”Katainen muistuttaa Suomea niistä virheistä, joita hän itse teki” – Esko Seppänen hämmästelee IL:ssä komission paimenkirjettä

Kuva: Into Kustannus
Esko Seppänen (vas.) vaikutti itse Euroopan parlamentissa vuosina 1996–2009.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sai viime perjantaina Euroopan komissiolta ”henkilökohtaisen varoituskirjeen”, jossa puututaan Suomen julkisen talouden tilaan ja huonoon taloudenpitoon.

Komissio kehotti maata noudattamaan julkista velkaa ja alijäämää koskevia kriteerejä. Komissio uhkaa aloittaa Suomen julkistalouden tarkemman tutkinnan, jos viime vuotta koskevat ennakkoarviot pitävät paikkansa.

Kirjeen lähettäjinä ovat EU:n talous- ja rahoitusasioista, verotuksesta sekä tulliasioista vastaava komissaari Pierre Moscovici sekä komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis.

Kirjeen mukaan Suomi on rikkonut EU:n kasvu- ja vakaussopimuksessa määriteltyjä velka- ja alijäämäkriteereitä viime vuonna. Jäsenmaiden julkisyhteisöjen velka ei saisi olla suurempi kuin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, eikä alijäämää saisi olla enempää kuin kolme prosenttia.

Tosin maat, jotka eivät kumpakaan rimaa pudota, ovat vähissä koko unionissa.

Stubbin mukaan tutkinta voi johtaa pitkäaikaisiin kontrolleihin, jotka voivat ”pahimmillaan rajoittaa Suomen poliittista päätösvaltaa”.

Komissio saattaa aloittaa asiasta tutkinnan,  hän varoitti.

Kirje tuli perjantaina. Viikonlopun aikana on sosiaalisessa mediassa keskusteltu paimenkirjeen ajoituksesta ja motiiveista – suomeksi sanottuna siitä, kenen pussiin ”nootti” Suomelle pelaa.

On spekuloitu, kuka voisi olla kirjeen ”dynamo”. 28-jäseniseen EU-komissioon kuuluu myös Jyrki Katainen (kok.), joka oli talouspoliittisen päätöksenton avainpaikoilla kotimaassa ennen komission jäsenyyttä.

Katainen oli pääministeri vuosina 2011–2014, sitä ennen hän kantoi talouspolitiikan kannalta keskeisintä valtiovarainministerin salkkua vuosina 2007–2011.

Kesäkuussa 2014 komission puheenjohtaja siirsi talouskomissaarin tehtävät europarlamentaarikoksi valitulta Olli Rehniltä (kesk.) Jyrki Kataiselle. EU:n talous- ja raha-asioista vastaavana komissaarina Katainen toimi lyhyen ajan, marraskuuhun 2014 José Manuel Barroson kakkoskomissiossa.

1.11.2014 alkaen Kataisella on ollut työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukykyvästä vastaavan komissaarin posti. Talouspolitiikan kovaa ydintä sekin.

Katainen yrittää turhaan vapautua vastuusta niistä asioista, missä Suomi on tällä hetkellä poliittisesti ja taloudellisesti.

Entinen europarlamentaarikko ja pitkäaikainen ex-kansanedustaja Esko Seppänen (vas.) ei kiertele eikä kaartele, vaan kirjoittaa ja puhuu tapansa mukaan suoraan. Tässäkin tapauksessa.

Esko Seppänen kommentoi EU-komission kirjettä tänään Iltalehdessä.

– Ihmettelen EU:n epävirallista kirjettä, jonka saivat Suomi ja eniten velkaantuneet maat. Sen sijaan Saksaa ei muistutettu velasta, vaikka se on suurempi kuin Suomella. Isoilla mailla on erilaiset pelisäännöt EU:ssa kuin pienillä mailla, Seppänen sanoi Iltalehdelle vierailullaan Jyväskylän kirjamessuilla.

Haastattelussa Seppänen nostaa pöydälle Kataisen kaksoisroolin. Suomen ex-pää- ja valtiovarainministeri vaikuttaa nyt EU:ssa.

– Hän muistuttaa Suomea niistä virheistä, joita hän itse teki pää- ja valtiovarainministerinä. Katainen yrittää turhaan vapautua vastuusta niistä asioista, missä Suomi on tällä hetkellä poliittisesti ja taloudellisesti, Seppänen lataa IL:lle.

Seppäsen mukaan Katainen on nyt suojassa Brysselin ”mustassa aukossa”.

– Se vie mukanaan kaikki pahat teot, jotka on tehty hänen ollessaan pääministerinä ja valtiovarainministerinä. Siellä hänen on hyvä olla suojassa maailman pahuudelta, Suomen tilanteen heikentäjänä ja vastuunalaisena henkilönä, vasemmistolainen tietokirjailija ja ex-meppi kommentoi.

Berner: Ehdotus ei ole uusi

Kuva: Lehtikuva

Sadan miljoonan euron hankintatuki vähäpäästöisten autojen ostajille tänä vuonna lieventäisi autokaupan häiriöitä, kirjoitti liikenneministeri Anne Berner (kesk.) blogissaan sunnuntaina.

Se voisi Bernerin mukaan myös tukea niitä, jotka eivät muutoin olisi hankkimassa uutta autoa.

– Ehdotus ei ole uusi, vaan oli esillä torstaisessa infossa ja on lukuna peräisin hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta, Berner kommentoi hankintatukea Twitterissä.

Toinen vaihtoehto on Bernerin mukaan, että kaavailtua liikenneverkkoyhtiötä velvoitetaan antamaan alennuksia maksuista osalle autoilijoista.

Ministeriö esitteli torstaina selvityksen, jossa ehdotettiin muun muassa autoverosta luopumista ja siirtymistä tienkäyttömaksuihin. Malli on herättänyt arvostelua.

SDP:ssä hämmästellään Bernerin uutta ehdotusta – ”Hups vaan ja taas löytyi hallituksen lompsasta sata miljoonaa”

Kuva: Johannes Ijäs
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner esitteli viime torstain tiedotustilaisuudessa Helsingissä ministeriön selvitystä liikenneverkkoyhtiöstä.

– Esittämämme uudistukset ovat sellaisia, joiden uskon pitävän Suomen liikenneverkon kansainvälisen kehityksen eturintamassa, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) perustelee tänään julkaistussa blogikirjoituksessaan.

Kyseessä on paljon keskustelua herättänyt Bernerin ministeriön liikenneverkkoselvitys.

Paketissa on puhuttanut myös autovero.

Epätietoisuus verotuksesta synnyttää herkästi markkinahäiriön autoalalla. Pahimillaan koko bisnes pysähtyy, kun kuluttajat odottavat, miten asiassa lopulta käy.

Bernerin mallia on arvosteltu kipakasti sen julkistamisen (19.1.) jälkeen

Esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi perjantaina Ylen aamu-tv:ssa sen esittelemisen pysäyttäneen autokaupan.

– Jo itse selvitys on saanut aika paljon tuhoa aikaiseksi. Eilen kello 10 autokauppa pysähtyi. Pidän täysin mahdottomana, että hallitus istuisi tämän asian päällä koko kevään, Lindtman lisäsi.

Ulkopuolisen silmin näyttääkin siltä, että myrskyn silmään joutuneen liikenneministerin on ollut pakko reagoida jotenkin, jotta autokaupan häiriöitä voitaisiin lieventää.

Uusi ehdotus löytyy Bernerin blogista. Hän ehdottaa, että autoveron poistamisen ehdotuksesta syntyneitä autokaupan ongelmia voitaisiin lieventää sadan miljoonan euron hankintatuella.

Berner uskoo, että tällainen hankintatuki, joka suunnattaisiin vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan vuonna 2017, lieventäisi autokaupan häiriöitä.

– Toinen vaihtoehto on, että yhtiötä velvoitetaan antamaan alennuksia maksuista osalle autoilijoista. Alennuksilla ei voi hyvittää kaikkia tänä vuonna maksettuja autoveroja. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, koska seuraavaa autoa ostettaessa myös tänä vuonna auton ostavat hyötyvät alemmista hinnoista.

Kuumaksi yltynyttä keskustelua Berner rauhoittelee toteamalla myös, että esitetyt uudistukset ovat osa selvitystä, eikä mitään ole päätetty.

Berner sanoo olevansa kiitollinen kaikista ”rakentavista ehdotuksista”, joilla voidaan ratkaista liikenneverkon rahoitusongelma ja päästöongelma sekä luoda uutta liiketoimintaa.

– Ennen kaikkea olen kiitollinen kaikista ehdotuksista, joilla voidaan vähentää vastakkainasettelua ja huolta tulevasta, hän kirjoittaa.

SDP:n puoluesihteeri Facebookissa: Minulta loppuvat nyt sanat.

SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen hämmästelee kuin tyhjästä polkaistavaa sadan miljoonan euron hankintatukea Facebookissa:

”Hups vaan ja taas löytyi hallituksen lompsasta sata miljoonaa! Minulta loppuvat nyt sanat

Samaa kommentoi SDP:n kansanedustaja Sanna Marin Twitter-tilillään alkuillasta:

Harakka vene- ja moottoripyöräverosta: ”Soinin kauna rankaisee tavallisia suomalaisia”

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Timo Harakka vaatii vene- ja moottoripyöräverojen perumista.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän verovastaava Timo Harakka pitää vene- ja moottoripyöräveroa epäonnistuneina ja epäoikeudenmukaisina.

Timo Soinin kauna rankaisee tavallisia suomalaisia, ei herrasväkeä. Ranta-asukkaille vene on usein välttämätön. Moni kurvailee moottoripyörällä kerran kesässä, Harakka sanoo.

Hän huomauttaa, että veron tuotto voi jäädä vähäisemmäksi kuin sen aiheuttama vahinko veneenvalmistukselle sekä veneiden ja moottoripyörien kaupalle, suomalaiselle työlle ja työllisyydelle.

– Lisäksi hallituksen vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Liikenneministeriö on poistamassa liikenteen veroja samalla kun uusia ajoneuvoja tyrkytetään verolle, Harakka päättää tiedotteensa.

Kaavaillulla vene- ja kevyiden moottoriajoneuvojen verolla hallitus sunnitteli keräävänsä 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Lausuntokierrokselle lähteneen lakiluonnoksen mukaan veneveron suuruus on 100–300 euroa vuodessa. Moottoripyöriä rokotetaan 150 euron vuotuisella verolla.

Molemmat verot sisältyvät hallitusohjelmaan.

”Miksi pitää ottaa näin suuri riski ja myllertää koko maisema?” – arkkiatri Risto Pelkonen kirjoitti pysäyttävän sote-pääkirjoituksen Lääkärilehteen

Arkkiatri Risto Pelkonen ehdottaa alan ajatuspajaa lääkärikunnan syntymäpäivälahjana ja palvelulupauksea satavuotiaalle Suomelle.

Jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy, arkkiatri Risto Pelkonen muistuttaa Lääkärilehteen (1-2/2017) kirjoittamassaan pääkirjoituksessa

Arvot ovat omantunnon kaltaisia moraalisia tienviittoja, Pelkonen kirjoittaa.

– Moraaliset arvot ovat siten ihmisyyden ydintä ja osa genomiamme. Lääkärinetiikan normit ovat samalla tavalla jalostuneet aikojen saatossa sukupolvien välisessä dialogissa erehdysten ja oppimisen kautta.

Näin on aina ollut. Entä nyt? arkkiatri kysyy.

– Onko kato käynyt arvotarhassa, kun taloudellisen hyödyn eetos on asettunut taloksi? hän jatkaa.

Ongelmana on Pelkosen mukaan keskenään ristiriitaisten arvojen runsaus ja niiden välineellistyminen. Aate ei sellaisenaan ole arvokas, vaan väline jonkin toisen tavoitteen saavuttamiseksi.

– Näin on tainnut käydä siinä suuressa reformissa, jossa terveydenhuollon palvelujärjestelmää rukataan uuteen asentoon. Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva? Kilpailu ja kestävyysvaje, valintapakko ja omavastuu, virtualismi, digitalismi ja robotismi ovat nyt sanoista suurimmat, hän huomioi.

– En väheksy urakan suuruutta, mutta kysyn, miksi pitää ottaa näin suuri riski ja myllertää koko maisema. Eikö palvelujen nykyiset puutteet olisi voitu korjata pienemmilläkin rukkauksilla? kirjoittaa Pelkonen ja pyytää samalla anteeksi ”apeita ajatuksiaan”.

Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva?

Arkkiatri varoittaa, että jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy. Jos solidaarinen yhteisvastuu siirretään itse kunkin omalle kontolle, syntyy eriytymisen ilmiö, hän toteaa kirjoituksessaan.

Lisää Pelkosen osuvia havaintoja ajastamme: Robotitkin ovat mainioita teknisiä apuvälineitä, mutta ilman myötäelämisen lahjaa niistä ei ole parantajiksi.

Lopuksi Pelkonen kysyy, eikö lääkärien pitäisi rakentaa tutkimukseen ja tietoon, luovaan ajatteluun ja vapaaseen dialogiin pohjautuva oman alansa ajatuspaja.

Tässä pajassa taottaisiin tulevaisuutta vaalikausien yli ja pidettäisiin poliittinen päätöksentekijä hereillä.

– Se olisi lääkärikunnan syntymäpäivälahja ja palvelulupaus satavuotiaalle Suomelle, Pelkonen päättää kirjoituksen, jonka jokaisen terveydenhuollon suuresta reformista päättävän olisi syytä pysähtyä lukemaan – ja sisäistämään.

Ennen kuin ovat mukana myllertämässä koko maisemaa.

Yle: Kokoomus ja SDP nousseet keskustan veroisiksi kuntapuolueiksi

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Tampereen valtuusto koolla.

Kansalaiset pitävät kokoomusta, SDP:tä ja keskustaa osaavimpina ja kyvykkäimpinä puolueina kunta-asioissa.

Tämä selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaamasta tutkimuksesta, josta Yle tänään uutisoi.

Tulosten perusteella kolme puoluetta olivat melkein tasoissa. Kokoomusta piti osaavana 42 prosenttia, SDP:tä 41 prosenttia ja keskustaa 40 prosenttia vastaajista.

Perussuomalaiset pärjäsi kyselyssä selvästi kolmikkoa huonommin. Vain vajaa viidennes (19 prosenttia) kansalaisista pitää perussuomalaisia kyvykkäinä kunta-asioissa.

Perussuomalaisia paremman arvosanan kuntatoimijoina saavat vihreät (27 prosenttia), vasemmistoliitto (22 %) ja RKP (21 %).

Kristillisdemokraatit pitävät perää 14 prosentilla.

Edellisestä kolme vutta sitten tehdystä kyselystä asemiaan ovat eniten parantaneet vihreät (+13 prosenttiyksikköä), SDP (+12) ja kokoomus (+11).

Tutkimuksen toteutti Kunnallisalan kehittämissäätiön toimeksiannosta Kantar TNS. Haastattelut (1 046 henkilöä) tehtiin viime marraskuussa.

Tuloksista uutisoi ensimmäisenä Yle.