“Uhka kohdistuu tällä hetkellä keneen tahansa kadulla liikkuvaan” – Halla-aho vaatii kaasusumuttimien lupamenettelyn helpottamista

Kuva: Lehtikuva
Jussi Halla-aho (ps.) esittää sumutinlupakäytäntöjen liberalisoimista.

Perussuomalaiseten europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon mukaan kaasusumuttimien lupamenettelyä on lievennettävä “uudessa turvallisuustilaisuudessa”.

– Euroopassa on viime vuonna yltyneen ja yhä jatkuvan turvapaikanhakijavyöryn tuloksena satojatuhansia toimettomia nuoria miehiä, joiden käsitys naisen asemasta ja fyysisestä koskemattomuudesta poikkeaa voimakkaasti siitä, mihin olemme tottuneet. Tätä asenneongelmaa heijastaa laajamittainen, osin organisoitu naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä, joka huipentui Kölnissä uudenvuoden yönä.

– Vastaavasta ilmiöstä on merkkejä myös Suomessa.

Poliisi ei nykyisillä henkilöstöresursseillaan pysty Halla-ahon mukaan päivystämään kaikkialla.

Tässä tilanteessa on tarpeellista keskustella siitä, miten parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia puolustaa itseään vaaratilanteissa.

– On sietämätöntä, jos osa väestöstä, etenkin nuoret naiset, joutuu ahdistelijalaumojen pelossa rajoittamaan omaa liikkumistaan. Tässä tilanteessa on tarpeellista keskustella siitä, miten parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia puolustaa itseään vaaratilanteissa. Yksittäinen nainen ei ilman kättä pidempää pysty taistelemaan suurta nuorten miesten joukkiota vastaan, eikä pakeneminen aina ole mahdollista.

Halla-ahon johtopäätös on, että kaasusumuttimien lupakäytäntöä on lievennettävä.

– Kaasusumuttimet ovat ampuma-aselakiin sisältyviä tuotteita, joihin voidaan kyseisen lain mukaan myöntää lupa itsesuojeluperusteella. Käytännössä tavallisen kansalaisen on kuitenkin erittäin vaikea saada niihin lupaa.

Lupavapaiden sumuttimien ongelmana Halla-aho pitää sitä, että niitä voivat hankkia itselleen myös ne, joilla on pahat mielessä.

– Yleistä järjestystä ja turvallisuutta edistäisi parhaiten se, että tehokkaisiin kaasusumuttimiin myönnettäisiin hakemuksesta hankkimis- ja kantolupa jokaiselle, joka täyttää ampuma-aselaissa mainitut henkilökohtaiset edellytykset. Erityisiä perusteluja sumuttimen tarpeelle ei tule edellyttää, koska kasvanut uhka kohdistuu tällä hetkellä keneen tahansa kadulla liikkuvaan.

”VM ajattelee voivansa lyödä” – jälleen paljastui uusia lisäsäästöjä koulutukseen

Jouko Muuri pitää valtiovarainministeriön tulkintaa kilpailukykysopimuksen vastaisena.

Valtion budjettiin kätkettyjä koulutussäästöjä paljastuu koko ajan lisää. Uusia säästöjä on kohdistumassa myös vapaaseen sivistystyöhön.

Sivistysjärjestöissä tällaisia leikkauksia pidetään luonnollisesti kohtuuttomina. Työväen Sivistysliiton pääsihteeri Jouko Muuri kertoo Demokraatille, että kilpailukykysopimuksesta on aiheutumassa vapaalle sivistystyölle noin 3,5 miljoonan euron täysin uusi leikkaus. Se vastaa peräti 2,2 prosenttia koko sivistystyön rahoituksesta.

Vapaan sivistystyön piiriin kuuluvat muun muassa kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot ja opintokeskukset.

Uusi leikkaus roiskahtaa jo ennen päätettyjen päälle, vaikkei koulutuksesta ollut enää määrä leikata.

Edellinen hallitus päätti vapaan sivistystyön osalta jo 8,5 miljoonan euron rakennepoliittisista säästöistä.

Myös kustannustason tarkistus syö reilulla miljoonalla eurolla vapaan sivistystön rahoitusta.

– Siinä rokotetaan siitä, että tunteja on pyritty tuottamaan halvemmalla, Jouko Muuri tuhahtaa.

Uudet leikkaukset mukaan lukien vapaan sivistystyön rahoitusta on menossa leikkuriin reilun 13 miljoonan euron edestä, mikä vastaa 8,3 prosenttia rahoituksesta.

Koulutussektorilla ollaan melkoisen tuohduksissa.

Vapaa sivistystyö on kärsimässä samasta hallituksen hämmennystä herättäneestä tulkinnasta kuin yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Kilpailukykysopimuksessa määriteltiin, mitkä toimijat kuuluvat julkiseen sektoriin. Edellämainitut koulutusjärjestäjät eivät olleet listalla.

Julkisen puolen työnantajille työaikojen pidennyksestä ja lomarahojen leikkauksista aiheutuvat säästöt oli kiky-sopimuksen mukaan määrä käyttää työnantajakustannusten alentamiseen.

Nyt valtiovarainministeriön (VM) budjettiesityksessä koulutuksen järjestäjiä on kuitenkin tulkittu osaksi julkista sektoria. Tästä johtuvat myös vapaan sivistystyön yllättäneet säästöt.

– Tämä on kiky-sopimuksen vastaista ja koulutussektorilla ollaan asiasta melkoisen tuohduksissa. Kiky-sopimuksella haluttiin tukea yksityistä puolta ja nyt VM ajattelee, että sitä voidaan lyödä. Heidän ajatuksensa on ihan perusteeton, Jouko Muuri sanoo.

Emme ole saaneet VM:ltä tulkinnasta tietoa.

Hän ei hyväksy tulkintaa, jonka mukaan vapaa sivistystyö olisi julkista toimintaa.

– On käsittämätöntä, miksi asiaa on tulkittu VM:ssä näin. Siitä emme ole saaneet sieltä tietoa. Ei vapaa sivistystyö ole mitään valtion toimintaa, vaan valtionosuuksilla rahoitettua yksityisten järjestäjien toimintaa. Kiky-sopimuksen sisällöllä tällaiseen leikkaukseen ei ole oikeutta, Jouko Muuri sanoo.

– Jos mietitään asiaa opetustunnin hinnan muodostumisen kautta, siinä on vähintään puolet yksityistä rahaa eli järjestöjen rahaa ja ihmisten omasta pussista tulevaa rahaa. Tämä leikkaus ei valtiontaloutta missään tapauksessa lopullisesti hyödyttäisi, hän jatkaa.

Työväen sivistysliittoon kuuluu SDP:tä lähellä olevia järjestöjä ja ammattiliittoja.

Jouko Muuri toteaa, että leikkausten kärsijöinä olisivat myös esimerkiksi hallituspuolueita lähellä olevat opintokeskukset.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei eilen näyttänyt merkkejä, että hän olisi taipumassa koulutuksen järjestäjien tulkintaan tai tahtoon.

SDP:n Huovinen: Väkivalta tulee kalliiksi suomalaiselle yhteiskunnalle

Kuva: lehtikuva / anni reenpää
huovinen-susanna
Susanna Huovinen kaipaa Suomeen rehellisempää keskustelua niin viinasta kuin väkivallasta.

Kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) on huolissaan hallituksen ristiriitaisista päätöksistä.

– Samaan aikaan, kun hallitus puhuu kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta, se aikoo tuoda limuviinat ruokakauppoihin. Samaan aikaan, kun hallitus pohtii – aivan oikein – turvakotipaikkojen rahoituksen lisäämistä, se aikoo lisätä alkoholin saatavuutta. Väkivallan ja alkoholin yhteys on varsinkin meillä Suomessa vahva. Eikö nyt kannattaisi miettiä, kumpi tavoite on tärkeämpi: kansalaisten terveys, hyvinvointi ja turvallisuus vai alkoholin saatavuus, kysyy Huovinen.

Susanna Huovinen puhui valtakunnallisessa Väkivaltafoorumissa Laukaassa.

Huovisen mukaan Suomessa tarvittaisiin rehellisempää keskustelua niin viinasta kuin väkivallasta.

– Naisiin kohdistuva väkivalta on kansallinen häpeäpilkku. Joka vuosi yli 20 naista kuolee lähisuhdeväkivallan uhrina. Jokainen kuolema on turha. Yhä edelleen meillä on vaikeaa puhua kohdatusta väkivallasta tai sen uhasta. Myös väkivallan tekijän on vaikea pyytää apua, Huovinen toteaa.

Huovisen mukaan on tärkeää, että lainsäädäntö, rahoitus ja toimintakäytännöt muuttuvat siihen suuntaan, että väkivallan vastainen työ saa ansaitsemansa tuen.

– Viime kaudella toteutetut sosiaalihuoltolain uudistus ja turvakotien rahoituksen siirto valtiolle olivat tärkeitä askeleita kohti koordinoidumpaa väkivallan vastaista työtä. Nyt on tärkeää saada vauhtia ns. Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon, jotta uhreille saadaan matalan kynnyksen apua ja ylipäätään kaikille kansalaisille tietoa siitä, mistä apua voi hakea, jos kokee väkivaltaa tai sen uhkaa, hän sanoi.

Turvakotien rahoitus on Huovisen mukaan edelleen liian matala.

– Valtiovarainministeri Orpon budjettiesitys sisältää pienen lisäyksen turvakotien rahoitukseen. Toivon, että hallitus voisi vielä ensi viikon budjettiriihessään tarkistaa tuota summaa ylöspäin, jotta turvakotien rahoituksen vaiheittain kohoavasta tasosta voidaan huolehtia ja saada kipeästi kaivattuja lisäpaikkoja turvakoteihimme, vaatii Huovinen.

Vasemmistoliitto: Sopimus puolustusyhteistyöstä USA:n kanssa käsiteltävä avoimesti

Kuva: LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN

Puolustuspolitiikkaa on käsiteltävä avoimesti, normaalissa demokraattisessa menettelyssä kuten muutakin politiikkaa, vasemmistoliitto lausuu eduskuntaryhmänsä kannanotossa.

Puolue on koolla Jyväskylässä eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa.

Vasemmistoliiton mukaan kaikki merkittävät valtiosopimukset vaativat perusteellisen eduskuntakäsittelyn. “Ennen suuria ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuja on oltava mahdollisuus laajaan ja avoimeen kansalaiskeskusteluun.”

“Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mukaan yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa syventävä sopimus voisi muuttaa Suomen turvallisuuspoliittista asemaa sotilasliittojen ulkopuolisena maana. Suomelle luontevin yhteistyökumppani kansainvälisessä puolustusyhteistyössä on sotilaallisesti liittoutumaton Ruotsi ja muut Pohjoismaat”, kannanotto jatkuu.

Suomella on paraikaa valmisteilla kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus USA:n kanssa.

Ihmisoikeustuomioistuimen päätös ei muuta Suomen Irak-linjausta

Maahanmuuttajat opiskelevat Suomea vastaanottokeskuksessa Kirkkonummella heinäkuussa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätös ei muuta Maahanmuuttoviraston Irak-linjausta, vaan pikemminkin vahvistaa sitä, sanoo Migrin oikeus- ja maantietoyksikön johtaja Hanna Helinko.

EIT hylkäsi Ruotsin päätöksen irakilaisperheen käännyttämisestä. EIT katsoi, että al-Qaidan vainoaman perheen käännytys rikkoisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa 3, jossa linjataan kiduttamisen kiellosta.

Helingon mukaan EIT totesi myös, että väkivallan aste ei Irakissa muodosta riskiä, jossa palautus aiheuttaisi 3. artiklan tarkoittaman kohtelun riskin.

Migrin linjauksen mukaan isoon osaan Irakia voi palata ilman, että aseelliset selkkaukset aiheuttavat vaaraa henkilölle pelkän läsnäolon takia. Irakissa on kuitenkin alueita, joille ei käännytetä.
Palautuspäätökset tehdään yksilöllisesti.

AVAINSANAT

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä erotettu Mustajärvi valittiin ryhmän puheenjohtajistoon

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
31699588
Markus Mustajärvi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä viime kaudella erotettu kansanedustaja Markus Mustajärvi on valittu ryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi.

Mustajärvi nousi eduskuntaryhmän puheenjohtajistoon, kun ensimmäisenä varapuheenjohtajana toiminut Li Andersson nousi puolueen johtoon ja toinen varapuheenjohtaja Matti Semi otti Anderssonin paikan. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkaa Aino-Kaisa Pekonen.

Mustajärvi erotettiin eduskuntaryhmästä kesällä 2011, kun hän äänesti puolueen toisen kansanedustajan Jyrki Yrttiahon kanssa Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelmaa vastaan.

Kumpaakaan ei kelpuutettu takaisin ryhmään, vaikka vasemmistoliitto jäi oppositioon.

Koulutukseltaan Mustajärvi on metsätalousinsinööri ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on toiminut Lapin vaalipiirin kansanedustajana vuodesta 2003 lähtien ja on Savukosken kunnanvaltuutettu.

Korjattu aiempaa STT-uutista: Mustajärvi valittiin eduskuntaryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi, ei puolueen. Hänet myös erotettiin aiemmin eduskuntaryhmästä, ei puolueesta.