Politiikka
30.5.2020 17:10 ・ Päivitetty: 30.5.2020 17:10
Katri Kulmuni lyö kovat ukaasit pöytään: “Miten on mahdollista, että valtiolta löytyy miljardeja euroja lisätalousarvioihin, kun…”
– Miten on mahdollista, että valtiolta löytyy miljardeja euroja lisätalousarvioihin, kun aikaisemmin valtiovarainministeriö piti tiukasti kiinni jo miljoonienkin menolisäyksistä? Tätä voi moni mielessään ihmetellä. Toiset puolestaan jo pelkäävät, milloin viritellään 1990-luvun leikkauksien kaltaista punakynää, valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) aloittaa bloginsa.
Valtioavarainministeri antaa kiitosta Sipilän (kesk.) hallitukselle.
– Kiitos edellisen hallituksen onnistuneen talouspolitiikan, Suomen valtiolla on markkinoilla luottoa ja myös liikkumavaraa velkaantua yllättävässä kriisitilanteessa. Yritysten toimintakyky, kansalaisten toimeentulo sekä epidemian edellyttämä terveydenhuolto ja kuntien peruspalvelut on turvattava poikkeusolojen aikana.
Kulmunin mukaan talouden nopeaa elpymistä on perusteltua tukea väliaikaisin, hyvin ajoitetuin ja kohdennetuin talouspoliittisin toimin.
– Ensi tiistaina hallitus päättää lisätalousarviosta, jossa ensimmäiset jälleenrakennuksen askelet otetaan. On viisasta aikaistaa ilmastonmuutosta torjuvia vihreitä investointeja, vahvistaa koko Suomen voimavarojen hyödyntämistä, digitalisaatiota, talouden kasvupotentiaalia sekä nuorten mahdollisuuksia.
“Yksinkertaisinta olisi lykätä hallitusohjelmassa suunniteltuja menojen lisäyksiä.”
Kuolmunin mukaan huoli velkataakan lisääntymisestä ei kuitenkaan ole tarpeeton.
– Hallitusohjelman tavoite julkisten menojen tasapainosta vuonna 2023 ei tule uusissa oloissa onnistumaan, hän lataa suoraan.
Valtiovarainministeriön tavoitteena on vakauttaa julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä.
Kulmunin mukaan veronkorotusten kautta eteneminen hidastaisi talouden kasvua. Valtion budjetista on vaikea löytää mittavia menoleikkauksia, joilla ei olisi haittavaikutuksia ihmisten tasa-arvon ja hyvinvoinnin kannalta.
– Yksinkertaisinta olisi lykätä hallitusohjelmassa suunniteltuja menojen lisäyksiä. Nämä onkin käytävä tarkkaan läpi, Kulmuni kirjoittaa.
Sitä hän ei selitä, mitä “suunnitellut” menojen lisäykset tarkoittavat, jo vauhtiin laitettuja päätöksiä vai vielä tekemättömiä.
Hallitus käsittelee raporttia kestävyysvajeen umpeen kuromisen toimista osana lisätalousarviokäsittelyä.
– Veronkorotuksista tai menoleikkauksista tulevina vuosina ei pystytä täysin välttymään. Niiden määrää voidaan silti olennaisesti pienentää uudistuksilla, jotka vahvistavat työllisyyttä, kasvun edellytyksiä sekä hillitsevät julkisten menojen kasvua. Mitä enemmän ja mitä ripeämmin teemme uudistuksia – sitä vähemmän tarvitaan menojen leikkauksia ja veronkorotuksia. Ja vastaavasti päinvastoin.
Syksyn budjettiriihen yhteydessä hallituksen on tarkoitus päättää tiekartasta, jolla julkinen velka suhteessa BKT:een vakautetaan. Hallituksen työllisyystoimet ovat tämän tiekartan olennainen osa.
– Syksyllä on jo päätettävä toimista jotka tuottavat varmuudella 30 000 uutta työllistä.
Kulmunin mukaan välttämätöntä on myös palkkamaltin säilyttäminen sekä Suomen tekeminen houkuttelevaksi investointiympäristöksi yrityksille.
– Se edellyttää osaavan työvoiman saatavuutta ja kestävää väestökehitystä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.