Rönni-Sällisen mukaan vartijan ja myyjän ammatin ”epämääräinen risteyttäminen” saattaa sen sijaan horjuttaa mielikuvaa lakisääteisistä vartijan tehtävistä ja oikeuksista.

Palvelualojen töissä kohdataan keskimääräistä enemmän työväkivaltaa. Kansallisen rikosuhritutkimuksen (2016) mukaan muun muassa vartiointialalla työväkivaltaa on normaalia enemmän. PAMin omissa jäsenkyselyissä myyjistä 60 prosenttia kertoi kokeneensa joskus sanallista uhkailua ja kymmenen prosenttia varsinaista väkivaltaa.

PAMin mukaan normaalien vartijoiden lisäksi niin kutsuttuja turvamyyjiä on yhä useammassa kaupan yrityksessä. Heitä on sekä K-ryhmän että S-ryhmän kaupoissa.

Rönni-Sällinen muistuttaa, että työturvallisuudesta on ensisijaisesti vastuussa työnantaja, jonka tehtävä on vähentää työssä esiintyviä vaaratilanteita. Työnantajan velvollisuus on perehdyttää myös esimerkiksi kausityöntekijät työturvallisuuteen ja työpaikan menettelytapoihin tilanteissa, joissa kohdataan väkivaltaa tai seksuaalista häirintää.

Rönni-Sällinen tähdentää, että yksityisiä turvallisuuspalveluita säädellään omalla lainsäädännöllä.

– On hyvä tiedostaa, että turvamyyjillä ei ole yhtään enempää oikeuksia kuin tavallisella myyjällä tai tavallisella kansalaisella, ellei hän toimi vartijan asemassa, hän sanoo.

– On pakko kysyä, vähenevätkö työntekijään kohdistuvat vaarat, jos hänen on määrä suorittaa molempia tehtäviä. Yleensä on kai ajateltu, että myymälässä näkyvästi esillä oleva vartija voi läsnäolollaan ennaltaehkäistä esimerkiksi näpistyksiä.

Rönni-Sällinen muistuttaa, että turvamyyjä voi toimia vartijan oikeuksilla vain, jos hän on suorittanut vartijakoulutuksen ja on työsuhteessa turvallisuusalan yritykseen, jolle poliisi on myöntänyt elinkeinoluvat.

PAMin mukaan esimerkiksi S-ryhmä on jo perustanut oman turvallisuusalalla toimivan tytäryhtiön. Myös yhä useampi turvallisuusalan yritys tarjoaa turvamyyjien palveluja. Ammattiliiton pitää tätä ongelmallisena, koska lainsäädäntö ei tunnista turvamyyjiä ja yritykset voivat itse määritellä koulutus- ja muut vaatimukset.

– Mielestäni on hyvin kyseenalaista, että turvallisuusalan tehtävien rajoja lähdetään näin liudentamaan, Rönni-Sällinen sanoo.

PAMin mukaan turvallisuusalan yritykset markkinoivat turvamyyjiä kustannustehokkuudella, joka syntynee Rönni-Sällisen tulkinnan mukaan siitä, että henkilö tekee kahta eri työtä.

– Minusta olisi hyvä, että myymälässä turvallisuutta ylläpitävät henkilöt voisivat keskittyä turvallisuuteen. Jos työmääräyksenä on esimerkiksi hyllyttää ja samalla tarkkailla tilannetta myymälässä, tarkkaavaisuus ei ole kummassakaan tehtävässä huipussaan. Näin ollen ratkaisu ei lisää turvallisuutta – pelkään että päinvastoin, hän sanoo.