Oman arvionsa ovat esittäneet ministeriöiden kansliapäälliköt ja viimeisimpänä valtionvarainministeriö, joka julkaisi maanantaina näkemyksensä kestävästä Suomesta.

– Raportin ydinviesti on, että työllisyysasteen kasvattaminen ja rakenneuudistukset ovat tehokkaampia keinoja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Raportti ei tunnista riittävästi sitä, että työttömyyden pitkittyminen tuo myös sosiaalisen kestävyysvajeen.

– SDP:n talous- ja yhteiskuntapoliittisissa linjoissa, jotka on tiivistetty vaaliohjelmaan, esitetään uskottavia rakenneuudistuksia työllisyysasteen nostamiseksi, Skinnari ja Ihalainen toteavat.

– Maailmantalouden epävakaus, EU-alueen kasvun vaimeneminen vaikuttavat myös Suomeen, jonka vauraus ja hyvinvointi ovat merkittävästi riippuvaisia osaamisen lisäksi tavaroiden ja palvelujen viennistä. Myös siitä, onko Suomi riittävän kilpailukykyinen maa investoinneille, Skinnari ja Ihalainen kirjoittavat.

Tuottavuutta pitäisi Skinnarin ja Ihalaisen mukaan kyetä nostamaan kaikilla sektoreilla uusin investoinnein, tutkimus- ja tuotekehityspanoksella ja koulutuksella. Myös johtamisosaamista pitäisi kehittää.

Arvioissa on heidän mukaansa jäänyt liian vähälle huomiolle myös pidemmän aikavälin kestävän kasvun edellytykset.

– Juuri näistä kasvun lähteistä, kuten koulutuksesta ja TKI-panostuksista on leikattu. Yhteistyö työelämässä positiivisen tuottavuuden nostamiseksi voisi toimia paremmin, kun palkansaajien turvan heikentämisestä siirrytään työelämän yhteiseen kehittämiseen kohti aitoa luottamusyhteiskuntaa. Reilu ja tasa-arvoinen työelämä on edellytys tuottavuuden nostamiselle.

SDP on esittänyt Suomen kasvunmoottorit – kokonaisuuksia, joilla monipuolistetaan ja vahvistetaan Suomen elinkeinopolitiikan hartioita kansainvälisesti. Skinnarin ja Ihalaisen mukaan se edellyttää elinkeinopolitiikan rohkeaa uudistamista, parempaa otetta osaamisen ja viennin kansainvälisistä arvoketjuista ja kilpailukykyä edistäviä liikenneinfraratkaisuja.

– Suomi tarvitsee laajan elinvoiman ja kestävän kasvun strategian eli uskottavan tulevaisuuslinjan, joka kiinnittyy myös kansainvälisiin arvoketjuihin. Se edellyttää tiivistä yhteistä näkemystä mahdollisuuksista elinkeinoelämän kanssa ja valtiolta aktiivista omistajapolitiikkaa. Tämä tukee sitä, että Suomi ei enempää ajaudu tytäryhtiötaloudeksi.

– Yhteiskunta ei ratkaise, mitkä yritykset ja toimialat pärjäävät eikä valitse voittajia, mutta yhteiskunnan tehtävä on luoda mahdollisimman hyvät ja tasapuoliset edellytykset yrittämiselle ja yritysten kansainvälistymiselle, Skinnari ja Ihalainen toteavat tiedotteessaan.

Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään seuraavalla vaalikaudella, on pidemmän aikavälin kestävän kasvun edellytyksiin kiinnitettävä Skinnarin ja Ihalaisen mukaan suurempaa huomiota, tehtävä työllisyysastetta tukevat rakenteelliset uudistukset näin varmistettava kokonaiskilpailukykymme jatkossakin.