”Katainen muistuttaa Suomea niistä virheistä, joita hän itse teki” – Esko Seppänen hämmästelee IL:ssä komission paimenkirjettä

Kuva: Into Kustannus
Esko Seppänen (vas.) vaikutti itse Euroopan parlamentissa vuosina 1996–2009.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sai viime perjantaina Euroopan komissiolta ”henkilökohtaisen varoituskirjeen”, jossa puututaan Suomen julkisen talouden tilaan ja huonoon taloudenpitoon.

Komissio kehotti maata noudattamaan julkista velkaa ja alijäämää koskevia kriteerejä. Komissio uhkaa aloittaa Suomen julkistalouden tarkemman tutkinnan, jos viime vuotta koskevat ennakkoarviot pitävät paikkansa.

Kirjeen lähettäjinä ovat EU:n talous- ja rahoitusasioista, verotuksesta sekä tulliasioista vastaava komissaari Pierre Moscovici sekä komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis.

Kirjeen mukaan Suomi on rikkonut EU:n kasvu- ja vakaussopimuksessa määriteltyjä velka- ja alijäämäkriteereitä viime vuonna. Jäsenmaiden julkisyhteisöjen velka ei saisi olla suurempi kuin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, eikä alijäämää saisi olla enempää kuin kolme prosenttia.

Tosin maat, jotka eivät kumpakaan rimaa pudota, ovat vähissä koko unionissa.

Stubbin mukaan tutkinta voi johtaa pitkäaikaisiin kontrolleihin, jotka voivat ”pahimmillaan rajoittaa Suomen poliittista päätösvaltaa”.

Komissio saattaa aloittaa asiasta tutkinnan,  hän varoitti.

Kirje tuli perjantaina. Viikonlopun aikana on sosiaalisessa mediassa keskusteltu paimenkirjeen ajoituksesta ja motiiveista – suomeksi sanottuna siitä, kenen pussiin ”nootti” Suomelle pelaa.

On spekuloitu, kuka voisi olla kirjeen ”dynamo”. 28-jäseniseen EU-komissioon kuuluu myös Jyrki Katainen (kok.), joka oli talouspoliittisen päätöksenton avainpaikoilla kotimaassa ennen komission jäsenyyttä.

Katainen oli pääministeri vuosina 2011–2014, sitä ennen hän kantoi talouspolitiikan kannalta keskeisintä valtiovarainministerin salkkua vuosina 2007–2011.

Kesäkuussa 2014 komission puheenjohtaja siirsi talouskomissaarin tehtävät europarlamentaarikoksi valitulta Olli Rehniltä (kesk.) Jyrki Kataiselle. EU:n talous- ja raha-asioista vastaavana komissaarina Katainen toimi lyhyen ajan, marraskuuhun 2014 José Manuel Barroson kakkoskomissiossa.

1.11.2014 alkaen Kataisella on ollut työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukykyvästä vastaavan komissaarin posti. Talouspolitiikan kovaa ydintä sekin.

Katainen yrittää turhaan vapautua vastuusta niistä asioista, missä Suomi on tällä hetkellä poliittisesti ja taloudellisesti.

Entinen europarlamentaarikko ja pitkäaikainen ex-kansanedustaja Esko Seppänen (vas.) ei kiertele eikä kaartele, vaan kirjoittaa ja puhuu tapansa mukaan suoraan. Tässäkin tapauksessa.

Esko Seppänen kommentoi EU-komission kirjettä tänään Iltalehdessä.

– Ihmettelen EU:n epävirallista kirjettä, jonka saivat Suomi ja eniten velkaantuneet maat. Sen sijaan Saksaa ei muistutettu velasta, vaikka se on suurempi kuin Suomella. Isoilla mailla on erilaiset pelisäännöt EU:ssa kuin pienillä mailla, Seppänen sanoi Iltalehdelle vierailullaan Jyväskylän kirjamessuilla.

Haastattelussa Seppänen nostaa pöydälle Kataisen kaksoisroolin. Suomen ex-pää- ja valtiovarainministeri vaikuttaa nyt EU:ssa.

– Hän muistuttaa Suomea niistä virheistä, joita hän itse teki pää- ja valtiovarainministerinä. Katainen yrittää turhaan vapautua vastuusta niistä asioista, missä Suomi on tällä hetkellä poliittisesti ja taloudellisesti, Seppänen lataa IL:lle.

Seppäsen mukaan Katainen on nyt suojassa Brysselin ”mustassa aukossa”.

– Se vie mukanaan kaikki pahat teot, jotka on tehty hänen ollessaan pääministerinä ja valtiovarainministerinä. Siellä hänen on hyvä olla suojassa maailman pahuudelta, Suomen tilanteen heikentäjänä ja vastuunalaisena henkilönä, vasemmistolainen tietokirjailija ja ex-meppi kommentoi.

Trafi vastaa: Median kyselyt ovat olleet asiallisia

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan median kyselyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lentoluvasta ja lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta ovat olleet asiallisia.

Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa media olisi yrittänyt urkkia yksityiskohtia Sipilän terveystiedoista.

Jokelan mukaan tietoja pääministeristä ovat kysyneet kaksi toimittajaa Seiskasta, Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut free-toimittaja ja yksi yksityishenkilö.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään Sipilän sanoneen, että toimittaja on urkkinut Sipilän terveyttä koskevia tietoja Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista sosiaaliturvatunnuksen avulla. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

”Törkeää ja ylimielistä” – Li Andersson höykyttää EK:ta ja varoittaa kokoomuksesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ihmettelee, miksi hallitus on kommentoinut työnantajaliittojen toimia erittäin vaisusti – siitä huolimatta, että romuttavat käytännössä kaikki hallituksen ajamat keskeiset työmarkkinahankkeet.

– Ilmeisesti hallitus viittaa ”sopimusyhteiskunnan tärkeyteen” vain silloin, kun se viestii työntekijöille aikovansa taas kerran heikentää työehtoja, Andersson kirjoittaa Kansan Uutisissa.

Hän muistuttaa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) löi jo hallituskauden alussa lukkoon tavoitteensa työvoimakustannusten alentamisesta viidellä prosentilla.

– Kun työmarkkinajärjestöt ymmärrettävästi eivät käskystä rientäneet toteuttamaan pääministerin toiveita, hallitus kiristi työmarkkinajärjestöjä lakiesityksillä. Vaikka silloinen ministeri Alexander Stubb (kok.) myöhemmin paljasti, että hallitus kiristyksellään oli bluffannut, johti tämä painostus kikyn syntymiseen.

Hallitus tavoittelee Suomen mallia, jossa vientiteollisuuden liitot asettaisivat palkkakaton, jonka alle kaikkien muiden alojen korotukset jäisivät. Andersson näkee mallissa isoja ongelmia. Ne liittyvät julkisen sektorin ja palvelualojen mataliin palkkoihin.

Ehkä itsevarmuudelle on kuitenkin syynsä.

Metsäteollisuuden ilmoitus neuvottelujen lopettamisesta johtaa kuitenkin Anderssonin mukaan mallin todennäköiseen romuttumiseen.

– Metsäteollisuus maksaa mieluummin roimat palkankorotukset, kunhan se pääsee eroon itselleen kalliista työehtosopimusten tekstimääräyksistä. Se ei sovi yhteen Suomen mallin kanssa, vasemmistoliiton puheenjohtaja arvioi.

Andersson puntaroi, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoitus irtisanoa kaikki keskusjärjestösopimuksen johtanee todennäköisesti hyvinkin vauhdikkaisiin liittokierroksiin, joissa työtekijäpuoli saattaa pyrkiä hyvityksiin kiky-leikkauksista.

– Vaikka EK:n ilmoitus ei tullut täytenä yllätyksenä, voi ajoitusta pitää törkeänä. Työntekijöille yksipuolinen ilmoitus näyttää vaikean kiky-ratkaisun jälkeen lähinnä ylimieliseltä, hän kritisoi.

Andersson pohtii, että ehkä itsevarmuudelle kuitenkin on syynsä.

– Kokoomuksen kansanedustajat ovat julkisesti kyseenalaistaneet sekä työehtosopimusten yleissitovuuden että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja pitää entistä tärkeämpänä, että vasemmisto kyseenalaistaa oikeiston kertomuksen siitä, että liian korkea palkkataso on syypää Suomen talouden ongelmiin.

– Sen sijaan on tuotava esille, kuinka työn tuottavuuteen panostaminen on huomattavan paljon toimivampi menestysresepti Suomen kaltaiselle maalle, Li Andersson painottaa.

Tässäkö ratkaisu vuokrahintojen nousuun? – Tiilikainen Ylellä: Neliöleikkuri takaisin

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Asumistukea uudistettaessa ympäristöministeriö ehdottaa neliövuokrien leikkurin palauttamista, kertoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Ylen Ykkösaamussa.

Tiilikainen tarkoittaa leikkurilla sitä, että asumistukea maksettaisiin vapaarahoitteisissa asunnoissa vain tiettyyn neliöhintaan asti.

Hänen mukaansa neliöleikkurin poistaminen on johtanut erityisesti pienten asuntojen kallistumiseen ja sen palauttaminen voisi hillitä vuokrahintojen sekä asumistukimenojen nousua.

Pääministerin lupaus ei vielä riitä: ”Nyt on käytävä sanoista tekoihin”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on ilahtunut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) torstaina eduskunnan kyselytunnilla antamasta lupauksesta, että hän kutsuu puolueet koolle keskustelemaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmien poistamisesta.

Sosialidemokraatit esittivät hallitukselle, että puolueet käynnistäisivät yhdessä hankkeen, jonka tavoitteena on etsiä konkreettisia keinoja sisäilmaongelmien poistamiseksi.

– Nyt on käytävä sanoista tekoihin. Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat suuri uhka terveydelle ja monet lapset sekä aikuiset altistuvat jopa elinikäisille sairauksille huonon sisäilman vuoksi, Mäkisalo-Ropponen korostaa.

Arviolta 600 000–800 000 suomalaista altistuu päivittäin homeesta johtuville sisäilman epäpuhtauksille. Ongelma ei koske vain kouluja vaan myös esimerkiksi ikäihmisten hoitopaikkoja, joissa hoitajat ja vanhukset oireilevat vakavasti.

Hyvinvointi-investoinnit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.

– On hienoa, että nyt on syntymässä puoluerajat ylittävää yhteisymmärrystä ongelman kitkemiseksi, Mäkisalo-Ropponen iloitsee.

Hänen mielestään puolueiden tulisi yhdessä määritellä tiekartta, jossa hahmoteltaisiin konkreettiset askeleet kohti sisäilmaongelmien poistamista Suomesta. Mäkisalo-Ropponen toivoo, että tavoite voisi ulottua yli vaalikausien, jolloin hanke jatkuisi riippumatta kulloisestakin hallituspohjasta.

Hän odottaa, että valtiot ja kunnat tekevät yhteistyötä sisäilmaongelmien torjumiseksi. Kuntien oman rahoituksen lisäksi valtio voisi osallistua ongelmien torjuntaan omalla rahoitusohjelmallaan.

Mäkisalo-Ropponen huomauttaa, että myös useat asiantuntijatahot ovat esittäneet kansallista korjausohjelmaa julkisten rakennusten korjaamiseksi.

– Hyvinvointi-investoinnit sisäilmaongelmien poistamiseksi ovat satsauksia, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin tulevaisuudessa.

IS: Sipilän terveystietoja yritettiin kaivaa esiin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo Ilta-Sanomille, että hänen terveystietojaan on yritetty urkkia. Sipilän mukaan hänen sosiaaliturvatunnuksensa oli kaivettu esiin ja terveystietoja yritettiin saada Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

Sipilä kommentoi Ilta-Sanomille myös hallituksensa ministerien määrää, jota on kritisoitu liian vähäiseksi. Edellisessä Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa oli kolme ministeriä enemmän.

Sipilän mukaan ministerien määrää voidaan tarvittaessa nostaa.

– Jos arvioidaan, että tarvitaan lisää, sitten otetaan. Ei se minulle sen kummempi asia ole. On pari kertaa käyty keskusteluakin asiasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta