EU:n komissio sai hiljattain valmiiksi ensimmäisen muovistrategiansa. Katainen muistutti, että 50 vuoden päästä jos nykytahti jatkuu, meressä on kilomääräisesti enemmän muovia kuin kaloja.

Tällä hetkellä muovin uusiokäyttö on Euroopassa miltei olematonta.

Komissio on asettanut tavoitteen, jonka mukaan kaiken pakkausmuovin on oltava vuonna 2030 kierrättävää.

Komissio onkin määrittelemässä pakkaus- ja kierrätysmuoville laatustandardit.

– Ajatus on luoda sisämarkkina pakkausmuoville, jotta sitä voidaan kerätä talteen ja uusiokäyttää.

Komissio edistää myös muoville vaihtoehtoisten materiaalien käyttöä, millä voitaisiin korvata osin öljyn tuontia.

Katainen puhui myös mikromuoviongelmasta ja nosti esiin kosmetiikan. Esimerkiksi kuorintavoiteissa käytetään mikromuovia.

Jo onnistuneesta projektista hän nosti esiin puuttumisen kertakäyttömuovipusseihin. EU-maille annettu kohtuullisen väljä lainsäädäntö on pakottanut jäsenmaat etsimään keinoja kertakäyttömuovipussien vähentämiseksi. Esimerkiksi Britanniassa ohjausvälineenä oli pusseihin lisätty maksu. Käyttö väheni murto-osaan. Komissio aikoo jo toukokuun aikana laajentaa lainsäädäntöä kertakäyttömuovipusseista muihin tuotteisiin.

Katainen painotti EU:n käyttävän muoviongelmaan puuttumisessa nimenomaan puitelakeja, joita jäsenmaat voivat sitten soveltaa.

Katainen kertoi myös EU:n rahoituskehysneuvottelujen edistymisestä. Monivuotista kehystä valmistellaan 7 vuodeksi vuodesta 2021 eteenpäin. Komissio tuo asiasta esityksen toukokuussa. Kataisen mukaan toiveena on, että asia olisi hoidettu jo ennen eurovaaleja.

Katainen näyttää olevan rahoituskehysneuvottelujen suhteen optimistisempi kuin maamme pääministeri Juha Sipilä (kesk.), joka on arvioinut neuvottelujen venyvän Suomen heinäkuusssa 2019 alkavalle EU-puheenjohtajuuskaudelle.

Kataisen mukaan Brexitin seurauksena EU:n budjettiin syntyvä aukko on noin 11–12 miljardia euroa per vuosi. EU-komissio esittää todennäköisesti 6 miljardin leikkausta budjettiin, toinen 6 miljardia taasen aiotaan ottaa jäsenmailta. Kataisen mukaan maatalouteen ja aluepolitiikkaan, jotka kattavat 70 % budjetista, on tulossa suurimmat leikkaukset. Tosin päätöksiä ei ole vielä tehty.

Suomen EU-jäsenmaksun kasvattamista voidaan harkita, jos rahat kohdistetaan uusiin menoihin kuten puolustukseen, turvallisuuteen tai maahanmuuttopolitiikkaan, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on todennut. Kataisen mukaan Suomen maksuosuus olisi kasvamassa “maltillisesti”.

Komissio on arvioinut EU-budjetin kasvavan nykyisestä noin prosentista noin 1,1 prosenttiin suhteessa jäsenmaiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen.

Kataisen mukaan budjetista vastaava komissaari Günther Oettinger on arvioinut budjetin kasvavan 1,1X prosenttiin eli käytännössä 1,12–1,19 prosentiin suhteessa yhteenlaskettuun BKT:hen.

Uusia budjettikohteita olisivat puolustusyhteistyö, maahanmuuton hoitaminen, rajavalvonta ja kyberturvallisuus. Kyse näissä olisi kuitenkin verrattain pienistä rahoista.

Kaikesta tästä seurannee Kataisen mukaan nettomaksukeskustelun viriäminen. Katainen moitiskeli näkökulmaa kapeaksi. Yksisilmäinen nettomaksuosuuden tuijottaminen ei hänen mukaansa kerro totuutta. Myös nettomaksajat hyötyvät, jos jokin EU-maa menestyy.

Katainen pyöritteli monin tavoin myös sitä, pitäisikö EU:n budjetin olla ehdollisempi ja kytketty oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenmaissa. Asialle löytyy puoltajansa ja vastustajansa EU:n sisältä, Katainen itse kannattaa kytkentää.

Hän ilmoitti toivovansa niin Suomen hallitukselta kuin myös esimerkiksi elinkeinoelämältä ja palkansaajaliikkeeltä tukea oikeusvaltioperiaatteesta keskustelemiseen EU:n sisällä. Kehitys on Kataisen mukaan jo sen verran huolestuttavaa – hän mainitsi esimerkkeinä ainakin Puolan, Unkarin ja Romanian – että voidaan puhua jo trendistä ja suuremmasta ongelmasta kuin Brexit. Brexitiä voidaan ratkoa kompromissein mutta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa kompromissit eivät tule kyseeseen, Katainen vertaili.

Se, miksi Katainen vetoaa jopa palkansaajaliikkeeseen johtuu hänen mukaansa siitä, että näin esimerkiksi Puolan tavalliset kansalaiset saisivat tietoa, miten muut EU-kansalaiset suhtautuvat heidän valtionsa kehittymiseen. Jos laajempaa eurooppalaista keskustelua ei synny, voi näyttää siltä, että kyse olisi vain pelkästä EU-byrokraattien vastarinnasta Puolan johtoa kohtaan.

Suomen lähestyvästä puheenjohtajuuskaudesta Katainen totesi, että odotettavissa ei ole isoja uusia lainsäädäntöhankkeita. Vanha komissio on ne saanut jo tehdyksi ja uutta valitaan.

Kaudesta ei olisi Kataisen mukaan tulossa kovin kiireinen ja sitä värittääkin komission ja sen puheenjohtajan valinta. Toki, jos rahoituskehysneuvottelut jäisivät kuitenkin vaiheeseen, ne tulisivat siinä tapauksessa Suomen kaudelle.

Kataisen mukaan Suomella on omalla puheenjohtajuuskaudellaan hyvä paikka päästä vaikuttamaan tulevan EU-komission työn painopistealueisiin. Suomella voisi olla annettavaa esimerkiksi kiertotalouden ja tekoälyn edistämiseen.

Kataisen omat jatkosuunnitelmat ovat yhä auki. Hänen nimensä on pyörinyt niiden henkilöiden joukossa, joista voisi löytyä EPP:n kärkiehdokas ja tätä myöten voisi auteta myös mahdollinen komission puheenjohtajuus. Euroopan kansanpuolueen EPP:n kongressi järjestetään Helsingissä 7.–8. marraskuuta 2018. Kokouksessa valitaan kärkiehdokas.

Katainen toteaa, että aikoo jatkaa kauden loppuun komissiossa, mutta sen jälkeen asiat ovat auki. Hän pohtii myös muita uravaihtoehtoja kuin politiikkaa.

– Olen nyt 46, periaatteessa pari uraakin voisi vielä tehdä.