”Karenssia mätkähtää lisää”- Kultainen loukku uhkaa konkurssi-Anttilaan jääneitä työntekijöitä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
LKS 20160725 - Anttila -tavaratalo Myyrmanni kauppakeskuksessa Vantaalla 31. maaliskuuta 2014. Kesko on päättänyt sulkea kahdeksan Anttila-tavarataloa, joissa työskentelee yhteensä noin 210 työntekijää. Myyrmannin Anttila on suljettavien listalla. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Anttilan laatu kismittää konkurssipesään jääneitä työntekijöitä - lisäkarenssi pamahtaa päälle ja ankea joulu uhkaa. Mutta se on Finanssivalvonnan syytä.

Anttilan työntekijöille on tulossa varsin ankea joulu. Saksalaissijoittaja päätti ajaa Anttilan alas ennätysajassa. Päätös liiketoiminnan hakemisesta konkurssiin tuli itse asiassa nopeammin, kuin asiakkaat olivat edes selvinneet järkytyksestä, jonka koko kansan kaupan myynti ulkomaiselle omistajalle aiheutti.

Konkurssipesään töihin jääneitä uhkaa paha työttömyyskarenssi.

– Tätä päivää on se, että 1300:lta Anttilan työntekijältä on mennyt työpaikka alta. Tämä uutinen on mennyt hämmästyttävän vähällä uutisoinnilla läpi. Miksi? Onko syy se, että kyse on pääsääntöisesti pienipalkkaisista naisista? Vai onko syy se, että meillä halutaan olla varsin hiljaa siitä, että Suomesta myydään kannattavia, työllistäviä yrityksiä ulkomaille? SDP:n kansanedustaja Maria Tolppanen kysyy.

– Anttilan entiset ja vielä toistaiseksi työssä olevat työntekijät ovat olleet varsin lojaaleja talolle. Osa heistä tekee edelleenkin töitä, ei Anttilalle, mutta konkurssipesälle. He ajavat entistä työpaikkaansa alas. Toimenkuva on muuttunut ja työnantajakin on muuttunut.

– Vielä työssä olevien anttilalaisten työnantaja on nyt konkurssipesä. Jokainen, joka työskentelee harvoissa vielä auki olevissa Anttiloissa, on saanut lopputilin ja lomakorvauksen. Sen maksoi, ei suinkaan saksalainen sijoitusyhtiö, vaan kotoinen palkkaturva, Tolppanen sanoo.

Konkurssipesä halusi palkata loppuajaksi Anttilassa aiemmin työskennelleitä ihmisiä töihin ja tarjosi heille noin 10% parempaa palkkaa, kuin Anttila oli maksanut.

– Tämä oli viisas ratkaisu, koska se takasi sen, että konkurssipesä sai asiansa osaavia työntekijöitä tavaratalon loppuajaksi. Konkurssipesä, joka ei siis ole Anttila, tekee työsopimukset kuukaudeksi kerrallaan. Kaikkien pitäisi olla sikäli tyytyväisiä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, Tolppanen toteaa.

Tämä on hämmästyttävää, koska Anttilan työntekijöiden nykyisestäkin palkasta maksetaan kaikki palkan sivukulut ja koko palkka kerryttää myös eläkettä.

Finanssivalvonta on keksinyt, että uuden työnantajan maksama palkka, joka on aikaisemman työnantajan maksamaa palkkaa parempi, on ylimääräinen bonus. Bonus, kuten kultainen kädenpuristus.

– Tämä on hämmästyttävää, koska Anttilan työntekijöiden nykyisestäkin palkasta maksetaan kaikki palkan sivukulut ja koko palkka kerryttää myös eläkettä.  Huomioitavaa on, että kultaisista kädenpuristuksista ei sivukuluja makseta, Tolppanen sanoo.

Tolppanen huomauttaa, että jos palkka tulkitaan bonukseksi, tarkoittaa se työnsä menettäneille anttilalaisille ylimääräisiä karenssipäiviä, kun työttömyys alkaa.

– Tätäkö Finanssivalvonta hakee, säästöjä valtionkassaan pienipalkkaisilta myyjiltä. Myyjiltä, joiden bruttopalkka yltää hädin tuskin 2 000 euroon kuukaudessa. Näillä rahoilla ei Suomen kestävyysvajetta paikata.

Jos miesvaltaisesta metalliyrityksestä olisi jäänyt 1300 ihmistä konkurssin takia työttömäksi, olisi valtio varmasti tullut apuun ja tarjonnut työllistymispakettia, kuten mahdollisuutta uudelleen koulutukseen tai starttirahaa itsensä työllistämiseksi.

– Mutta kun kyseessä ovat pienipalkkaiset naiset, kukaan ei välitä. Mutta minä välitän. Esitin torstaina eduskunnassa kysymyksen asiasta valtiovarainministeri Petteri Orpolle (kok.). Hän saa kysymyksen myös kirjallisena ja hänellä on 21 päivää aikaa vastata siihen. Minä ja anttilalaiset jäämme odottamaan, Tolppanen sanoo.

Ville Skinnari halutaan SDP:n johtotehtäviin

Kuva: Kari Hulkko

Hämeen Sosialidemokraattien puoluekokousryhmä esittää Ville Skinnaria varapuheenjohtajaehdokkaaksi. Skinnari on kuluneella puoluekokouskaudella edustanut Hämettä SDP:n puoluehallituksessa. Lisäksi hän on toiminut kansanedustajana vuoden 2015 eduskuntavaaleista lähtien.

Puoluekokousryhmä asettautui tukemaan myös kansanedustaja Tarja Filatovin jatkoa puoluevaltuuston puheenjohtajana. Hämeenlinnalainen Filatov on toiminut puoluevaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2014.

Lisäksi hämäläiset puoluekokousedustajat päättivät asettaa ehdokkaat myös puoluehallituksen jäseneksi sekä puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi, mikäli ensisijainen tavoite puolueen varapuheenjohtajuudesta ja puoluevaltuuston puheenjohtajuudesta ei toteudu.

Puoluehallitukseen puoluekokousryhmä päätti esittää Miikka Lönnqvistiä Hollolasta. Nuorten Kotkien toiminnanjohtajana työskentelevä Lönnqvist on toiminut SDP:n puoluevaltuustossa vuodesta 2012. Puoluevaltuuston varapuheenjohtajaehdokkaan edustajaryhmä nimeää seuraavassa kokouksessaan tammikuun alussa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Posti kadotti Demokraatti-lehden yli 10 000 kappaleen painoksen – päätoimittaja Salmi: ”Legendaarista ja historiallista yhtä aikaa”

Kuva: Kari Hulkko
Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja.
Päätoimittaja Mikko Salmi : – Pahoittelut lehden tilaajille ja muille lukijoille.

Posti on kadottanut koko Demokraatti-lehden painoksen.

Tämän viikon Demokraatti-lehti tulee tilaajille torstain asemesta mahdollisesti vasta perjantaina tai ensi maanantaina. Syynä on Posti, joka vastaa lehden jakelusta.

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi vahvistaa, että lehden yli 10 000 kappaleen painos on kadonnut. Päätoimittajan mukaan vielä ei ole selvillä, mitä painokselle on tapahtunut. Tiedossa on, että Posti on noutanut lehdet painosta viikon alussa.

Katoamisen takia Demokraatti avaa digilehtensä lukijoille.

Salmi kommentoi tapahtunutta.

– Posti on näköjään laajentanut ruohonleikkuun lisäksi osaamistaan myös taikuuden saralle. Uskokaa tai älkää mutta posti on hävittänyt koko tämän päivän Demokraatin yli 10 000 lehden painoksen. Legendaarista ja historiallista yhtä aikaa. Pahoittelut lukijoille!

Postilla on ollut ongelmia lehtien jakelun kanssa jo pidempään. Tänään tuli suorastaan skandaalimainen rimanalitus: Demokraatti-lehden koko painos on tätä kirjoitettaessa teillä tietämättömillä.

Lehti painettiin normaalisti alkuviikosta, mutta lehden painosta noutanut Posti ei tiedä, missä jaettavat lehdet ovat.

Vain se tiedetään, että lehdet oli noudettu painosta ja viety Postin lajittelukeskukseen.

”Posti on näköjään laajentanut ruohonleikkuun lisäksi osaamistaan myös taikuuden saralle.”

Toimitus huomasi tänään, ettei kaikki ole kunnossa, kun sen omia lehtiä odotettiin turhaan työpaikalla.

Irvileuat ehtivät jo miettiä, että Posti on ulkoistanut lehtikuljetukset Lassila & Tikanojan jäteautoille.

– Onhan tämä ihan käsittämätöntä, päätoimittaja Salmi kommentoi lehtien mystistä katoamista myös Helsingin Sanomille.

Paikallisia jakeluongelmia on ollut aiemminkin.

– Mutta että koko painos voi kadota! Salmi hämmästelee HS:ssa.

Päätoimittajan mukaan Postin edustajat eivät kyenneet koko päivän aikana selvittämään, mitä painokselle on tapahtunut.

Demokraatti pahoittelee paperilehden tilaajille ja muille lukijoille aiheutunutta mieliharmia.

Demokraatin digilehti on torstaista alaken avoinna kaikille lukijoille.

Ihalainen ja Skinnari jättivät vastalauseen hankintalakimietintöön – kantavat huolta muun muassa kuntien jäteyhtiöistä

Kuva: Kari Hulkko
hankintalaki

Eduskunnan talousvaliokunta puolsi hallituksen esitystä julkisia hankintoja koskevasta hankintalaista tietyin muutoksin. Uudistus pyrkii muun muassa helpottamaan hankintamenettelyjä ja pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin.

Asiasta keskiviikkona kokoustanut valiokunta haluaa, että menettelystä voisi poiketa tietyillä toimialoilla. Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa toimialakohtaisiin lainsäädäntöä täsmentäviin toimiin pitäen erityisesti silmällä jätetoimialan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toimintaedellytyksiä. Jäteyhtiöille esitetään mahdollisuutta 15 prosentin ulosmyyntiin vuoden 2017 loppuun asti.

Yhden mietintöön sisältyvistä vastalauseista ovat jättäneet kansanedustajat Lauri Ihalainen (sd), Hanna Sarkkinen (vas.) ja Ville Skinnari (sd.). He pitävät hallituksen esitystä uudeksi hankintalaiksi joiltain osin riittämättömänä.

Heidän mukaansa esimerkiksi muiden kuin tavarahankintojen osalta halvin hinta pitäisi asettaa kilpailutuksissa selkeästi toissijaiseksi valintaperusteeksi, niin että hankintayksiköitä ohjattaisiin lainsäädännöllä huomioimaan tarjousten muutkin tekijät. Kyse on muun muassa erilaisista laadullisista tekijöistä ja ekologisuudesta. Pelkkää hintaa voisi käyttää kilpailutuksen ainoana kriteerinä vain hankinnan luonteeseen liittyvästä perustellusta syystä.

Vastalauseessa esitetään myös laajennettavaksi velvollisuutta ottaa minimityöehtojen noudattamista koskeva ehto hankintasopimukseen koskemaan kaikkia hankintayksiköitä.

Vastalauseen mukaan sidosyksikkö eli julkinen yhtiö voisi myydä palveluitaan kilpailluilla markkinoilla summalla, joka on 20 prosenttia liikevaihdosta. Hallituksen esityksen mukaan sidosyksikkö eli julkinen yhtiö voi myydä palveluitaan kilpailluilla markkinoilla summalla, joka olisi vain viisi prosenttia liikevaihdosta tai 500 000 euroa.

– Sidosyksiköiden ulosmyynti voi olla tarkoituksenmukaista ja kuntalaisten sekä paikallisen elinkeinoelämän kannalta hyödyllistä myös kun esimerkiksi yksityisiä palveluita ei ole saatavilla järkevään hintaan kysynnän alueellisesta vähäisyydestä johtuen. Monesti ulosmyynti lisää tehokkuutta, koska se hyödyntää lakisääteisen julkisen toiminnan ja yksityisen palveluntarpeen synergioita, Ihalainen, Sarkkinen ja Skinnari perustelevat omaa kantaansa.

– Kunnalliset työterveysyhtiöt myyvät tarjoavat myös muita kuin suppeaan lakisääteiseen työterveydenhuoltoon kuuluvia palveluita. Jäteyhtiöt hoitavat kotitalouksien lisäksi reitillään olevien yksittäisten pienyritysten jätehuollon. Sairaanhoitopiirien laboratorioyhtiöt myyvät laboratoriopalveluita pienille paikallisille lääkäriasemille, joille ei ole kannattavaa perustaa omaa laboratoriota. Monille sidosyksiköille ulosmyynti on myös tapa tasata ylituotantoa ja välttää hävikkiä, he muun muassa sanovat.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa hallituksen esityksessä ehdotetaan kansallisen kynnysarvon nostamista 400 000 euroon, mikä tarkoittaa sen merkittävää kasvattamista nykyisestä. Kynnysarvossa on kyse yksittäisen hankinnan suurimmasta mahdollisesta ennakoidusta arvosta. EU:n hankintadirektiivi mahdollistaisi kansallisen kynnysarvon nostamisen 750 000 euroon, mitä myös vastalause esittää.

– Kaikki valiokunnissa kuullut sosiaali- ja terveysalan julkisen tai kolmannen sektorin toimijat ovat kannattaneet mahdollisimman korkeaa kynnysarvoa.

Vastalauseessa on myös lausumaehdotus, jonka mukaan eduskunta edellyttäisi hallituksen ryhtyy valmistelutyöhön edistääkseen sitä, että sosiaali- ja terveysalan erityiset henkilöpalvelut, kuten vammaisten elinikäisten palvelut, järjestettäisiin pääsääntöisesti muilla tavoilla kuin hankintalain mukaisella kilpailuttamismenettelyllä.

Elina Lepomäki pohtii: Naamalla väärä ilme – ”… mutta samaan aikaan näyttää kuitenkin ulospäin todella luotaantyöntävältä ihmiseltä”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
LKS 20160823 Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki toritapaamisessa kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa 23. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki sanoo Demokraatin viikkolehden Kasvot peilissä -palstalla tarkkailleensa viime aikoina tarkasti ilmeitään.

– Erityisesti julkisuuden myötä olen huomannut näyttäväni usein todella vakavalta – mikä ei välttämättä tarkoita sitä, että pääni sisällä olisi kovinkaan vakavaa. Koen sen ilmeen vähän vieraana, ja toisaalta muut ihmiset kokevat sen ehkä vähän etäisenä.

Elina Lepomäki Kasvot peilissä -palstalla Demokraatin viikkolehdessä 8.12.

Lepomäki kertoo miettineensä, kuinka paljon väärinkäsityksiä johtuu vain siitä, että naamalla on väärä ilme.

– Omassa päässä saattaa vaikka leipoa pullaa lapsille tai miettiä jotakin jekkua, mutta samaan aikaan näyttää kuitenkin ulospäin todella luotaantyöntävältä ihmiseltä. Minkälainen väärinkäsitysten lähde se onkaan. Ja miten se mahdollisesti alleviivaa sitä sanomaa, mitä yrittää sanoa suuntaan tai toiseen. Ja miten se kääntää katsojankin huomion aivan muualle. Sitä olen joskus miettinyt, varsinkin, jos menen telkkariin esiintymään. Että mitähän tästäkin taas tulee.

Kokoomusvaikuttaja sanoo näkevänsä itsessään aika paljon isäänsä.

– Hän on aina järkyttävän vakavailmeinen. Kesällä juhlittiin hänen 70-vuotispäiviään ja kuvissa hän näyttää siltä kuin olisi hautajaisissa, vaikka hänellä oli ihan mukavaa siinä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sivistysvaliokunta antoi mietintönsä opintotukileikkauksista – Valiokunnan demarijäsenet esittävät hallituksen lakiehdotusten hylkäämistä

Kuva: Kari Hulkko

Eduskunnan sivistysvaliokunta antoi keskiviikkona mietinnön opintotukilakia ja tuloverolakia koskevasta hallituksen esityksestä. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. Pitkän aikavälin säästötavoitteeksi on täsmentynyt noin 112 miljoonaa euroa.

Valiokunnan mietintöön sisältyy kolme vastalausetta, josta yhdessä sivistysvaliokunnan demarijäsenet esittävät hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hylkäämistä.

Sipilän hallituksen esityksen mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasot ehdotetaan yhtenäistettäväksi toisen asteen opintorahan tasojen kanssa siten, että opintoraha on enintään 250,28 euroa kuukaudessa.

Eri koulutusasteiden opiskelijoiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi luovutaan vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta.

Opintolainan valtiontakauksen määrä nousee. Korkeakouluopintoihin tarkoitettu tukiaika lyhenee. Asumislisän piirissä olevat opiskelijat siirtyvät pääsääntöisesti yleisen asumistuen piiriin.

Sivistysvaliokunnan demarijäsenet Jukka Gustafsson, Eeva-Johanna Eloranta ja Ilkka Kantola katsovat, että jo nykyisellään opintoraha on tasoltaan erittäin matala ja varsinkin kaikista heikoin toisen asteen opiskelijan tuki ei riitä turvaamaan perustoimeentuloa.

Opintorahan tason jäädessä jälkeen yleisestä kustannustason noususta, joutuvat opiskelijat osallistumaan entistä enemmän palkkatyöhön opintojen ohella, jolloin opiskeluajat pitenevät. SDP:n valiokuntajäsenten mukaan tämä ei ole linjassa hallituksen kaavailemien opintoaikojen lyhennysten kanssa.

112 miljoonan euron leikkauksien kohdentaminen yhteiskunnan pienituloisimman ryhmän toimeentuloon on vastalauseen mukaan lyhytnäköistä politiikkaa. Nykyiselläänkin suurin opintoja hidastava tekijä on opiskelijoiden heikko toimeentulo.

– Leikkaukset opiskelijoiden sosiaaliturvasta vain pahentavat asiaa, Gustafsson, Eloranta ja Kantola muun muassa toteavat.

Sivistysvaliokunnan mietintö sisältää yksimielisen lausumaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto harkitsee opintotukeen huoltajakorotusta.

Tutustu valiokuntamietintöön ja sen vastalauseisiin tästä linkistä.