Ulkomaat

Katso kuva: Oliko tällainen ilmiö Betlehemin tähti?

X-ray: NASA/CXC/SAO/PSU/D
Tässä supernova 1987a. Tai oikeammin sen jäänteet kuvattuna 2017 mm. röntgen-aallonpituuksilla. Supernova on tähden, kuten aurinkomme, räjähdys, joka saattaa näkyä maahan saakka kirkkaana. Tämä supernova havaittiin 30 vuotta sitten selkeästi paljaalla silmällä.
X-ray: NASA/CXC/SAO/PSU/D
Tässä supernova 1987a. Tai oikeammin sen jäänteet kuvattuna 2017 mm. röntgen-aallonpituuksilla. Supernova on tähden, kuten aurinkomme, räjähdys, joka saattaa näkyä maahan saakka kirkkaana. Tämä supernova havaittiin 30 vuotta sitten selkeästi paljaalla silmällä.
X-ray: NASA/CXC/SAO/PSU/D
Tässä supernova 1987a. Tai oikeammin sen jäänteet kuvattuna 2017 mm. röntgen-aallonpituuksilla. Supernova on tähden, kuten aurinkomme, räjähdys, joka saattaa näkyä maahan saakka kirkkaana. Tämä supernova havaittiin 30 vuotta sitten selkeästi paljaalla silmällä.

Kristikunta kautta maailman viettää joulupäivää Jeesuksen, juutalaisten kuninkaan syntymäpäivänä. Se oli päivä, jolle ihmiskunta on antanut niin painavan merkityksen, ettei sitä unohdeta koskaan. Matteus kirjoitti jouluevankeliumin, ajanlaskumme alkoi. Vieläkin veisataan Jeesuksen kunniaksi niin pyhätöissä, majataloissa, kaduilla kuin kodeissakin.

Liekö ihmiskunnalla montaakaan muuta näin suurta ilonpäivää kuin Jeesuksen syntymä on?

Tästä ei kuitenkaan tule teologista Jeesuksen merkitystä pohdiskelevaa artikkelia. Siihen eivät kirjoittajan kyvyt riitä alkuunkaan. Sen sijaan kyvyt riittävät mainiosti pohdiskelemaan, mikä oikeastaan olikaan legendaarinen Betlehemin tähti. Millaisia selityksiä suuren tähden syttymiselle tiedemiehet ovat kehittäneet? Tähtihän ilmestyi kolmelle Itämaan tietäjälle ikäänkuin oppaaksi. Se kulki Matteuksen mukaan heidän edellään ja opasti miehet vastasyntyneen poikalapsen luokse.

Vuosisatoja ovat tähtitieteilijät yrittäneet etsiä selitystä Betlehemin tähdelle. Löytämättä. Hyviä kandidaatteja sen sijaan on useita. Tässä muutamia vahvimpia, mutta niissäkin on vikansa, kuten tulemme huomaamaan.

On esitetty, että kyseessä olisi ollut kirkas pyrstötähti eli komeetta. Pyrstötähdistä ei kuitenkaan ole lähteidemme mukaan mainintoja aikalaisten kirjoituksissa, vaikka aikaisemmista ja myöhemmistä komeetoista on paljon mainintoja. Esimerkiksi Halleyn komeetta oli nähtävissä 12 eaa. kiinalaisten tehdessä siitä merkinnän aikakirjoihinsa. Kiinalaiset olivat tuohon aikaan tunnetun maailman etevimpiä tähtitieteilijöitä. Muistakin komeetoista on havaintoja vuosilta 10–5 eaa, jolloin päästään hyvin lähelle Jeesuksen oletettua syntymäaikaa.

On ehdotettu myös novaa ja supernovaa, mutta Raamatun mukaan tähti liikkui taivaalla, ja opasti tietä Itämaan tietäjille. Novat eivät ”liiku”, koska ne yleensä ovat satojen ja tuhansien valovuosien päässä Maasta. Novista ei myöskään ole merkintöjä missään muussa aikakauden kirjoituksissa. Supernovan räjähdys saattaa tosin loistaa taivaalla pitkänkin aikaa ja olla niin kirkas, että havaitseminen on mahdollista paljaallakin silmällä. Kaukoputki kun keksittiin tiettävästi vasta 1 000 vuotta myöhemmin.

Olisiko se ollut sittenkin konjuktio?

Kun olemme hylänneet syvän avaruuden ilmiöt, on aika hake selitystä omasta aurinkokunnastamme ja konjuktuurista, ei kuitenkaan talousilmioistä, vaan planeetoista. Joskus planeettojen kiertoradat auringon ympäri sattuvat niin, että maasta katsoen ne ovat samalla janalla eli konjuktuurissa. Silloin ne näyttäisivät taivaan jättiläisiltä.

Betlehemin tähden on esitetty liittyvän Venuksen ja Jupiterin vuosina 3–2 eaa. tapahtuneisiin konjunktioihin.

Yksi perinteisistä Betlehemin tähden selityksistä on ollut Jupiterin ja Saturnuksen niin sanottu Suuri konjunktio, jossa ne kohtasivat toisensa kolme kertaa peräkkäin. Tämä tapahtui kuitenkin jo vuonna 7 eaa. Mutta jos selitys on tämä, ilmaantuu Betlehemin tähti taivaalle uudestaan.  Jupiter ja Venus nimittäin ovat konjuktuurissa samalla tavalla kuin yli 2 000 vuotta sitten seuraavan kerran vuonna 2065.

Yhdeksi selitykseksi on tarjottu myös paikallista tähtitieteellistä ilmiöitä Lähi-Idässä, mutta siitä ei ole jäänyt historiaan todisteita – muualle kuin Raamattuun.

Toistaiseksi Betlehemin tähti on tiedemiehille arvoitus, jolle ei kunnollista selitystä ole löytynyt.

Lähteet: Wikipedia, Tieteen Kuvalehden artikkelit, Savon Sanomat, Nasa, tv-ohjelmat vuosikymmenten varrelta, kirjallisuus, Raamattu.

 

 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat