ehdokaspaneli

”Käsitys siitä, että porukka jotenkin bluffaa ja pinnaa…” – puhemiehet puolustavat kansanedustajia

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kokoomuksen Alexander Stubbilla oli eniten muita poissaoloja viime vuonna eduskunnan täysistunnoista.

Kansanedustajien poissaolot täysistunnoista ovat median ja äänestäjien luupin alla jatkuvasti. Ilta-Sanomat julkisti maanantaina, keillä kansanedustajilla oli viime vuonna eniten poissaoloja, jotka eivät olleet sairauslomia, perhevapaita tai eduskuntatyöhön liittyviä virkamatkoja.

Kärjessä oli Alexander Stubb (kok.), jolla oli muita poissaoloja 28, seuraavina tulivat perussuomalaiset Olli Immonen ja Pentti Oinonen (24 poissaoloa). Eduskunnalla oli viime vuonna istuntoja kaikkiaan 134.

Yksikään sosialidemokraatti ei ”päässyt” Ilta-Sanomien keräämille täysistuntojen ja valiokuntien poissaolotilastoille.

Eduskunnan puhemies Maria Lohela (ps.) toteaa, että eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa on käyty keskustelua.

– Heidän on valvottava omaa ryhmäänsä ja muistutettava istuntotyön merkityksestä. Edustajien on itsensä muistettava, että heidän velvollisuutensa on ottaa kantaa salissa ja osallistua keskusteluun. Muuten keskustelu voi yksipuolistua, jos joku yksittäinen kanta pääsee esille merkittävästi, Lohela korosti keskiviikkona paneelissa, johon osallistui koko puhemiehistö.

Kevään istuntokaudella onkin käynnissä kokeilu, jonka toivotaan auttavan kansanedustajia suunnittelemaan menonsa niin, että päällekkäisyyksiä syntyy entistä vähemmän. Lohelan mukaan täysistunnon alkuun pyritään sijoittamaan asiat, joissa on erityistä poliittista mielenkiintoa.

Lohela muistuttaa, että päällekkäisyyksiä ei voi silti välttää.

– Täysistuntotyö on näkyvintä ulospäin, mutta kansanedustajaa kohtaavat myös monet muut odotukset ja toiveet – mihin tilaisuuksiin osallistuvat tai keitä tapaavat.

Kyllä porukka sitoutuu silloin, kun on tarve.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) on nähnyt aikoja, jolloin täysistunnoissa oli hyvinkin hiljaista.

– Käsitys siitä, että porukka jotenkin bluffaa ja pinnaa… Täytyy sanoa, että edustajat ottavat nykyään vastuullisesti tämän tehtävän.

Selittämättömät poissaolot nakertavat hänen mukaansa arvostusta niin omassa ryhmässä kuin valiokunnassa.

Pekkarinen varoittaa tuijottamasta liikaa tilastoihin.

– Taisi olla niin, että muutama vuosi sitten käytin eduskunnassa selvästi eniten puheenvuoroja. Samaan aikaan olin niiden noin 15 edustajan joukossa, jotka olivat eniten poissa.

Toinen varapuhemies Arto Satonen toimi kesäkuuhun 2016 kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Viime vaalikauden lopulla hallituksella oli niukka enemmistö eduskunnassa.

– Siellä oli useampia kansanedustajia, jotka olivat poissa lähisukulaistensa hautajaisista äänestysten takia, että saatiin asiat eteenpäin. Ja sama oli valiokunnissa – ei ollut läsnäolossa ainakaan mitään moitteita, Satonen muistelee.

Hänen mukaansa tilanne on nyt hiukan toinen, kun hallituksella on selkeämpi enemmistö eikä jokainen ääni välttämättä ole ratkaiseva.

– Minulla on tämä kokemus: kyllä porukka sitoutuu silloin, kun on tarve.

”Yhtään rahaa ei kannata säästää” – mihin uusi sd-kansanedustaja rohkaisee?

Kuva: Ella Kaverma

Helsinkiläinen Pilvi Torsti nousi eduskuntaan, kun SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar valittiin Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi. Kolmen pojan äidillä on riittänyt kiireitä jo ennestäänkin.

Torsti kertoo, kuinka hänen perheessään pyritään sovittamaan työ ja perhe-elämä yhteen mahdollisimman sujuvasti. Laajat verkostot ovat auttaneet siinä, mutta myös aivan muiden ihmisten apu.

– Tämä on se elämänvaihe, jossa yhtään rahaa ei kannata säästää, hän rohkaisee kanssasisariaan ja -veljiään.

Torsti kertoo myös mielipiteensä siitä, millaista sananvaltaa lapsilla saa ja pitää perheissä olla.

Pilvi Torstin laaja henkilöhaastattelu ilmestyy Demokraatin viikkolehdessä torstaina 27.7.

Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä – transihmisten pakkosterilisaatio loukkaa ihmisoikeuksia

Kuva: Lehtikuva-AFP

Suomi on tätä nykyä ainoa Pohjoismaa, jossa transihmiseltä vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä eli sterilisaatiota, jos tämä haluaa sukupuolensa vahvistetuksi.

Useat SDP:n kansanedustajat Tuula Haataisen ja Sanna Marinin johdolla ovatkin translain muuttamista ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista ajavan lakialoitteen takana. Eduskunnassa ainakin yli 80 kansanedustajaa tukee aloitetta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Tuula Haataisen mielestä asia pitäisi saada valiokunnan käsittelyyn syksyllä.

– Toivoisin, että (translaki)asia etenisi (eduskunnassa), kun se ei kerran hallituksen kautta etene. Tämä on oma henkilökohtainen mielipiteeni, sanoi Haatainen STT:lle.

Hänen mukaansa syksyllä selviää, mitkä ovat valiokunnan voimasuhteet asiassa ja saako aloitteen edistäminen riittävästi tukea.

Muut Pohjoismaat ovat meitä tässä kysymyksessä edellä.

Translainsäädännön muuttamiseen kohdistuu paineita kansainväliseltä tasolta, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) puolestaan arvioi.

Suomi on saanut YK:n tasolta suosituksen, että pakkosterilisaatiovaatimus poistettaisiin. Saarikon mukaan Suomi valmistelee parhaillaan vastausta asiaan ulkoministeriön johdolla.

– On tunnistettava, että muut Pohjoismaat ovat meitä tässä kysymyksessä edellä, Saarikko sanoo STT:lle.

Transihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Vastuuministerinä Saarikko olisi valmis parantamaan heidän oikeuksiaan lailla, mutta hallituksella ei ole yhteisymmärrystä asiasta.

– Rohkenen sanoa, että pidän tilannetta harmillisena, mutta samalla ymmärrän, että kolmen puolueen (ryhmän) hallitusyhteistyössä on asioita, jotka joillekin muodostuvat kynnyskysymyksiksi.

Myös Saarikko on allekirjoittanut lakialoitteen translain muuttamisesta.

Ihmisoikeusjärjestö Setan mielestä vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä sukupuolen vahvistamisessa pitäisi poistaa viipymättä.

– Transsukupuolisten ja muunsukupuolisten keskuudessa on paljon pahoinvointia, joka tulee tästä rakenteellisesta sorrosta, jota Suomen valtio harjoittaa esimerkiksi vaatimalla pakkosterilisaatiota transihmisiltä, sanoo Setan puheenjohtaja Viima Lampinen.

Loukkaa ihmisoikeuksia.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on linjannut, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimus sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä loukkaa ihmisoikeuksia.

Myös muun muassa europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) on ollut huolissaan Suomen translain tilasta. Hän jätti huhtikuussa Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen transihmisten pakkosterilisaatiosta ja muista ihmisoikeutta loukkaavista käytännöistä. Komissio toteaa käytännön rikkovan perusoikeuksia ja kehottaa muuttamaan sen.

– Suomen on muutettava laki heti, Kumpula-Natri totesi Demokraatille kesäkuun lopussa.

Suomessa tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat niin ikään todenneet, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimus rikkoo transsukupuolisten oikeutta tasa-arvoon, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä yksityis- ja perhe-elämään.

– Näen häpeällisenä, että valtionhallinto ei tällä hetkellä kunnioita kansalaisia sitä vertaa, että ottaisi tämän asian vakavasti ja edistäisi ihmisoikeuksiin perustuvaa lainsäädäntöä transihmisille, sanoo Setan Lampinen.

Nykyisessä hallitusohjelmassa ei ole linjattu translaista mitään. Hallituskauden alkupuolella silloiset hallitusryhmät sopivat, että translain muutokset eivät etene tällä kaudella.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (uv.) ei suoraan vastaa kysymykseen, miten perussuomalaisista kesällä irronnut Uusi vaihtoehto -ryhmä translain muuttamiseen suhtautuu.

– Ensisijaisesti lähtökohtana on, että kaikki hallituspuolueet noudattavat hallitusohjelmaa, sanoo Mattila.

”Mistähän se Klaipedankin kaasu tulee?” – SDP:n Paatero ihmettelee kiirettä osallistua Baltian kaasuverkon rakentamiseen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kuvassa lasketaan kaasuputkea Suomenlahden syvyyksiin vuonna 2011, kun Nordstream 1 oli rakenteilla.

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa maakaasumarkkinalain, joka luo edellytykset kilpailulle kaasumarkkinoilla. Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Suomi on päättänyt myös osallistua Baltian putkiyhteyden rakentamiseen. Balticconnector-kaasuverkko on määrä avata Suomen ja Viron välillä vuonna 2020.

SDP:n kansanedustaja, puolueen presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Sirpa Paatero ihmettelee kiirettä.

– Projekti on mielenkiintoinen, sillä peruste markkinaehtoisuuteen on varsin kaukana, kun kaasun hinta on Baltiassa yli 30 prosenttia kalliimpaa kuin Suomessa, hän huomauttaa.

Suomalaiset kaasumarkkinat ovat varsin poikkeukselliset. Venäläinen Gazprom on tällä hetkellä aina yhtiö, joka toimittaa putkikaasua Suomeen. Nesteytettyä maakaasua LNG:tä tuodaan myös jonkin verran laivoilla terminaalien kautta.

Kun Baltia-yhteys avautuu, kaasu kulkee putkessa Suomeen LNG-terminaalista Liettuan Klaipedasta.

Paateron mukaan kaiken taustalla on halu irtautua Venäjä-riippuvuudesta kaasuntuonnissa jo huoltovarmuudenkin takia. Hän ei ole kuitenkaan ollenkaan vakuuttunut, että Baltia-putki ratkaisee ongelman.

– Mistähän muualta kaasu sinne Klaipedaankaan tulisi kuin sieltä samalta Venäjältä, Paatero heittää.

Hän korostaa, että valtionyhtiö Gasum ei pitänyt viisaana lähteä mukaan kaasuverkkohankkeeseen.

Tämä on täysin yritysten välinen kaupallinen projekti.

Myöhemmin, vuonna 2021, on tarkoitus avata putki Liettuasta Puolaan, joka liittäisi Suomen ja Baltian maat Keski-Euroopan markkinoille.

– Suomessa olisi hyvin voitu avata markkinat uusille toimijoille nykyisten omien terminaalien kautta ja liittyä myöhemmin Euroopan verkkoon, kunhan Baltian putket ovat olemassa, Paatero huomauttaa.

Samaan aikaan rakenteilla on myös kaasuputki Venäjältä Saksaan eli Nordstream 2 jo toiminnassa olevan putken viereen. Paatero hämmästelee, miksi EU:n komissio haluaa ottaa putken rakentamisen asialistalleen. Myös Suomea on lähestytty aiheesta. Nordstream 1:n kohdalla komissio ei nähnyt sille tarvetta. Ympäristöluvat valtioilta ovat riittäneet.

– Tämä on täysin yritysten välinen kaupallinen projekti, eikä mikään EU:n tukihanke kuten Baltian kaasuputki.

Hänen mielestään on erikoista, jos pelisäännöt ovat muuttuneet EU:ssa muutamien vuosien aikana.

– Toivoa sopii, että Suomen hallitus osaa erottaa tässä asiallisen puolen. Eli Keski-Euroopan, erityisesti Saksan kaasun tarpeen, jonka vuoksi putkea ollaan rakentamassa kaupallisin perustein.

”Hallitus työntää kepin kanssa työttömiä työpaikkoihin, joita ei enää ole olemassa” – SAK esittää 50 miljoonaa aikuisohjelmaan

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Palkansaajakeskusjärjestö SAK esittää 50 miljoonan euron vuosittaista määrärahaa aikuisten osaamisen edistämiseen. Se suunnattaisiin Perustaitotakuu-ohjelmaan, joka kattaisi pelkän peruskoulun varaan jääneen työikäisen väestön. Ohjelman avulla parannettaisiin puutteellisten perustaitojen varassa olevien aikuisten osaamista.

SAK:n johtaja Saana Siekkinen huomauttaa Suomessa olevan 613 000 aikuista, joilta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto.

– Hallituksen tulisi nostaa aikuisten koulutusvelan lyhentäminen työllisyyspolitiikan keskiöön. SAK:n ehdottamalla määrärahalla noin 5 000 aikuista saisi vuosittain opiskelupaikan ja mahdollisuuden palata työelämään, hän laskee.

Koulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia merkittävästi. Pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste vuonna 2015 jäi 43,7 prosenttiin, kun se keskiasteen tutkinnon suorittaneilla oli 67,2 prosenttia (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto).

Hallitus toimii kuin työpaikkojen rakenne ei olisi muuttunut.

Vähän koulutettujen työnsaantia vaikeuttaa erityisesti työpaikkarakenteen muutos. Suomesta on vuoden 1987 jälkeen kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin riittää perusasteen koulutus. Samalla työpaikat ovat keskittyneet muutamaan kasvukeskukseen.

Siekkisen mukaan hallitus toimii työllisyyspolitiikassaan ikään kuin työpaikkojen rakenne ei olisi vuosikymmeniin muuttunut.

– Hallitus työntää kepin kanssa työttömiä työpaikkoihin, joita ei enää ole olemassakaan. Rankaisemisen sijaan voimavarat pitäisi suunnata työttömien osaamisen kohentamiseen helpottamalla heidän pääsyään omaehtoiseen ja sivutoimiseen koulutukseen.

Työllisten ja työpaikkojen määrän ja rakenteen kehitystä on selvittänyt tilastotutkija Pekka Myrskylä Katoavat työpaikat -tutkimuksessaan. Tutkimus on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta, joka selvittää digitalisaation, globalisaation sekä ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ehtymisen vaikutuksia työelämään ja palkansaajien arkeen.

Kokoomus ja vihreät haluavat helpottaa asiantuntijoiden rekrytointia Suomeen – keskusta pitää pohtimisen arvoisena

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kokoomuksessa ja vihreissä ollaan yhtä mieltä siitä, että ulkomaisten huippuasiantuntijoiden rekrytointia Suomeen pitäisi helpottaa. Etenkin kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen painottaa, että lupaprosessin nopeuttaminen on keskeistä Suomen talouskasvun kannalta.

– Se on sen takia tärkeä, että startup-maailmassa, varsinkin digitaalisessa globaalitaloudessa muutama kuukausi on pitkä aika. Jos halutaan luoda nopeasti arvokkaita yrityksiä, pitäisi puhua enemmänkin päivistä ja viikoista, Vartiainen sanoi STT:lle.

– On lisäksi paljon sellaisia jarruja kuin perheenjäsenten oleskelu ja työluvat.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Krista Mikkosen mielestä kannattaisi miettiä, miten esimerkiksi lyhyeksi aikaa töihin tulevan ulkomaalaisen tuloja verotetaan.

– Muutoksia olisi syytä tehdä, ettemme hukkaa osaajia itse aiheuttamiemme esteiden takia, Mikkonen sanoi.

Sekä Vartiainen että Mikkonen näkevät tarveharkinnan työlupien myöntämisessä turhana hidasteena, vaikka se ei varsinaisesti erityisasiantuntijoita kosketakaan.

Vartiainen: Työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä.

Vartiaisen mielestä helpoksi tehty työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä. Tukholma houkutteleekin osaajia Helsinkiä enemmän.

– Helpompi rekrytointi ulkomailta on yksi keskeinen avaintekijä siihen, että saadaan tämä vahva talouskasvu jatkumaan eikä se hyydy talvella.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen pitää ulkomailta rekrytoinnin helpottamista pohtimisen arvoisena asiana.

– Byrokratian purkaminen ja lupaprosessien nopea käsittely olisivat hyviä, Kaikkonen tuumi.

– On tärkeää, että saadaan paitsi oma osaaminen käyttöön myös osaamista ulkopuolelta.

STT – Anssi Rulamo