Kataiselta uusi näkökulma EU:n eritahtisuus-keskusteluun: Aktiivisille maille enemmän rahaa budjetista – ”Ihan looginen ajatus”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Rooman Julistuksen on tarkoitus vahvistaa 27 EU-maan yhteiset tavoitteet Brexitin jälkeen ja pohjustaa unionin tulevaisuuskeskustelua. Jäsenmaiden päämiehet antavat julistuksen EU:n perustan luoneiden Rooman sopimusten 60-vuotispäivänä 25.3. Roomassa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on painottanut EU:n yhtenäisyyttä, mutta suhtautuu positiivisesti myös siihen, että joissakin asioissa EU:n kehitys olisi eritahtista.

Eilen eduskunnan suuressa valiokunnassa Sipilä kertoi olevansa tyytyväinen viikonloppuna annettavan julistusluonnoksen kirjauksiin. Ne toteavat mahdollisuuden eritahtiseen etenemiseen tarvittaessa, kuitenkin samaan suuntaan ja niin että kaikki voivat liittyä yhteistyöhön myöhemmin.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo Demokraatille, ettei eritahtisuutta kannata hirveästi mystifioida.

– EU:ssa on nyt jo eritahtisuutta, on euromaat, sitten on Schengen-maat ja ne jotka eivät vielä kuulu Schengeniin. Uskoisin, että jatkossa eritahtisuus tulee keskittymään ehkä EMUn (Euroopan talous- ja rahaliitto) kehittämisen ympärille ja jossakin määrin ehkä puolustusulottuvuuden kehittämisen ympärille. Kaikki maat eivät ole yhtä kiinnostuneita puolustusulottuvuudesta.

”Luodaan uusi EU.”

Kataisen mukaan näköpiirissä ei ole yhtään sellaista EU-asiaa, jossa Suomen ei pitäisi olla ehdottomasti mukana ja aktiivisesti rakentamassa.

– Tämänhetkinen tilanne EU:ssa on se, että EU-28 loppuu ja sen perustalle luodaan uusi EU. Uuden EU:n luovat käytännössä jäsenmaat. Se on johtanut sellaiseen tilanteeseen, että vaikutusvaltaa on tarjolla niille, jotka sitä haluavat käyttää, Katainen muistuttaa.

EU:ssa on nyt 28 maata, mutta Britannian lähdön jälkeen vain 27.

Esimerkiksi SDP:stä on kritisoitu hallituksen EU-politiikkaa epäaktiivisuudesta.

Katainen sanoo, ettei halua lähteä arvioimaan hallituksen tai opposition menestystä asiassa.

– Sen sanon, että nyt ei kannata odottaa pohjapapereita vaan niitä pitää olla kirjoittamassa, esimerkiksi puolustusulottuvuuden syventämisestä, EMUn toiminnan kehittämisestä ja vaikkapa kauppapolitiikan roolista sekä EU:n roolista globalisaation hallinnassa. Sen sijaan, että kommentoi tehtyjä esityksiä, niitä esityksiä pitäisi olla kirjoittamassa, Katainen painottaa.

Kortensa kekoon kantavat palkittaisiin.

Katainen kertoo, että tällä hetkellä käydään myös keskustelua, jonka mukaan maat, jotka tekevät EU:ssa jatkossa enemmän yhdessä, voisivat olla oikeutettuja käyttämään myös EU:n budjettia enemmän.

Eritahtisuutella olisi siis myös kuvatunkaltainen budjettiulottuvuus.

Tällaisilla aktiivisesti yhdessä toimivilla mailla olisi Kataisen mukaan budjetin käytölle enemmän tarvettakin.

Tuetteko tällaista ajatusta?

– Minusta se on ihan looginen ajatus. Pitää alkuun miettiä, mitä se voisi tarkoittaa, mutta vaikkapa puolustuksen osalla se voisi tulla kyseeseen. Ne, jotka haluavat rakentaa yhdessä turvallisempaa Eurooppaa, voisivat sitten hyötyä myös EU:n budjetista.

Kataisen mukaan tällaista keskustelua käydään, mutta ei vielä ihan täydellä teholla. Asia on kuitenkin nousemassa nykyistä isommin esiin. Katainen toteaa, että keskustelua kannattaa käydä, oli lopputulos mikä hyvänsä.

Hän katsoo, että aktiivisuuden huomioiminen budjetissa, ajaisi myös EU:n yhtenäisyyden asiaa.

– Moni voisi ajatella niin, että ne jotka kantavat kortensa yhteiseen kekoon, ovat myös oikeutettuja saamaan sitä kautta enemmän. Minä haluan pitää myös oman mielen auki monessa suhteessa, mutta tätä keskustelua kannattaa minusta käydä ja rakennella erilaisia malleja.

”Minä kerron vain oman näkemykseni.”

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker hätkäytti hiljattain Bild am Sonntag -lehdessä antaen ymmärtää, että Britannian kanssa neuvotellaan niin kova EU-sopimus, että muut maat eivät uskalla enää lähteä EU:sta pois. Tätä ymmärrettiin niin, että kyse olisi eräänlaisesta Britannian rankaisemisesta. Lausuntoa ei luettu saarivaltiossa kovin suopeasti.

– Minusta kaikki nämä tunteelliset kommentit kannattaisi jättää pois. Britannian eroneuvottelu on erittäin vaikea joka tapauksessa, Jyrki Katainen sanoo.

Onko tuo Juncker-kritiikkiä?

– Minä kerron vain oman näkemykseni, että pitää myös retoriikassa välttää se, että annettaisiin ymmärtää, että Britanniaa millään tavalla rangaistaan.

Eli ette puolla tätä Junckerin retoriikkaa?

– Minä en halua kommentoida Junckeria nyt millään tavalla, vaan kun meillä ei ole tarkoituksena rangaista Britanniaa, vaan päästää heidät irti ja sopia sitten uusi järjestely. Sillä on seuraamuksensa erityisesti Britannialle ja jossakin määrin myös EU:lle, mutta rankaisusta ei ole kysymys eikä semmoisesta kannata edes puhua, Katainen toteaa.

Päättyykö Brexit-prosessi Britannian eroon?

– Kyllä minä uskon, että se päättyy.

Mitä tapahtuu Euroopalle, jos Ranskassa Marine Le Pen voittaa presidentinvaalit?

– Se on todella huolestuttavaa. Le Pen on luvannut äänestäjille, että hän johdattaa Ranskan ulos eurosta ja EU:sta.

Onko se EU:n loppu?

– Sitä en osaa varmaksi sanoa, mutta kyllä se ainakin horjuttaa perusteita.

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen: Sauli Niinistöltä ”ei ole paljon puheenvuoroja tästä kuulunut”

Kuva: Meeri Koutaniemi

SDP:n presidenttiehdokkaan Tuula Haataisen mielestä Suomen pitää ottaa reippaampi ote EU:ssa ja YK:ssa.

– Nyt vallalla on ajattelu, että Suomi käpertyy sisäänpäin ja muu paha maailma pysyy poissa, Haatainen sanoo.

Hänen mielestään tämä ruokkii Suomessa kehää, jossa erilaiset rajat kiinni -puheet saavat lisää kaikupohjaa.

Presidenttinä Haatainen puhuisi sen puolesta, että Suomi on avoin kansainvälinen yhteiskunta, ja puolustaisi hyvinvointiyhteiskuntaa.

– Minä en puhuisi hyvinvointiyhteiskunnan paisumisesta, Haatainen sanoo STT:n haastattelussa.

Haataisen mukaan istuvalta presidentiltä Sauli Niinistöltä ”ei ole paljon puheenvuoroja tästä kuulunut”.

– Vaikka koko hyvinvointiyhteiskuntaa ollaan viemässä markkinoille, yksityistämässä palvelut, Haatainen sanoo.

Presidentin toimintakentän ytimessä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Haatainen puolustaa sosiaali- ja terveyskysymysten esillä pitämistä, sillä hän lukee osaksi turvallisuutta suhtautumisen hyvinvointiyhteiskuntaan ja palveluihin sekä kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun.

– Nämä ovat turvallisuuspolitiikan ytimessä, meidän oman maan sisäisen turvallisuuden ytimessä. Siksi puhun niistä, Haatainen sanoo.

Varmasti hallitukselle olisi hyvä saada vaihtoehtoja.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kansainväliset puhurit ovat olleet kovia viime vuosina. Ukrainan sota on juuttunut paikoilleen epävakaaseen tilaansa, eikä myönteistä kehitystä ole havaittavissa.

Haataisen mukaan Suomessa ei pidä lietsoa sotahysteriaa ja luoda pelkotiloja.

– Samalla pitää seurata tarkasti, mitä tapahtuu ja huolehtia omasta puolustuksesta, Haatainen sanoo.

Presidentti on myös Puolustusvoimien ylipäällikkö, ja tulevina vuosina puolustuskyvystä huolehtiminen vaatii mittavia panostuksia. 2020-luvusta näyttää julkisessa taloudessa tulevan raju. Väestön ikääntymisestä johtuvat menot kasvavat huomattavasti ja hävittäjä- ja taistelulaivahankintojen arvo voi olla noin 10 miljardia euroa. Useiden poliitikkojen tavoin Haataisenkin mielestä välttämättömät puolustushankinnat eivät voi olla pois hyvinvointivaltion menoista.

Kisassa uusista hävittäjistä on mukana viisi konemallia, ja Haatainen pitää hävittäjähankinnan pohjana olevia arvioita perusteltuina. Konemääriin ja hankinnan yksityiskohtiin Haatainen ei ota vielä kantaa.

Hänen mukaansa olisi hyvä jos asiasta päättävälle hallitukselle olisi seuraavalla vaalikaudella eri vaihtoehtoja tarjolla.

– Varmasti hallitukselle olisi hyvä saada vaihtoehtoja siitä, mikä se kokonaisuus on, millä puolustuskyky voidaan turvata, Haatainen sanoo.

Ilma- ja Merivoimien kalustohankintojen ohella pitää Haataisen mukaan erityisesti pystyä varautumaan ja satsaamaan myös kyberturvallisuuteen ja hybridivaikuttamiseen.

Gallupit ovat gallupeja, minä käyn vaaleihin ihan täysillä.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros odottaa jo reilun kuukauden päässä, mutta toistaiseksi vaalikamppailusta on hurmos puuttunut.

– Istuvalla presidentillä näyttää olevan kova kannatus tällä hetkellä, mutta tilanne varmasti tulee vielä muuttumaan kampanjan myötä, Haatainen sanoo.

Tuoreissa gallupeissa istuva presidentti Sauli Niinistö on ollut ylivoimaisessa johdossa ja muut ehdokkaat tulevat kaukana perässä. Haataisenkin kannatus on ollut parissa prosentissa.

– Gallupit ovat gallupeja, minä käyn vaaleihin ihan täysillä, ja sitten äänestäjät ratkaisevat, Haatainen sanoo.

STT–OLLI KUIVANIEMI

Sauli Niinistö kommentoi kansanedustajalle iltamyöhään: ”Juuri tästä on kysymys”

Kuva: Kari Hulkko
Jyrki Kasvi sai vastauksen presidentiltä.

Salaisten sotilastiedustelutietojen päätyminen julkisuuteen Helsingin Sanomissa sai Suomen poliittisen johdon ärähtämään lauantaina. Presidentti Sauli Niinistö antoi asiasta harvinaisen lausunnon Tasavallan presidentin kanslian kautta.

Keskusrikospoliisi puolestaan aloitti esitutkinnan liittyen lehden julkaisemaan juttuun, jossa kerrottiin sotilasasiakirja-aineiston perusteella tietoa Puolustusvoimien tiedustelusta.

– Korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on turvallisuutemme kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita, presidentti Niinistö sanoi lausunnossaan.

Tapausta on kommentoitu laajasti myös sosiaalisessa mediassa. Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi kirjoitti Twitter-tilillään.

”Helsingin Sanomat näyttäisi varoneen julkaisemasta Suomen turvallisuudelle suoraan haitallisia tietoa. Suurempi vahinko Suomelle onkin se, että salaisia asiakirjoja ylipäätään päätynyt vääriin käsiin, mikä ainakin hieman heikentää Suomen mainetta luottavana tiedustelukumppanina.”

Presidentti Niinistö vastasi iltakymmenen jälkeen Kasville lyhyesti.

”Juuri tästä on kysymys.”

Keskustelua aiheesta

Tunnettu rikostoimittaja myrskyn nostaneesta HS-vuodosta: Tämä seikka paljastaa, että ”myös toimittajat ovat epäiltyinä”

Helsingin Sanomien Puolustusvoimia koskevaan uutisointiin liittyvässä tutkinnassa rikosnimikkeeksi on kirjattu turvallisuussalaisuuden paljastaminen, kertoi keskusrikospoliisi (KRP) Twitterissä aiemmin lauantaina.

MTV:n rikostoimittaja, kirjailija Jarkko Sipilä kommentoi asiaan omalla Twitter-tilillään. Hän jakaa kuvaa ”turvallisuussalaisuuden paljastaminen” koskevasta lainkohdasta:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti luovuttaa, ilmaisee, julkistaa taikka välittää toiselle, taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, tai josta tekijä muuten tietää että kyseinen asia on sen laatuinen, että asian paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta, tai elinkautinen vankeustuomio. Teon yritys on rangaistava.”

Hän kommentoi samassa yhteydessä:

”Kun krp ilmoitti tutkivansa HS:n viestikoelaitosjuttua turvallisuussalaisuuden paljastamisena, niin se tarkoittaa että myös toimittajat ovat epäiltyinä.”

Sipilä jatkaa seuraavassa twiitissään:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisen maksimituomio on 4 v vankeutta ja rikosnimike avaa krp:lle liudan tutkintakeinoja kotietsinnästä teletietoihin sekä telekuuntelusta tekniseen katseluun. Peitetoimintakin olisi mahdollista.”

Keskustelua aiheesta

MTV: Orpo väläyttää sote-viilausta ja täräyttää hallituksen pystyssä pysymisestä: ”No ei todellakaan”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo MTV:n Uutisextrassa, että kokoomus on valmis tarkentamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapausmallia.

Lausuntokierroksella ollut hallituksen esitys on saanut rajua arvostelua osakseen monin paikoin.

– Valinnanvapauden täytyy olla toimiva osa kokonaisuutta. Sen pitää toteutua perustason palveluissa pääsääntönä, mutta sitä varmasti joudutaan tarkentamaanerikoistasolla. Valinnanvapauden pitää olla niin tarkasti rajattu ja maakunnan käsissä, että se ei vaaranna meidän upeaa erikoissairaanhoitoa, joka on yksi maailman parhaista. Tämä asia vaatii tarkennusta, koska siitä on epäselvyyttä, Orpo sanoo MTV:n Uutisextrassa.

Soten kaatumisen on veikattu tarkoittavan varmaa hallituskriisiä. Orpon mukaan hallituksen pystyssä pysyminen ei ole itseisarvo.

– No ei todellakaan. Hallitus on niin kauan pystyssä pysymisen väärtti kuin se on päätöksentekokykyinen, toimintakykyinen ja noudattaa hallitusohjelmaa.

HS-vuotojutun rikosnimike selvisi

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Helsingin Sanomien Puolustusvoimia koskevaan uutisointiin liittyvässä tutkinnassa rikosnimikkeeksi on kirjattu turvallisuussalaisuuden paljastaminen, kertoo keskusrikospoliisi (KRP) Twitterissä.

Esitutkintaa tehdään KRP:n mukaan myös sen osalta, onko oikeudettomasti julkistettu tai ilmaistu julkisuudessa sellaisia turvallisuussalaisuuksia, joiden paljastuminen on omiaan aiheuttamaan muun muassa vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle ja turvallisuudelle.

Aiemmin puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sanoi Ylen uutisille, että pääesikunta laajensi tänään tutkintapyyntöään koskemaan myös toimittajan mahdollista syyllistymistä turvallisuussalaisuuden paljastamiseen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta