen liittotasolla.