”Katainen muistuttaa Suomea niistä virheistä, joita hän itse teki” – Esko Seppänen hämmästelee IL:ssä komission paimenkirjettä

Kuva: Into Kustannus
Esko Seppänen (vas.) vaikutti itse Euroopan parlamentissa vuosina 1996–2009.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sai viime perjantaina Euroopan komissiolta ”henkilökohtaisen varoituskirjeen”, jossa puututaan Suomen julkisen talouden tilaan ja huonoon taloudenpitoon.

Komissio kehotti maata noudattamaan julkista velkaa ja alijäämää koskevia kriteerejä. Komissio uhkaa aloittaa Suomen julkistalouden tarkemman tutkinnan, jos viime vuotta koskevat ennakkoarviot pitävät paikkansa.

Kirjeen lähettäjinä ovat EU:n talous- ja rahoitusasioista, verotuksesta sekä tulliasioista vastaava komissaari Pierre Moscovici sekä komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis.

Kirjeen mukaan Suomi on rikkonut EU:n kasvu- ja vakaussopimuksessa määriteltyjä velka- ja alijäämäkriteereitä viime vuonna. Jäsenmaiden julkisyhteisöjen velka ei saisi olla suurempi kuin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, eikä alijäämää saisi olla enempää kuin kolme prosenttia.

Tosin maat, jotka eivät kumpakaan rimaa pudota, ovat vähissä koko unionissa.

Stubbin mukaan tutkinta voi johtaa pitkäaikaisiin kontrolleihin, jotka voivat ”pahimmillaan rajoittaa Suomen poliittista päätösvaltaa”.

Komissio saattaa aloittaa asiasta tutkinnan,  hän varoitti.

Kirje tuli perjantaina. Viikonlopun aikana on sosiaalisessa mediassa keskusteltu paimenkirjeen ajoituksesta ja motiiveista – suomeksi sanottuna siitä, kenen pussiin ”nootti” Suomelle pelaa.

On spekuloitu, kuka voisi olla kirjeen ”dynamo”. 28-jäseniseen EU-komissioon kuuluu myös Jyrki Katainen (kok.), joka oli talouspoliittisen päätöksenton avainpaikoilla kotimaassa ennen komission jäsenyyttä.

Katainen oli pääministeri vuosina 2011–2014, sitä ennen hän kantoi talouspolitiikan kannalta keskeisintä valtiovarainministerin salkkua vuosina 2007–2011.

Kesäkuussa 2014 komission puheenjohtaja siirsi talouskomissaarin tehtävät europarlamentaarikoksi valitulta Olli Rehniltä (kesk.) Jyrki Kataiselle. EU:n talous- ja raha-asioista vastaavana komissaarina Katainen toimi lyhyen ajan, marraskuuhun 2014 José Manuel Barroson kakkoskomissiossa.

1.11.2014 alkaen Kataisella on ollut työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukykyvästä vastaavan komissaarin posti. Talouspolitiikan kovaa ydintä sekin.

Katainen yrittää turhaan vapautua vastuusta niistä asioista, missä Suomi on tällä hetkellä poliittisesti ja taloudellisesti.

Entinen europarlamentaarikko ja pitkäaikainen ex-kansanedustaja Esko Seppänen (vas.) ei kiertele eikä kaartele, vaan kirjoittaa ja puhuu tapansa mukaan suoraan. Tässäkin tapauksessa.

Esko Seppänen kommentoi EU-komission kirjettä tänään Iltalehdessä.

– Ihmettelen EU:n epävirallista kirjettä, jonka saivat Suomi ja eniten velkaantuneet maat. Sen sijaan Saksaa ei muistutettu velasta, vaikka se on suurempi kuin Suomella. Isoilla mailla on erilaiset pelisäännöt EU:ssa kuin pienillä mailla, Seppänen sanoi Iltalehdelle vierailullaan Jyväskylän kirjamessuilla.

Haastattelussa Seppänen nostaa pöydälle Kataisen kaksoisroolin. Suomen ex-pää- ja valtiovarainministeri vaikuttaa nyt EU:ssa.

– Hän muistuttaa Suomea niistä virheistä, joita hän itse teki pää- ja valtiovarainministerinä. Katainen yrittää turhaan vapautua vastuusta niistä asioista, missä Suomi on tällä hetkellä poliittisesti ja taloudellisesti, Seppänen lataa IL:lle.

Seppäsen mukaan Katainen on nyt suojassa Brysselin ”mustassa aukossa”.

– Se vie mukanaan kaikki pahat teot, jotka on tehty hänen ollessaan pääministerinä ja valtiovarainministerinä. Siellä hänen on hyvä olla suojassa maailman pahuudelta, Suomen tilanteen heikentäjänä ja vastuunalaisena henkilönä, vasemmistolainen tietokirjailija ja ex-meppi kommentoi.

Kyselyt: Eutanasia saa kannatusta niin kansalaisilta kuin hoitajilta

Kuva: Lehtikuva

Selvä enemmistö eli 64 prosenttia sairaanhoitajista laillistaisi potilaan oikeuden eutanasiaan, selviää Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen tekemästä kyselystä.

Lähes seitsemän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että eutanasia on oikeutettu parantumattomasti sairaille aikuisille, jotka kykenevät itse tekemään päätöksen eutanasiasta. Miltei puolet vastanneista olisi myös itse valmis auttamaan lääkäriä eutanasian toteuttamisessa.

Kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että saattohoitoa ei ole kehitetty Suomessa riittävästi. Myös saattohoidon ohjeistus omalla työpaikalla on kyselyn perusteella suurelle osalle sairaanhoitajista epäselvä.

Kysely toteutettiin huhtikuun alussa, ja siihen vastasi lähes 2 700 liiton jäsentä.

Selvä enemmistö myös kaikista suomalaisista näyttää kannattavan eutanasian sallimista parantumattomasti sairaille, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä mielipidetutkimuksesta. Tutkimukseen vastanneista kolme neljästä sallisi kuolinavun. 14 prosenttia oli eutanasiaa vastaan ja 10 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Eutanasiaa kannattavat etenkin nuoret, kaupunkilaiset, opiskelijat ja toimihenkilöt. Miehistä kuolinavun kannalla on 81 prosenttia ja naisista 72 prosenttia.

Eniten vastustajia löytyy iäkkäimmistä, maalla asuvista ja vähiten koulutetuista. Silti näissäkin ryhmissä enemmistö kannattaa kuolinapua.

Kantar TNS tiedusteli asiaa noin tuhannelta suomalaiselta huhtikuussa HS:n toimeksiannosta. Haastatelluilta kysyttiin, pitäisikö parantumatonta, kuolemaan johtavaa tautia sairastavalla olla oikeus kuolinapuun.

Järjestöt parahtavat hallitukselle: ”Pelastakaa opiskelijaperheet”

Kuva: Thinkstock

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaativat, että hallitus turvaa puoliriihessään opiskelijalapsiperheiden toimeentulon. Järjestöt esittävät yhdessä Väestöliiton kanssa, että hallitus palauttaa opintorahaan huoltajakorotuksen.

Korkeakouluopiskelijoista joka kuudennella on lapsi tai lapsia. Perheen perustaminen ja lapsen saaminen opiskeluaikana aiheuttaa taloudellisia rasitteita, joista lapsiperheiden on hankala selvitä keskeyttämättä opintojaan.

– Pelkällä opintotuella opiskelijalapsiperheet eivät kata taloudellisia kulujaan. On järkyttävää, että jo nyt noin 60 % näistä perheistä joutuu elämään köyhyysrajan alapuolella. Yksinhuoltajaopiskelijoiden tilanne on kaikkein heikoin, SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme huomauttaa.

Opintotuen huoltajakorotus poistettiin opintotuesta vuonna 1992 ja se onkin ainut syyperusteinen etuus, jossa tuen määrään ei vaikuta lapsen huoltajuus tai lasten lukumäärä.

Muutokset ovat järkyttäviä.

– Suomi on viimeinen pohjoismaa, jossa opiskelijoiden perheellisyyttä ei ole huomioitu opintotuessa. Kun tämän yhdistää Suomen väestökehitykseen, niin perusteet tilanteen parantamiselle todella ovat olemassa, SAMOKin puheenjohtaja Anni Koivisto puuskahtaa.

Opiskelijat siirretään elokuussa yleisen asumistuen piiriin. Tähän asti yleiseen asumistukeen ovat olleet oikeutettuja vain opintotukea saavat perheelliset opiskelijat. Opintorahaa ei myöskään ole laskettu tuloksi määriteltäessä asumistukea, toisin kuin jatkossa.

Muutos leikkaa siis jo nyt yleistä asumistukea saavien opiskelevien lapsiperheiden tukea nykyisestä. Samassa yhteydessä myös opintorahaa leikataan huomattavasti, jolloin muutokset ovat järjestöjen mielestä järkyttäviä.

– Perheellisten opiskelijoiden etuudet voivat tukimuutosten seurauksena laskea vuositasolla yli 1 000 euroa! Huoltajakorotuksella hallitus turvaisi näiden opiskelijoiden opintojen jatkumisen opintotuella, liittojen puheenjohtajat muistuttavat.

”Kuuluuko EU-eroa propagoiva puolue hallitukseen?” – kokoomuskonkarilta tulee kova arvio

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) (kuvassa) vaatii pääministeri Juha Sipilää (kesk.) puuttumaan perussuomalaisten vaatimuksiin kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen EU-jäsenyydestä.

– Perussuomalaisten romahdus kunnallisvaaleissa on aloittanut Suomen ulkopolitiikkaa  ja ennen kaikkea turvallisuutta ja puolustusta vaarantavan keskustelun kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen EU-jäsenyydestä.

Salolainen varoittaa, että ”hanke murentaa ulkomailla huolella rakennettua kansainvälistä Suomi kuvaa itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna”.

– Perussuomalaiset on hallituspuolue, joka asettaa heidät erityisen vastuulliseen asemaan.

Pääministerin on nyt nopeasti vihellettävä hallituksessa tämä peli poikki.

Salolainen pitää jo pelkkää keskustelua hallituksen sisällä huolestuttavana.

– On myös huomattava että tasavallan presidentti on usein korostanut EU:n turvallisuuspoliittista merkitystä ja toivonut sen vahvistumista. Hyvällä syyllä voi kysyä, kuuluuko EU-eroa propagoiva puolue Suomen hallitukseen, Salolainen kysyy.

Salolaisen mielestä on selvää, että kansanäänestystä ei tule ja keskustelu siitä on tarkoitettu ”kotimaiseen kulutukseen ensi eduskuntavaaleja silmälläpitäen”. Hän korostaa, että kotimaisena se ei kuitenkaan pysy, sillä jo nyt brexit-Britannian lehdistö on uutisoinut mahdollisesta fixitistä”. Salolainen kuvailee, että ”maito on jo läikkynyt lattialle”.

Salolainen vaatii Sipilää toimimaan.

– Pääministerin on nyt nopeasti ja selkeästi vihellettävä hallituksessa tämä peli poikki, sillä EU:sta eroaminen tuhoaisi nykyisen Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikan. Menettäisimme muun muassa solidaarisuus- ja yhteisvastuulausekkeiden antaman turvan puhumattakaan siitä että joutuisimme laajan eurooppalaisen puolustusyhteistyön ulkopuolelle.

Hallituksen kyky muuttaa suuntaa testataan: puoliväliriihi alkaa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallituksen kaksipäiväinen puoliväliriihi alkaa aamukymmeneltä Kesärannassa. Puoliväliriihessä hallitus arvioi, miten hallitusohjelma on tähän asti toteutunut ja määrittelee painopisteet loppuvaalikaudelle.

Puoliväliriihessä hallitus tekee suurimpia talous- ja linjapäätöksiään sitten hallitusohjelman.

Isona kysymyksenä neuvotteluissa on ainakin tavoitteesta laahaava työllisyys. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että työllisyysaste nousee 72 prosenttiin hallituskauden loppuun mennessä, mutta tavoitteen saavuttaminen on alkanut näyttää koko ajan epätodennäköisemmältä.

Työllisyyden kohentamiseksi hallitus yrittää löytää keinoja ainakin kannustinloukkujen purkuun. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi aikaisemmin, että pöydällä ovat asumistuet ja verotus, mutta myös erilaiset maksut, kuten päivähoitomaksujen alennus kannustinloukkujen purkamiseksi.

Isona kysymyksenä on tavoitteesta laahaava työllisyys.

Myös perhevapaajärjestelmän uudistaminen ja työvoiman kohtaanto-ongelmat saattavat olla hallituksen pöydällä. Jännitystä riiheen tuo myös mahdollinen ministereiden salkkujako. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on aikaisemmin ilmoittanut olevansa valmis lisäämään ministerien määrää työ- ja oikeusministerin työkuorman vuoksi.

Suomen lähialueilla tapahtuneet terrori-iskut näkyvät puoliväliriihen lopputuloksissa. Sipilä uskoo, että turvallisuusasioihin kiinnitetään huomiota puoliväliriihen varojenjaossa ja ”turvallisuuden kori” tulee saamaan jotakin.

Myös eduskunnan hallintovaliokunta vaatii turvallisuusviranomaisille lisäresursseja, koska nykytilanteessa vain kaikkein kriittisimmät tehtävät pystytään sen mukaan hoitamaan.

Riihestä odotetaan lisää rahaa myös innovaatioihin ja tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Rahoitusta niihin haetaan yritystukien karsimisesta, jota on yritetty jo monet kerrat aiemmin.

Myös apteekkijärjestelmän uudistamisessa voidaan päästä eteenpäin puoliväliriihessä.

Sirkka-Liisa Kähärä Vantaan valtuuston sd-ryhmän johtoon

Kuva: Markku Ojala
Sirkka-Liisa Kähärä.

Vantaan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on järjestäytynyt tänään. Puheenjohtajaksi valittiin Sirkka-Liisa Kähärä.

1.varapuheenjohtajaksi tuli Ulla Kaukola ja toiseksi Faysal Abdi.