”Kärsimätön mies” – Tutkijan arvio: Sipilä pyrkii luomaan painetta ay-liikkeelle

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Juha Sipilä yritti selittää Kesärannassa nauhoitetussa puheessaan leikkauksien tarpeellisuutta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pyrki tv-puheellaan lisäämään painetta ay-liikettä kohtaan, arvioi Eduskuntatutkimuskeskuksen erikoistutkija Erkka Railo.

Railon mielestä puhe kertoo siitä, että Sipilä on rauhallisesta ja insinöörimäisestä olemuksestaan huolimatta kärsimätön mies.

– Sipilä näkee Suomen tilanteen hyvin huonona ja haluaa välittää viestin siitä suoraan kansalaisille ilman median välitystä, Railo sanoi.

Puhe oli Railon mielestä kovaa tekstiä, vaikka muotoilut olivat pehmeitä.

– Hän ei tullut vastaan, ei antanut mitään myönnytyksiä. Jollei ay-liike anna muutamassa päivässä periksi, niin se on sitten siinä, hallituksen ehdotukset viedään läpi. Pehmeästä muotoilusta huolimatta tämä oli aika jyrkkä kannanotto.

Railo arvioi ensireaktioiden perusteella, että Sipilän viesti on mennyt perille ainakin osalle katsojista.

– Ainakin jotkut ihmiset kokevat, että tilanne vaatii poikkeustoimenpiteitä, esimerkiksi lomarahojen leikkaamisen.

Sipilä vetosi tv-puheessaan vielä kerran työmarkkinaosapuoliin. Hän kehotti osapuolia etsimään helpompia keinoja hankaliksi koettujen keinojen kuten sunnuntailisien leikkausten korvaamiseksi.

– Koko hallituksen esittämä paketti voitaisiin korvata jatkamalla päivittäistä työaikaa parillakymmenellä minuutilla tai luopumalla lomarahoista, Sipilä sanoi televisio- ja radiopuheessaan.

Ihalainen: Kaikkiin maakuntiin omiin vahvuuksiin rakentuvat kasvu, elinkeino- ja työllisyysohjelmat

Kuva: Jari Soini
Kansanedustaja Lauri Ihalainen.

– SDP:n vaihtoehtobudjetti peräänkuuluttaa oikeudenmukaisuutta, kaikkein mukana pitämisen tärkeyttä sekä kasvavan yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämistä kansakunnan eheyden vaalimiseksi, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) summaa.

– SDP kantaa huolta siitä, miten pidemmän aikavälin kestävä kasvu turvataan ja sen tuella työttömyyttä lasketaan. Suomi tarvitsee osaamisperusteista vientivetoista kasvua ja innostavan ilmapiirin investoida sekä vahvaa tukea pk-yritysten ja yksinyrittäjien pärjäämiselle, hän jatkaa.

SDP on peräänkuuluttanut, että pidemmän aikavälin kasvu ja työllisyysasteen parantaminen edellyttävät lisärahoitusta tutkimukseen tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin sekä erityisesti koulutukseen. Tarvitaan uusia ideoita, tuottavuuden nostamista ja pk-yrityksien kansainvälistymisen tukea.

– Yritystukia uudistettaessa tulisin siirtää tukien painopistettä uuden luomiseen ja paikata hallituksen virheelliset innovaatiotukileikkaukset ja lisätä tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta.

SDP on vaihtoehtobudjetissaan hahmotellut tulevaisuuden teknologia- ja elinkeinopolitiikan tavoitteita muun muassa kiertotalouden ja palvelujen, mukaan lukien matkailun, edistämistä. Arktisen alueen kehittäminen avaa Suomelle uusia viennin ja työllisyyden mahdollisuuksia.

SDP esittää, että kaikissa maakunnissa laaditaan alueen omiin vahvuuksiin rakentuvat kasvu, elinkeino- ja työllisyysohjelmat. Niissä kaikki alueen toimijat voisivat sitoutua esimerkiksi sopimuspohjaisesti yhteisten tavoitteiden edistämiseen. Maakunnan yhteydet yrityksien, korkeakoulujen ja julkisten toimijoiden välillä ovat avainasemassa tulokselliselle toiminnalle.

– SDP haluaa, että julkinen talous on hyvässä kunnossa myös mahdollisen seuraavan talousnotkahduksen tullessa – vahva julkinen talous on paras puskuri hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiselle. Ei ole liikaa sanottu, että SDP:n vaihtoehtobudjetti on oikeudenmukaisuuden, työllisyyden ja kasvua vauhdittava vastuullinen esitys, Ihalainen päättää.

Luulitko, että nämäkin hedelmät  liikkuvat käsipelillä varastosta kauppaan?  Ehei, tuhat rekkaa päivässä hoitaa S-ryhmän valtavaa logistiikkakeskusta Sipoossa

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari
Nämäkin hedelmät tulevat Sipoosta ainakin tulevaisuudessa. Kuva Kannelmäen Prismasta.

Tavara liikkuu vinhasti S-ryhmän uuden Sipoon logistiikkakeskuksen hihnoilla eräänlaisten tarjottimien päällä. Merkinnät tuotteiden ohjaamiseksi oikeaan osoitteeseen ovat tarjottimessa, eivät tuotteessa.

– Siten hoidetaan ohjaus, että tuote menee oikeaan myymälään, kertoo S-ryhmän logistiikkayhtiön Inex Partnersin toimitusjohtaja Jari Pousi.

Hänen mukaansa muuten tuotteiden ohjaaminen olisi vaikeata. Jokainen tavarantoimittaja joutuisi merkitsemään itse jokaisen kollin automatisoitua varastoa varten.

– Tässä automaatioratkaisussa toimittajan ei tarvitse tehdä mitään omille merkinnöilleen.

Päivittäistavaroista huolehtivan logistiikkakeskuksen käyttöönotto Sipoossa on edennyt noin puoliväliin. Pitkälle automatisoidun keskuksen käyttöönotto alkoi viime vuoden kesäkuussa, ja täydessä toiminnassa sen on määrä olla ensi vuoden lopussa.

– Kun keskus on valmis, on laskettu, että alueella käy vajaat tuhat rekkaa päivässä, Pousi kertoo.
Päivittäistavarakeskus on valtava. Alueella on jo vuonna 2013 valmistunut pienempi käyttötavaroita käsittelevä varasto. Tontin laajuus on peräti lähes 100 hehtaaria.

Logistiikkakeskus aloitti kuivatavaroilla. Elokuussa mukaan tulivat hedelmät ja vihannekset. Viimeiseksi keskukseen tulevat pakasteet ensi elokuussa.

– Täällä voidaan kypsyttää kerrallaan 65 miljoonaa kiloa banaaneja, Pousi esittelee pitkää hallia.

Automaatio miellyttää työntekijää

Sipoon päivittäistavarakeskuksen pääkäyttäjä Ville Saari kertoo, että työ varastossa on muuttunut paljon verrattuna hänen aiempaan työhönsä S-ryhmän vanhassa logistiikkakeskuksessa Espoon Kilossa.

– Se, että ihminen valvoo automatiikkaa, on miellyttävää, Saari sanoo.
Automatiikka hoitaa pakkausten nostelun.

Sipoossa on töissä myös naisia.

– Toivottavasti heitä tulisi enemmänkin.

Antti Autio, STT

Ursa: Lapin tulipallosta putosi maanpinnalle vähintään kymmeniä kiloja meteoriitteja – ”Tämä on tällainen yksinäinen sankari”

Kuva: lehtikuva/tony bateman
Yö muuttui päiväksi, kun tulipallo näyttäytyi revontulikameralle.

Lapin torstai-iltainen tulipallo on ollut poikkeuksellisen valovoimainen, kertoo Tähtitieteellisen yhdistys Ursa. Sen mukaan Suomen alueella on kuvattavissa yhtä valovoimaisia meteoreja korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa.
Alustavan arvion mukaan ilmakehään osunut kappale oli kooltaan hieman alle puolimetrinen, jos kyse oli pallomaisesta kivimeteoriitista. Suurin maastoon pudonnut kappale voisi siten olla noin kymmenkiloinen.
– Tämän verran tavaraa putoaa Suomessa maan pinnalle arviolta ehkä kerran viidessätoista vuodessa, sanoo Ursan tiedottaja Anne Liljeström.

Tulipallon kirkkaus viittaa sen verran isoon kokoon, että siitä todennäköisesti on myös päätynyt jotain maanpinnalle. Toisaalta kappaletta ei havaittu avaruudessa etukäteen, mikä on kuitenkin tavallista pienempien asteroidien kohdalla.

– Esimerkiksi muutaman metrin kokoisia kappaleita havaitaan ihan vasta, kun ne ovat oikeastaan hollilla.

– Onneksi ne eivät ole myöskään kovin vaarallisen kokoisia, Liljeström korostaa.

Näkyi jopa kahdeksan sekuntia

Kirkas tulipallo nähtiin Pohjois-Suomen taivaalla torstai-iltana kello 18.40. Havaintojen mukaan sen putoamiseen liittyi jylinää, pamauksia ja ikkunoiden tärinää. Pohjoisimman Suomen lisäksi havaintoja tehtiin myös Norjan puolella.

Tulipallo näkyi taivaalla suhteellisen kauan, sillä yhdessä havainnossa ajaksi oli arvioitu kahdeksan sekuntia. Usein tavalliset tähdenlennot kestävät alle sekunnin.

Parhaillaan eletään aikaa, jolloin Leonidien tähtiparven tähdenlentoja näkyy yleisesti aamuyöllä. Liljeström ei usko, että torstain havainto liittyisi niihin. Tulipallo nähtiin jo illalla ja se tuli ihan eri suunnasta kuin Leonidien tähdenlennot.

– Tämä on tällainen yksinäinen sankari, joka on mennyt siellä avaruudessa.

Tarkkaa putoamisaluetta selvitellään Ursassa yhä, mutta alustavasti se asettuu Inarinjärven ympäristöön.

– En ole kuullut vielä siitä, arvioidaanko meteoriitin räjähtäneen ja millä korkeudella. Mitä korkeammalla räjähtää, sitä laajemmalle voi ryöpsähtää pienempiä kappaleita, Liljeström kertoo.

Talousfolioon ja jääkaappiin

Vielä ei ole tiedossa, mitä materiaalia pudonnut kappale on, eli onko se kiveä vai metallia. Varsinkin harjaantumattoman etsijän saattaa olla vaikea erottaa pudonneita meteoriitteja muista kivistä. Jos kuitenkin epäilee löytäneensä tuoreen meteoriitin kappaleen, Liljeström kehottaa ottamaan sen talteen ja merkitsemään löytöpaikan huolellisesti.

Kappaleeseen ei ole syytä koskea sormiin, vaan esimerkiksi talousfolion avulla. Näytettä tulisi säilyttää puhtaassa astiassa mielellään jonkun kosteudensitojan, vaikkapa kissanhiekan, kanssa. Kappale pitäisi pitää viileässä kuten jääkaapissa tai mieluummin pakastimessa siihen asti, kunnes sen voi toimittaa esimerkiksi Geologian tutkimuskeskukseen. Torstain putoamiseen liittyvät löydökset voi raportoida myös Ursalle.

– Tällaiset tuoreet pudokkaat voivat olla sillä tavalla kiinnostavia, etteivät ne vielä ole täysin maapallon olojen saastuttamia, vaan niistä voi saada arvokasta tutkimustietoa asteroideista, Liljeström sanoo.

Liisa Kujala, STT

 

 

Kokoomus tekee kaiken oikein – tosiasiat eivät kiinnosta kansaa

Eduskuntavaaleihin on melkein tasan puolitoista vuotta aikaa. Joku tietenkin tässä yhteydessä huomauttaa, että saattaahan hallitus kaatua jo kevään sote-sotkuun.

Höpöhöpö. Hallituksen kaatumisesta ei hyötyisi muuta kuin kokoomus, eikä silläkään nykypolitiikalla olisi kavereita ennenaikaisten vaalien jälkeen. Varsinkin sinisten ministeripostit ovat niin arvotavaraa, että puolueen hatara ideologia taipuu lähes mihin suuntaan tahansa.

Elämme siis tällä hetkellä ”kokoomuslandiassa”, jossa tosiasiat eivät kiinnosta kansaa. Kokoomus on jallittanut keskustaministerit maailmassa ainutlaatuiseen terveydenhuollon kaupallistamiseen, jonka lopputuloksen voi lukea jo ennakkoon: terveydenhuollon menot kasvavat hallitsemattomasti.

Kokoomuksen gallup-ylivoima perustuu ylivoimaiseen viestintään.

Miten käy siis kolmen miljardin euron säästötavoitteen? Siihen ei päästä lähellekään tällä palvelutasolla. Mikä siis neuvoksi? Leikataan palveluista! Tuo kolme miljardia rahoitetaan siis tavallisten veronmaksajien pussista ja samalla saadaan romutettua koko julkinen terveydenhuolto. Miten kätevää!

Kokoomus osaa käyttää oikeita sanoja. Valinnanvapaus on termeistä kaunein. Tässä yksitöllisessä ajassa kaikki haluavat itse valita. ”Minä itse” -huudot kaikuvat kirkkaina jo päiväkotien ruokapöydissä. Minäkin uskon, että valinnanvapaus toteutuu kokoomusopein. Kansalaisille ei vain ole kerrottu, että saat valita palvelusi vapaasti, jos olet niistä valmis itse maksamaan. Vapaus koskee siis vain hyvin pientä osaa ihmisistä. Loput jäävät köyhtyvien maakuntien armoille.

Kokoomuksen gallup-ylivoima perustuu ylivoimaiseen viestintään. Puolueen strategia on yksinkertainen; kerrotaan vain asioita, mitä ihmiset haluavat kuulla. Vaikeat kysymykset ohitetaan ja sen sijaan luodaan positiivinen tulevaisuuskuva.

Kokoomus kertoo äänestäjille, että palkkavero laskee, yhteiskunnan palvelut paranevat ja turvallisuus lisääntyy. Tämä kaikki voidaan toteuttaa, muttei ilman rahaa. Julkisia palveluja voidaan toki tuottaa fiksummin, mutta yksityinen sektori tuottaa kaiken paremmin. Koskaan emme saa tietää, miten kokoomus hoitaa monisairaat, vammaiset, työkyvyttömät, mielenterveysongelmaiset ja lastensuojelun laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Miksi ei? Siksi, ettei kokoomusta aidosti kiinnosta.

SDP julkaisi tiistaina oman vaihtoehtobudjettinsa, joka sisältää hienon avauksen oppivelvollisuusiän laajentamisesta 18-vuoteen. Tutkimuksissa on todettu, että pelkän peruskoulutuksen varassa elävän naisen työuran pituus on noin 10 vuotta lyhyempi kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneen. Tästä huolimatta oppivelvollisuusiän nosto ei kiinnosta kokoomusta.

Kokoomus on Suomen koulutusvastaisin puolue.

Vaikka tämä hallitus on leikannut juuri koulutuksesta ja suomalaisten koulutustaso laskee OECD:n tilastoissa kuin kuuluisa lehmän häntä, kokoomus on tässäkin asiassa onnistunut profiloitumaan koulutusmyönteisenä puolueena. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen puhuu silmiä räpäyttämättä koulutuksen merkityksestä Suomen kilpailukyvylle ja samalla käyttää punakynää oppilaitosten rahoituksen leikkaamisessa.

Hyvät lukijat, vaikka sanomiseni ei vaikutakaan mihinkään, on pakko todeta, että kokoomus on Suomen koulutusvastaisin puolue. Kokoomus vastusti lähes yksimielisesti peruskoulu-uudistusta 1970-luvulla, kokoomus ei kannata oppivelvollisuusiän nostoa ja kokoomus kannattaa asteittaista yliopisto-opetuksen maksullisuutta (ainakin ulkomaalaisilta opiskelijoilta).

Hämmästyttävää puolueelta, joka on koulutusmyönteisen liikkeen maineessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kansanedustajien suuri ihmetys: Mihin hallitus unohti hätäkeskukset ja viinalain?

Kuva: lehtikuva/petteri lehtinen
Liikenneonnettomuus vaati kahden ihmisen hengen Hartolassa Itä-Hämeessä 4-tiellä 1.helmikuuta 2007. Nelostie oli suljettu liikenteeltä Hartolan keskustan kohdalla. Hämeen hätäkeskuksen tietojen mukaan onnettomuuden osapuolina ovat kuorma-auto ja kaksi henkilöautoa.

SDP:n hallintovaliokunnan kansanedustajat Sirpa PaateroMika Kari ja Joona Räsänen kiittävät hallituksen täydentävään budjettiehdotukseen sisältyneitä panostuksia poliisin, Suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen resursseihin. Samalla kansanedustajat ihmettelevät, ettei hälytyskeskuksien resurssivajetta korjattu samalla. Myös varautuminen alkoholilain tuomiin resurssipaineisiin puuttuu esityksestä.

– Hätäkeskuslaitoksen kohdalla talousarvioon sisältyvä miljoonan euron leikkaus jo aiemmin aliresursoituun toimintaan uhkaa heikentää turvallisuusviranomaisten palvelutasoa ja henkilöstön työssä jaksamista kestämättömälle tasolle. Hätäkeskusten toimintakyvyn heikkeneminen näkyy merkittävällä tavalla muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnassa, jossa se pidentää vasteaikoja, lisää tehtävämääriä ja aiheuttaa resurssien epätarkoituksenmukaista kohdentumista. On käsittämätöntä, että näitä leikkauksia ei poistettu täydentävässä talousarviossa, kansanedustajat painottavat.

– Turvallisuusviranomaisille joudutaan koko ajan etsimään välttämätöntä rahoitusta uusien tehtävien hoitoon. Perustoiminnan rahoitus on kuitenkin kroonisen alimitoitettua. On hämmästyttävää, miten hallitus samaan aikaan luo uusia resurssipaineita omilla toimillaan, kuten alkoholilain kohdalla on nähtävissä.

Sisäministeriön arvion mukaan alkoholilain uudistus aiheuttaa poliisille 170 henkilötyövuoden lisäystarpeen.  Poliisin henkilöstömenoja lisäisi muun muassa hälytystehtävien lisääntyminen erityisesti viikonloppuisin, työn painopisteaikojen muuttuminen, haitta- ja ylityökustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen kuljetuskustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen vartiointitarpeen lisääntyminen ja päihtyneiden henkilöiden rikosten selvittäminen sekä rikosten esitutkinta.

– Poliisi haluaisi täysin oikeutetusti pysyvyyttä ja ennakoitavuutta rahoituksensa suhteen. Nyt poliisin budjettia kuitenkin tarkastellaan kolmatta kertaa tänä vuonna. Tämä luo tarpeettomia rasitteita toiminnan suunnitteluun ja muutenkin kuormitetuille työntekijöille, jotka elävät pahimmillaan pätkätyösuhteissa.