Katalonian on määrä järjestää kansanäänestys itsenäistymisestä tänään – ihmisiä kehotettu äänestyspaikoille

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Cesar Manso
Ihmiset kävelevät Espanjan ja Katalonian lipun kanssa Figuerasin kaupungissa eilen.

Espanjan Kataloniassa sadat ihmiset ovat alkaneet kokoontua äänestyspaikoille yön aikana.

Katalonian aluehallinnon johtajisto on edelleen vakuuttanut, että äänestys alueen itsenäisyydestä toteutuu. Äänestyksen onnistuminen tuli kyseenalaiseksi viimeistään eilen, kun poliisi sulki lukuisia äänestyspaikkoja.

Äänestyksen järjestäjät ovat varhain aamulla kuitenkin kehottaneet ihmisiä saapumaan jäljellä oleville äänestyspaikoille ”puolustamaan” äänestystä ja odottamaan sen alkamista, kertoo BBC. Äänestyksen on määrä alkaa paikallista aikaa kello yhdeksän aamulla.

BBC:n mukaan tuhannet itsenäistymisäänestystä kannattavat ihmiset ovat viettäneet yönsä kouluissa, joiden on tarkoitus toimia äänestyspaikkoina.

Järjestäjät ovat vaatineet mahdollisen poliisitoiminnan vastustamisen pysyvän rauhanomaisena.

Poliisi sulki noin 1 300 äänestyspaikkaa.

Katalonian varajohtaja Oriol Junqueras on BBC:n mukaan sanonut, että vaadittavat vaaliuurnat äänestystä varten ovat saatavilla. Katalonian televisiokanavalle asiaa kommentoinut Junqueras sanoi myös uskovansa suuren määrän ihmisiä äänestävän tänään.

– Olemme ylittäneet monia esteitä. Ei ole mitään, minkä yläpuolelle emme voisi nousta. Jos emme puolusta oikeuksiamme, niin kuka sitten? hän sanoi.

Espanjan keskushallinto pitää äänestystä laittomana ja on yrittänyt estää sitä kaikin keinoin.

Kataloniaan on määrätty poliisivoimia estämään äänestyksen toimeenpano. Espanjan hallituksen edustaja kertoi eilen poliisin sulkeneen noin 1 300 itsenäisyysäänestyksen äänestyspaikkaa. Kaikkiaan äänestyspaikkoja on hieman yli 2 300.

Äänestyspaikkojen sulkemisen lisäksi poliisi on BBC:n mukaan ottanut haltuunsa myös muun muassa Katalonian aluehallinnon tietoliikennekeskuksen.

Uutistoimisto Reutersin Espanjan hallituslähteiden tietojen perusteella poliisi päättäisi itse, kuinka toteuttaa käsky estää sunnuntainen äänestys. Katalonian poliisijohto on vaatinut poliisien välttävän voiman käyttöä.

”Sovittelulle tarvetta”.

Katalonian johto on viime päivinä vakuuttanut neuvotteluvalmiuttaan äänestyksen tuloksesta riippumatta. Katalonian alueen johtaja Carles Puigdemont toivoi ”sovittelua” katalaanien ja Espanjan keskushallinnon välille. Hänen mukaansa sovittelulle on tarvetta, oli sunnuntaisen kansanäänestyksen tulos mikä tahansa.

Aluehallitus on toisaalta ilmoittanut antavansa itsenäistymisjulistuksen parin vuorokauden kuluessa äänestyksestä, jos kyllä-äänet voittavat.

Mielipidemittausten mukaan katalonialaisten mielipiteet jakautuvat itsenäistymisen suhteen, mutta sitovan kansanäänestyksen järjestämisellä asiasta on Kataloniassa vahva kannatus.

Espanjan suurimmissa kaupungeissa osoitettiin mieltä.

Kiista Katalonian kansanäänestyksestä on aiheuttanut yhden Espanjan pahimmista sisäpoliittisista kriiseistä sitten diktaattori Francisco Francon kuoleman vuonna 1975.

Espanjan suurimmissa kaupungeissa järjestettiin eilen suuria mielenosoituksia Espanjan yhtenäisyyden puolesta. Myös Katalonian suurimmassa kaupungissa Barcelonassa tuhannet ihmiset osoittivat mieltä yhtenäisyyden puolesta.

Monet maan yhtenäisyydestä huolestuneet eri puolilla Espanjaa osoittivat mieltään ripustamalla maan punakeltaisen lipun roikkumaan parvekkeeltaan.

Bilbaossa Espanjan baskialueella noin 40 000 mielenosoittajaa marssi Katalonian kansanäänestyksen puolesta. Myös baskialueella monet ovat halunneet alueelle nykyistä suurempaa itsemääräämisoikeutta.

Yksi Katalonian itsenäisyyden puolesta esitetty perustelu on se, että Katalonia maksaa keskushallinnolle enemmän veroja kuin mitä se saa vastineeksi keskushallinnolle.

7,5 miljoonan asukkaan Katalonia onkin yksi Espanjan vauraimmista alueista. Sen osuus maan bruttokansantuotteesta on 19 prosenttia. Espanjan väestöstä Kataloniassa asuu 16 prosenttia.

Tukholman autoiskun tekijä Drottninggatanin valinnasta: ”Kalifaatti ei anna anteeksi”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP photo TT News Agency / Fredrik SANDBERG /
Rakhmat Akilov oikeudessa Tukholmassa 14. helmikuuta.

Tukholman viimevuotisesta kuorma-autoiskusta syytetyn Rakhmat Akilovin tavoitteena oli tappaa Ruotsin kansalaisia. Tämä selvisi tiistaina Tukholmassa järjestetyssä oikeudenkäynnissä.

Syyttäjä Hans Ihrmanin kysymykseen, oliko attentaatti hänen mielestään onnistunut, Akilov vastasi kieltävästi.

– Jäin henkiin, hän perusteli vastaustaan.

Drottninggatanin iskussa Tukholmassa viime huhtikuussa kuoli viisi ihmistä ja kymmenen loukkaantui vakavasti. Syyttäjän mukaan lisäksi yli 130 ihmistä oli vaarassa kuolla tai loukkaantua.

Akilov sanoi tehneensä iskun, jotta Ruotsi lopettaisi osallistumisen äärijärjestö Isisin perustaman islamilaisen kalifaatin vastaiseen taisteluun.

– Halusin, että Ruotsi lopettaa sotimisen kalifaattia vastaan. Että lopetettaisiin sotilaiden lähettäminen taistelualueille. Ja että lopetettaisiin jättiläismäisten rahasummien lähettäminen meidän kalifaattimme vastaiseen taisteluun, Akilov kertoi.

Drottninggatanin valintaa hän perusteli sillä, että se on Ruotsin keskeisimpiä katuja.

– Se muistuttaa pahaa tehneitä siitä, että kalifaatti ei anna anteeksi.

Venäjää oikeudenkäynnissä puhunut uzbekistanilainen Akilov vastasi syyttäjän kysymyksiin asiallisesti ja rauhallisesti ilman minkäänlaisia tunteenilmauksia. Hän ei myöskään osoittanut katumusta.

”Ei riippuvainen muista”

Esitutkinnassa Akilov on kertonut toimineensa äärijärjestö Isisin nimissä. Isis ei kuitenkaan ole ilmoittanut olevansa Tukholman iskun takana kuten se teki vuonna 2016 Nizzan ja Berliinin rekkahyökkäysten yhteydessä.

Oikeudessa Akilov kuitenkin kertoi saaneensa Isisin jäseniltä hyväksynnän iskulle. Isisin jäseniin hän sanoi olleensa yhteydessä netin kautta.

– Teon tein, koska sydämeeni ja sieluuni sattuu niiden puolesta, jotka ovat kärsineet Nato-liittouman pommitusten takia, Akilov sanoi.

Oikeuden istunnon jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa syyttäjä Hans Ihrman sanoi Akilovin suunnitelleen iskun yksin.

– Kontakteilla ei ollut ratkaisevaa merkitystä. Akilov on suunnitellut ja valmistellut teon yksinään eikä ole ollut riippuvainen muista ihmistä. Hän on etsinyt tukea, Ihrman sanoi.

Tuomio odotettavissa ennen juhannusta

Akilov on asianajajansa välityksellä myöntänyt oikeudelle syyllistyneensä terrorismirikokseen, terrorismirikoksen yritykseen sekä vaaran aiheuttamiseen. Hän ei aio vastustaa vaadittua vankeustuomiota ja sitä seuraavaa karkotusta Ruotsista.

Asianajaja Johan Erikssonin mukaan Akiloville oli tärkeää vastata oikeudenistunnossa esitettyihin kysymyksiin.
Akilov on oleskellut Ruotsissa luvatta sen jälkeen, kun hänen oleskelulupahakemuksensa hylättiin 2016.

Oikeudenkäynti jatkuu pitkin kevättä, ja tuomion odotetaan tulevan ennen juhannusta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Syyria syyttää Turkkia hallituksen joukkojen tulittamisesta – Turkki kuittaa varoituslaukauksina

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Omar Haj Kadour
Turkin tukemia syyrialaiskapinallisia 19. helmikuuta Salwahin kaupungissa alle 10 kilometrin päässä Syyrian ja Turkin rajasta.

Turkin joukot ovat tulittaneet Syyrian hallinnon joukkoja Afrinissa Syyrian pohjoisosassa, kertovat Syyrian valtiolliset tiedotusvälineet.

Turkin mukaan se on ampunut ”varoituslaukausia” Syyrian hallituksen joukkoja vastaan Afrinin alueella.

Aiemmin tänään Syyrian kurdit ilmoittivat Syyrian hallintoa tukevien joukkojen saapuneen Afrinin alueelle ja sijoittuvan Turkin vastaisen rajan tuntumaan.

Turkki käynnisti Pohjois-Syyrian kurdeja vastaan suunnatun maa- ja ilmaoperaation viime kuussa.

Keskustelua aiheesta

Ruotsin pitäisi kasvattaa puolustusmenojaan – selvitysmies: Liki 17 miljardia euroa lisää 2030 mennessä

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MICHAELA LINGE / FÖRVARSMAKTEN
Kaksi Ruotsin ja Suomen aluksista harjoituksen ensimmäisenä päivänä Ruotsin ja Suomen merivoimien yhteisessä Swefinex-2016 -harjoituksessa Gotlannin merialueilla toukokuussa 2016.

Ruotsin pitäisi kasvattaa puolustusmenojaan vuoteen 2030 yhteensä 168 miljardilla kruunulla (lähes 17 miljardilla eurolla), suosittelee puolustuksen tarpeita tutkinut selvitysmies.

Selvitysmies Ingemar Wahlberg arvioi, että jos puolustusmenot pysyvät nyt kaavaillulla tasollaan, tulee maan puolustuskyky heikentymään.

Nyt vuodelle 2020 on varattu noin 53 miljardia kruunua. Wahlberg esittää tämän päälle kolmivaiheista kehitysohjelmaa, jonka loppulaskuksi tulisi 168 miljardia. Loppusummaan ei ole laskettu mukaan henkilöstökuluja.

Lisäksi puolustusmäärärahojen jakoa pitäisi Wahlbergin mukaan painottaa uudelleen, jotta suorituskyvyn heikentymistä saataisiin hidastettua. Maavoimien puolella uusimista kaipaavat muun muassa panssarivaunut ja kuljetuskalusto, samoin kuin viestintä- ja johtamisjärjestelmät. Merivoimilla on useita aluksia, joiden tekninen ja operatiivinen elinaika on lähivuosina loppumassa. Myös ilmavoimien suorituskykyä on tarvetta parantaa.

Määrärahat pienenivät kylmän sodan jälkeen

Ruotsin puolustusmenot suhteessa bkt:hen ovat laskeneet tasaisesti kylmän sodan päättymisen ajoista lähtien, todetaan selvitysmiehen raportissa. 1990-luvun alussa taso oli 2,5 prosentin luokkaa, mutta tästä luvusta tultiin alas seuraavina vuosikymmeninä. 2010-luvulla lasku hidastui, ja nykyään luku on ollut 1 prosentin luokkaa. Nyt ehdotettu lisäys veisi määrärahat takaisin 2000-luvun alun tasolle.

Ruotsissa julkaistiin joulukuussa puolustusselonteko, jonka linjattiin, että Ruotsin pitäisi kyetä puolustamaan itseään itsenäisesti kolmen kuukauden ajan.

– Lähtökohta on, että puolustusvoimien tulee kyetä kohtamaan suorituskykyisen vastustajan toimeenpanema aseellinen hyökkäys, Wahlberg sanoi.

Hän ei ottanut kantaa siihen, riittävätkö nyt ehdotetut muutokset takaamaan tämän.

– Se riippuu siitä, miltä hyökkäys näyttää. En osaa sanoa, onko kysymys kolmesta kuukaudesta vai viikosta, hän sanoi.
Suorituskyky paranisi kuitenkin tuntuvasti, jos ehdotetut toimet toteutuvat, hän sanoi.

Keskustelua aiheesta

”Kaikkiaan 26 tapausta on tullut julki” – Oxfam tutkii lukuisia uusia epäilyjä epäsopivasta seksuaalisesta käyttäytymisestä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam tutkii 26:ta uutta epäilyä epäsopivasta seksuaalisesta käyttäytymisestä. Tapaukset ovat tulleet ilmi sen jälkeen kun brittilehti The Times paljasti pari viikkoa sitten, että järjestön työntekijät olivat ostaneet seksiä Haitilla vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen.

Epäillyistä tapauksista 16:n kerrotaan tapahtuneen Oxfamin kansainvälisissä toiminnoissa.

Oxfamin pääjohtajan Mark Goldringin mukaan järjestössä toivotaan, että ihmiset paljastavat kaikki tietonsa mahdollisesta epäsopivasta seksuaalisesta käyttäytymisestä järjestössä.

– Kaikkiaan 26 tapausta on tullut julki. Osa niistä on tapahtunut äskettäin, osa taas kauan sitten, Goldring sanoi parlamentaariselle komitealle, jonka kuultavana hän kävi tiistaina Lontoossa.

Goldring pahoitteli komitealle Oxfamissa paljastuneita epäsopivan käyttäytymisen tapauksia.

Hyväntekeväisyysjärjestö on erottanut neljä työntekijäänsä epäsopivan käyttäytymisen vuoksi, minkä lisäksi kolme työntekijää on itse eronnut järjestön palveluksesta.

SPD:n 460 000 jäsentä ratkaisevat miten Saksan hallitussovussa käy – jäsenäänestys käynnistyi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Saksan sosiaalidemokraattinen SPD-puolue käynnisti tiistaina jäsenäänestyksen lähtemisestä hallitukseen yhdessä liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattien kanssa.

SPD:n 460 000 jäsentä voivat ottaa kantaa hallitukseen menoon postitse tai netin välityksellä. SPD:n johto toivoo puolueen jäsenkunnan hyväksyvän pitkällisten hallitusneuvottelujen tuloksen, mutta etenkin puolueen nuorison ja vasemmistosiiven keskuudessa on vastustusta niin sanotulle suurelle koalitiolle.

Jäsenäänestyksen tuloksesta kerrotaan sunnuntaina 4. maaliskuuta.

Jos SPD:n jäsenet asettuvat äänestyksessä vastustamaan suurta koalitiota, saattaa se merkitä pikaisesti järjestettäviä uusia vaaleja ja mahdollisesti myös Angela Merkelin 12 vuotta jatkuneen valtakauden päättymistä.

Uudet vaalit eivät ole myöskään SPD:lle houkutteleva vaihtoehto, sillä puolueen suosio on rypenyt viime aikoina pohjamudissa.

Syyskuussa järjestetyissä vaaleissa SPD sai vain 20,5 prosenttia annetuista äänistä, mikä on puolueen kehnoin vaalitulos toisen maailmansodan jälkeen. Puolueen tilannetta ei helpota maanantaina julkistettu mielipidekysely, jossa SPD jäi 15,5 prosentin kannatuksellaan ensimmäistä kertaa maahanmuuttovastaisen AfD-puolueen taakse.

Puolueen turbulentin tilanteen kypsyttämä puheenjohtaja Martin Schulz erosi viime viikolla tehtävästään oltuaan puheenjohtajana vain vajaan vuoden.

SPD:n ja CDU:n kokemat vaikeudet ovat innoittaneet saksalaismedian puhumaan suurten puolueiden ajan lopusta. Der Spiegel -lehden mukaan muutos heijastelee yhteiskunnan sirpaloitumista, individualismin lisääntymistä, perinteisten sosio-ekonomisten ryhmien hajoamista ja sosiaalisen median esiinmarssia.

Juttua päivitetty klo 15:48.