– Opetuksen suunnitteluun on ollut selkeästi vähemmän aikaa.

Tämä näkyy karulla tavalla muun muassa tulevien juristien opiskelun aloittamisessa.

– Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla ei ole vielä tietoa syksyn kursseista, Jokimies sanoo esimerkkinä.

– Myös se, miten saadaan opinnot rekisteriin ja loppututkielmat ulos, on hidastunut. Lisäksi kirjastot ovat joutuneet vähentämään kansallisten journaalien valikoimaa, mikä hankaloittaa gradujen tekemistä.

Useimmat yliopistojen säästötoimet kohdistuvat hallintoon, kertovat Turun, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot. Myös tukihenkilöstöstä säästetään ja tilakuluja aiotaan karsia. Esimerkiksi Oulun yliopisto siirtää arkkitehtuurin tiedekunnan keskustasta Linnanmaan kampukselle vuoden loppuun mennessä.

Itä-Suomen yliopiston rehtorin Jukka Mönkkösen mukaan säästöillä ei ole suurta vaikutusta lähiaikoina.

– Totta kai rakenteita joudutaan nyt miettimään. Missään ei kuitenkaan mennä euro edellä, vaan tehdään muuta kehittämistä, Mönkkönen sanoo.

Helsingin yliopiston rehtorin Jukka Kolan mukaan henkilökunta on kovilla säästöjen takia. Yliopiston on tarkoitus säästää vuoden aikana 50 miljoonaa euroa.

– Useilla aloilla ja useissa yksiköissä on vähemmän ihmisiä tekemässä sitä samaa työtä, jota on tähän saakka tehty. Pyrimme kuitenkin säilyttämään korkean laatutason ja rakentamaan tulevaisuutta, Kola kertoo.

Kolan mukaan säästöt vaikuttavat tänä syksynä jonkin verran opetustarjontaan, mutta pakolliset opinnot järjestetään.

– Tavoitteena on etenkin se, ettei opintojen etenemiseen tai valmistumiseen tule viiveitä. Paineita on enemmän, kun ihmisiä on vähemmän tekemässä töitä. Tietyt tehtävät pitää hoitaa ja jotain muuta, mikä ei ole niin kriittistä opintojen kannalta, jättää tekemättä. Tämä vaihtelee tiedekuntien ja yksiköiden mukaan, Kola sanoo.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan mukaan tulevana lukuvuotena suurin haaste on laaja-alaisten tutkintojen opetussuunnitelmatyö. Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan Riina Lumpeen mukaan hallinnosta ja tukipalveluista leikkaaminen vaikuttaa opiskelijoihinkin.

– Opiskelijan on vaikeampi saada opetushenkilökunnalta aikaa ja tukea opintoihinsa, koska hallinnon leikkaukset vähentävät heille tarjottavaa tukea. Luultavasti myös lähiopetusajan määrä tulee vähenemään ja opintoja suoritetaan enemmän kirjatentteinä tai etäopintoina, Lumme sanoo.

Lumme toivoo, että ohjauspalvelut pysyvät laadukkaina. Ne nousevat yhä suurempaan rooliin, kun opintotukeen on tulossa muutoksia, sillä opiskelijoiden vaatimukset kiristyvät.

– Opiskelijoiden kannalta näkyy jo tietynlainen epävarmuus. Koetaan yhä suuremmaksi paine, että pitää valmistua nopeasti ja pelätään sitä, että tiputaan kelkasta eikä ehditä opiskelemaan niin tehokkaasti kuin pitäisi.