Suomen ja Portugalin aiempi verosopimus estää Suomessa yksityiselle sektorille tehdystä työstä kertyneiden eläkkeiden verotuksen Suomessa. Käytännössä eläkkeitä ei usein veroteta missään, sillä Portugali on houkutellut varakkaita ulkomaalaisia verovapauksilla vuodesta 2013.

Suomi ja Portugali solmivat uuden verosopimuksen vuonna 2016, joka antaa Suomelle verotusoikeuden myös Suomesta maksettaviin yksityisen sektorin eläkkeisiin.

SDP:n eduskuntaryhmän veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér pitää sopimusta aukosta huolimatta tervetulleena, koska se tiivistää veropohjaa hyvän verojärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Hän huomauttaa Veropolitiikka-blogissaan, että kaikkien verouudistusten siirtymävaiheeseen liittyy tällaista verosuunnittelua.

Suomen verosopimukset antavat yleensä osakkeiden myyntivoittojen ja arvonnousujen verotusoikeuden ainoastaan verovelvollisen asuinvaltiolle. Myös Suomen laki estää myyntivoittojen verotuksen, jos myyjä ei ole Suomessa yleisesti verovelvollinen.

Finérin mukaan poikkeuksen muodostavat asunto-osakkeet ja muut kiinteistöosakkeet. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osakkeiden ja vastaavien sijoitustuotteiden myyntivoittojen verotuksen voi välttää muuttamalla maahan, jossa verotetaan myyntivoittoja kevyesti.

– Tämä on ongelmallista, sillä verosopimusten mukaan Suomen verotusoikeus osakkeiden myyntivoittoihin lakkaa sangen kevyesti, esimerkiksi muuttamalla vakinainen asunto Portugaliin.

Finér viittaa HS:n juttuun: “Myös viranomaisten on hyvin vaikeaa selvittää, asuuko verovelvollinen tosiasiallisesti esimerkiksi Portugalissa.”

– Verotusmaan voi helpoimmillaan vaihtaa Portugaliin vuokraamalla sieltä asunto muutamalla satasella kuussa. Lisäksi monet maat tarjoavat rahalla niin kutsuttuja verokansalaisuuksia, jolloin maassa ei välttämättä tarvitse asua lainkaan, esimerkiksi Maltalla.

Veropoliittinen asiantuntija ei pitäisi edellä olevaa niin suurena ongelmana, jos esimerkiksi Suomi voisi verottaa suomalaisista osakkeista kertyviä maksettavia osinkoja. Verosopimukset antavat yleensä osingonmaksumaalle niihin 15 prosentin verotusoikeuden. Esimerkiksi Iso-Britannian verosopimuksessa verotusoikeus on vain osingonsaajan asuinvaltiolla.

– Osinkoverojen välttely onnistuu kuitenkin helpommin kuin muuttamalla kirjat Pohjois-Lontooseen. Osinkoja ei veroteta, jos osakkeet sijoitetaan vakuutuskuoreen. Tällöin verotus lykätään siihen, kun tuottoja nostetaan ulos vakuutuskuoresta.

Finérin mukaan tarkkoja tilastoja sijoitusvakuutusten arvosta ei ole, mutta summat lasketaan kymmenissä miljardeissa.

– Käytännössä sijoitusvakuutuksen veron voi välttää kokonaan muuttamalla kirjat Suomesta matalan verotuksen maahan ennen veronalaisia nostoja. Järjestelyllä voidaan siis välttää kaikki osakkeesta Suomeen maksettavat verot.

Lauri Finér pitää selvänä, että tällaiset järjestelyt muodostavat suuren uhkan veropohjalle. Siksi monissa maissa on puututtu niihin exit taxiksi kutsutulla veronkiertosäännöksellä, jota on suomeksi kutsuttu maastapoistumisveroksi.

– Nimitys kuvaa veroa huonoksi. Siksi nimeän sen tässä arvonnousuveroksi. Se on käytössä jo nyt esimerkiksi Norjassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Arvonnousuveroa on näissä maissa rajoitettu vain hyvin suurten omaisuuksien arvonnousuihin. Suomessa arvonnousuvero koskee tällä hetkellä vain yrityksiä.

Finérin mukaan arvonnousuverossa ei olisi kyse verosta, jota peritään maasta muutettaessa.

– Itseasiassa EU:n perustamissopimuksen pääomien vapaan liikkuvuuden periaate estäisi muuttohetkellä perittävän veron. Siksi arvonnousuvero perittäisiin vasta – kuten nykyäänkin – kun omaisuus luovutetaan.

Käytännössä säännös siis antaa verotusoikeuden myyntivoittoon sille maalle, missä asuessa arvonnousu on tapahtunut. Finér muistuttaa, että tämä vastaa yleistä kansainvälisen verotuksen periaatetta: voitto verotetaan siellä, missä se on kertynyt.

– Osaketuottojen verotusta Suomessa voidaan siis välttää muuttamalla – oikeasti tai nimellisesti – veroparatiisiin. Kuvaamani arvonnousuvero olisi varteenotettava vaihtoehto veropohjan tukkimiseksi, Lauri Finér ehdottaa.