tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Katainen muistuttaa Suomea niistä virheistä, joita hän itse teki” – Esko Seppänen hämmästelee IL:ssä komission paimenkirjettä

Kuva: Into Kustannus
Esko Seppänen (vas.) vaikutti itse Euroopan parlamentissa vuosina 1996–2009.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sai viime perjantaina Euroopan komissiolta ”henkilökohtaisen varoituskirjeen”, jossa puututaan Suomen julkisen talouden tilaan ja huonoon taloudenpitoon.

Komissio kehotti maata noudattamaan julkista velkaa ja alijäämää koskevia kriteerejä. Komissio uhkaa aloittaa Suomen julkistalouden tarkemman tutkinnan, jos viime vuotta koskevat ennakkoarviot pitävät paikkansa.

Kirjeen lähettäjinä ovat EU:n talous- ja rahoitusasioista, verotuksesta sekä tulliasioista vastaava komissaari Pierre Moscovici sekä komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis.

Kirjeen mukaan Suomi on rikkonut EU:n kasvu- ja vakaussopimuksessa määriteltyjä velka- ja alijäämäkriteereitä viime vuonna. Jäsenmaiden julkisyhteisöjen velka ei saisi olla suurempi kuin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, eikä alijäämää saisi olla enempää kuin kolme prosenttia.

Tosin maat, jotka eivät kumpakaan rimaa pudota, ovat vähissä koko unionissa.

Stubbin mukaan tutkinta voi johtaa pitkäaikaisiin kontrolleihin, jotka voivat ”pahimmillaan rajoittaa Suomen poliittista päätösvaltaa”.

Komissio saattaa aloittaa asiasta tutkinnan,  hän varoitti.

Kirje tuli perjantaina. Viikonlopun aikana on sosiaalisessa mediassa keskusteltu paimenkirjeen ajoituksesta ja motiiveista – suomeksi sanottuna siitä, kenen pussiin ”nootti” Suomelle pelaa.

On spekuloitu, kuka voisi olla kirjeen ”dynamo”. 28-jäseniseen EU-komissioon kuuluu myös Jyrki Katainen (kok.), joka oli talouspoliittisen päätöksenton avainpaikoilla kotimaassa ennen komission jäsenyyttä.

Katainen oli pääministeri vuosina 2011–2014, sitä ennen hän kantoi talouspolitiikan kannalta keskeisintä valtiovarainministerin salkkua vuosina 2007–2011.

Kesäkuussa 2014 komission puheenjohtaja siirsi talouskomissaarin tehtävät europarlamentaarikoksi valitulta Olli Rehniltä (kesk.) Jyrki Kataiselle. EU:n talous- ja raha-asioista vastaavana komissaarina Katainen toimi lyhyen ajan, marraskuuhun 2014 José Manuel Barroson kakkoskomissiossa.

1.11.2014 alkaen Kataisella on ollut työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukykyvästä vastaavan komissaarin posti. Talouspolitiikan kovaa ydintä sekin.

Katainen yrittää turhaan vapautua vastuusta niistä asioista, missä Suomi on tällä hetkellä poliittisesti ja taloudellisesti.

Entinen europarlamentaarikko ja pitkäaikainen ex-kansanedustaja Esko Seppänen (vas.) ei kiertele eikä kaartele, vaan kirjoittaa ja puhuu tapansa mukaan suoraan. Tässäkin tapauksessa.

Esko Seppänen kommentoi EU-komission kirjettä tänään Iltalehdessä.

– Ihmettelen EU:n epävirallista kirjettä, jonka saivat Suomi ja eniten velkaantuneet maat. Sen sijaan Saksaa ei muistutettu velasta, vaikka se on suurempi kuin Suomella. Isoilla mailla on erilaiset pelisäännöt EU:ssa kuin pienillä mailla, Seppänen sanoi Iltalehdelle vierailullaan Jyväskylän kirjamessuilla.

Haastattelussa Seppänen nostaa pöydälle Kataisen kaksoisroolin. Suomen ex-pää- ja valtiovarainministeri vaikuttaa nyt EU:ssa.

– Hän muistuttaa Suomea niistä virheistä, joita hän itse teki pää- ja valtiovarainministerinä. Katainen yrittää turhaan vapautua vastuusta niistä asioista, missä Suomi on tällä hetkellä poliittisesti ja taloudellisesti, Seppänen lataa IL:lle.

Seppäsen mukaan Katainen on nyt suojassa Brysselin ”mustassa aukossa”.

– Se vie mukanaan kaikki pahat teot, jotka on tehty hänen ollessaan pääministerinä ja valtiovarainministerinä. Siellä hänen on hyvä olla suojassa maailman pahuudelta, Suomen tilanteen heikentäjänä ja vastuunalaisena henkilönä, vasemmistolainen tietokirjailija ja ex-meppi kommentoi.

Risikko: Laittomasti maassa olevien piilottelua harkitaan rangaistavaksi – Koskisiko kirkon suojan antamista?

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) pohtii laittomasti maassaolevien rangaistusten koventamista. Hänen mukaansa harkitaan myös, pitäisikö avunanto ja piilottelu tehdä rangaistavaksi. Asiasta kirjoittaa Yle.

Suomessa kirkot ovat antaneet suojaa turvapaikanhakijoille.

Demokraatti kysyi ministeri Risikolta tekstiviestitse, tarkoittavatko hänen kommenttinsa sitä, että kirkon toiminta voisi tulla rangaistavaksi.

– Kuten sanoin laittomasti maassaoloa ehkäistään kaikin keinoin. Mutta en ota vielä kantaa esitettyihin keinoihin. Tässä vaiheessa mennään viime syksynä sovituilla. Uusia vasta arvioidaan, Risikko vastaa.

Risikko on kommentoinut tänään medialle sisäministeriön toimintaa ja sen muutoskaavailuja turvapaikkaprosessissa.

Keskustelua aiheesta

”Kukaan ei osta sikaa säkissä” – Erkki Tuomiojan mukaan tiedustelulakien kiireellisestä käsittelystä on turha vielä puhua

Kuva: Kari Hulkko

Entisen ulkoministerin ja pitkäaikaisen SDP:n kansanedustajan Erkki Tuomiojan mielestä tiedustelulainsäädännön kiireellisestä käsittelystä on turha puhua, ennen kuin asiasta on tehty edes hallituksen lakiesitys.

– Kukaan ei osta sikaa säkissä. Meillä ei ole vielä olemassa tiedustelulaista minkäänlaista hallituksen lakiesitystä. Tällä hetkellä on olemassa vain työryhmäesityksiä, Tuomioja toteaa.

– Normaali lainsäätämisjärjestys on se, että ensin pitää tietää esitys, jotta siihen voi ottaa kantaa.

Tällä hetkellä tiedustelulakien luonnokset ovat vasta muotoutumassa ministeriöissä. SDP on ilmoittanut haluavansa nähdä lopulliset hallituksen lakiesitykset, ennen kuin ottaa kantaa siihen tulisiko tiedustelulainsäädäntö säätää nopeutetusti.

Nopeutettu käsittely edellyttää eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöä eli 166:ta kansanedustajaa. Tällä hetkellä suurin oppositiopuolue SDP on vaa’ankieli asemassa, sillä puolueen 35 kansanedustajaa pystyvät yksin estämään tiedustelulakien nopean voimaantulon.

Turun puukkoiskun jälkeen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on pyrkinyt voimakkaasti edistämään lakien kiireellistä käsittelyä.

Turun traagisia tapahtumia halutaan käyttää hyväksi lakien nopeassa hyväksymisessä.

Tuomioja pitää kuitenkin tärkeimpänä sitä, että saadaan järkevä ja kelvollinen lainsäädäntö, jossa valvomisen mahdollisuudet, kansalaisten oikeudet ja tietoturva ovat oikeassa tasapainossa.

– Minusta tässä on nyt hieman liiallisen kiirehtimisen makua.

Kiireen Tuomioja puolestaan arvelee johtuvan siitä, että Turun traagisia tapahtumia halutaan käyttää hyväksi lakien nopeassa hyväksymisessä, vaikkei ole mitään näyttöä siitä, että tiedustelulainsäädännöllä olisi voitu estää viime perjantaisia tapahtumia.

Tuomioja toivoo, että tulevassa esityksessä huomioidaan myös ne seikat, jota SDP on pyrkinyt tuomaan esiin keskustelussa. Hänen mukaansa huomiota pitäisi ennen kaikkea kiinnittää massavalvontaa käsittelevään kohtaan.

– Lisäksi on tärkeää pohtia, että kuka valvoo valvojia. Toimien on oltava myös yleisten oikeusvaltiokeinojen vastuunkannon alaista. Pelkästään poliittinen elin ei voi valvoa valvojia, vaan mahdolliset väärinkäytökset täytyy kyetä viemään eteenpäin myös oikeustapauksina.

Ministeri Risikko varovainen kannastaan palautuskeskuksiin – ”Tämä arvioidaan vielä kerran”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ei halua ottaa suoraan kantaa siihen, olisivatko niin sanotut palautuskeskukset hyvä vaihtoehto kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille.

Asia nousi esiin tiistaina, kun keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, että tiukemman valvonnan palautuskeskuksia on harkittava. Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina, että palautuskeskukset tulisi arvioida uudelleen.

Risikko kuitenkin kommentoi, että ministeriö käy läpi turvapaikkaprosessin ja kaikki elementit arvioidaan vielä kerran.

– Selvitämme, miten turvapaikkaprosessia voisi nopeuttaa ja voidaanko aikarajoja tarkastella, missä vaiheessa on tapahduttava mitäkin, Risikko listaa.

Poliisihallitus on aiemmin arvioinut Risikon mukaan, että palautuskeskukset eivät ole paras ratkaisu asiaan.

Risikko sanoo, että tarkastelua tulee tehdä, jos palautuskeskukset toisivat kokonaisuuteen jotain lisäarvoa. Risikko muistutti kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäpäivillä Mikkelissä, että Suomessa on jo vastaanottokeskuksia ja säilöönottokeskuksia.

– Palautuskeskukset olisivat välimuotoja, joissa olisi vahvempi kontrolli, mutta vapaa liikkuvuus. Se tuo poliisin mukaan mahdollisuuden, että ihminen saattaa hävitä, Risikko sanoo.

– Mutta kuten sanottu, tämä arvioidaan vielä kerran, Risikko summaa.

Ex-työministeri: ”Osasta työntekijöitä kilpaillaan ja osaan ei kohdistu ollenkaan kysyntää, vaikka he kuinka hakisivat työtä”

Kuva: Kari Hulkko

– Nyt jos koskaan ammatinvalinnalle on tarvetta. Työelämään vaikuttavat monenlaiset muutostrendit. Globaalitalous, digitalisaatio, 3d, robotisaatio, osaamiskilpailun kiristyminen ja työn tuottavuusvaatimusten kasvu ovat jo muuttaneet ja saattavat jatkossakin muuttaa työelämää voimakkaasti, toteaa työelämävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov sanoo Ammatinvalinnanohjauksen 80-vuotisjuhlaseminaarissa Säätytalolla.

Filatovin tiedotteen mukaan aiemmin koulutus ja ammatit olivat selkeämmin kytköksissä toisiinsa.

– Kun ihminen valmistui ammattiin, hän tiesi, millaisiin työtehtäviin koulutus tarjosi ammattipätevyyden. Hän tiesi mitä työtä hakea ja mistä. Nykyään ison muutoksen keskellä ei aina ole helppo löytää omaa paikkaansa, Filatov sanoo.

– Myös työmarkkinoiden ja työntekijöiden kohtaaminen jakautuu. Osasta työntekijöitä kilpaillaan ja osaan ei kohdistu ollenkaan kysyntää, vaikka he kuinka hakisivat työtä. Heille on rakennettava koulutuksen, kuntoutuksen ja erilaisten tukipolkujen kautta polkua työhön, vaatii Filatov.

Työn voimakas muutos edellyttää SDP:n kansanedustajan mukaan tehokkaampia työnvälityspalveluita ja kokonaisvaltaisempaa työvoiman saatavuuteen ja rakennetyöttömyyden purkuun panostamista.

– Tehokas ja tuloksellinen työnhaku ei ole nykypäivänä helppoa. Siksi nopeasti muuttuvassa maailmassa ja työelämässä tarvitaan laadukkaita ja laaja-alaisia työvoimapalveluita, kuten TE-hallinnon
psykologipalveluita. TE-hallinnon urapsykologit tukevat asiakkaita löytämään juuri heille soveltuvia ja toteuttamiskelpoisia työ-, koulutus- ja kuntoutumisratkaisuja.

– Muuttuneet työmarkkinat vaativat aktiivista työvoimapolitiikkaa. Kaikki ihmiset eivät tunnista osaamistaan ja eivätkä osaa tarjota itseään työmarkkinoille. TE-hallinnon urapsykologeilla on tärkeä rooli olla tukemassa työelämän muutosvaiheissa. Palvelu vahvistaa asiakkaiden edellytyksiä pysyä työelämässä ja ennaltaehkäisee työmarkkinoilta putoamista. Työelämän nivelvaiheissa tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja, paneutumista työnhakijan tilanteeseen, mahdollisuuksiin ja toiveisiin.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Kuinka näin pääsi käymään?” – Paavo Väyrynen syyttää Laura Huhtasaarta ja ”Kike” Elomaata

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen arvostelee perussuomalaisten kansanedustajia Laura Huhtasaarta ja Ritva Elomaata. Väyrynen muistuttaa tehneensä kansalaisaloitteen vuonna 2015 kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Väyrynen kokee, että ps-edustajat ovat käätäneet kelkkansa.

Väyrynen kirjoittaa blogissaan, että terävimpiä puheenvuoroja asian lähetekeskustelussa eduskunnassa käyttivät perussuomalaisten Simon Elo, Elomaa ja Huhtasaari. Syksyllä 2016 perustuslakivaliokunta aloitti valiokuntaneuvos Matti Marttusen laatiman mietintöluonnoksen käsittelemisen.

”Marraskuun lopulla valiokunta yllättäen päätti, että mietintöä ei laaditakaan. Minulle kerrotun mukaan perussuomalaiset jäsenet ajoivat innokkaimmin aloitteen hautaamista valiokuntaan.”

”Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja kuitenkin lähes kaikki perussuomalaisten eduskuntaryhmään valitut ehdokkaat olivat Ylen vaalikoneessa olleet sitä mieltä, että Suomen olisi parempi olla euroalueen ulkopuolella. Ja jo ennen eduskuntakäsittelyn aloittamista sekä perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho lupasivat, että puolueen kansanedustajilla on eduskuntakäsittelyssä vapaat kädet.

Väyrynen kysyy, voisivatkohan hallitusvastuusta vapautuneet Huhtasaari ja Elomaa kertoa, kuinka näin pääsi käymään? Miksi petitte meidän kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden luottamuksen?”

Väyrysen mielestä kysymys Suomen jäsenyydestä euroalueessa on juuri nyt polttavan ajankohtainen.

”Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksia taloudellisen yhteisvastuun lisäämiseksi euroalueella ja sen kehittämiseksi ylikansallisen liittovaltion suuntaan. Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron on antanut niille täyden tukensa. Yleisesti odotetaan, että Ranska ja Saksa ryhtyvät viemään komission ehdotuksia eteenpäin.”

Väyrysen mukaan komission ehdotukset ovat täydellisessä ristiriidassa Suomen nykyisen hallituksen ohjelman kanssa.

Keskustelua aiheesta