Katupartioselittelyt eivät vakuuta: “Hallitus hapuilee” – Sipilä kiistää linjaerot

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
poliisi-1
Pääministeri Juha Sipilä korostaa itse, että järjestyksenpito Suomessa kuuluu poliisille, "ei millekään katupartioille".

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne moittii hallituksen linjauksia katupartioinnista.

– Kyllä hallituksessa on selkeästi ollut nähtävissä selkeästi erilaisia painotuksia sisäministeri Petteri Orvon (kok.), oikeusministeri Jari Lindströmin (ps.) ja myös pääministerin linjauksissa.

Rinteen mukaan hallituksen ulkopuolelta näyttää siltä, että kaikille kolmelle hallituspuolueelle on hankala muodostaa yhtenäistä kantaa. Hän uskoo, että linjaeroihin, epäselvyyksiin ja hapuiluihin voi löytyä selitys esimerkiksi perussuomalaisten viime vuosien kannanotoista.

Näyttää siltä, että hallituspuolueille on hankala muodostaa yhtenäistä kantaa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallituksen näkemys katupartioinnista on yhtenäinen. Hänen mukaansa turvallisuustilanne ja tunne turvallisuudesta on muuttunut ja hallitus on pyrkinyt siihen jo reagoimaan lisäämällä budjettimäärärahoja poliisille.

– Suomessa käytännössä nyt jokainen poliisi on töissä, työttömiä ei ole.

Sipilän mukaan poliisille ei ole luvassa lisäresursseja tänä vuonna, mutta pidemmän aikavälin suunnitelmaan palataan sisäisen turvallisuuden selonteossa.

– Totta kai keskustelemme jatkuvasti siitä, jos kansalaisten turvallisuuden tunne on heikentynyt. Se on hallituksen vastuulla, Sipilä sanoo.

“Kunta-alan järjestöillä ja hallituksella on tahto viedä tämä maaliin” – SAK:n Eloranta luottaa ratkaisun löytymiseen

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
LKS 20160831 Ulkoministeri Timo Soini, pääministeri Juha Sipilä sekä valtiovarainministeri Petteri Orpo (pöydän toisella puolella) aloittamassa hallituksen budjettineuvotteluita pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä keskiviikkona 31. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Hallituksen kaksipäiväinen budjettiriihi alkoi tänään pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa Helsingissä ja jatkuu huomiseen.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta luottaa siihen, että kunta-alan työntekijäliittojen ja hallituksen erimielisyyteen kunta-alan kiky-säästöistä löytyy ratkaisu.

– Varmasti kunta-alan järjestöillä itselläänkin on myös tahto viedä tämä maaliin ja hallituksella myös, eiköhän tässä ratkaisu löydy, Eloranta sanoi.

Hän toivoo, että löydetään sellainen kompromissi, jonka kanssa voidaan viedä sopimusta eteenpäin ja kuntatalous pärjää.
Eloranta ei tänään lähtenyt ennakoimaan, voiko kiista kariuttaa koko kilpailukykysopimuksen.

– Minä en ainakaan näiltä istumilta kyllä usko siihen, että tämä olisi kuitenkaan kokonaisuudessaan kaatumassa, Eloranta sanoi.

Hänen mukaansa lähtökohtana oli, että kilpailukykysopimus olisi neutraali kuntatalouden kannalta.

– Kaikki puhuivat kesäkuussa kustannusneutraalisuudesta suhteessa kuntatalouteen, ja tämä ongelma pumpsahti vasta elokuussa esille, Eloranta sanoi.

Hänen mukaansa asia olisi pitänyt pystyä ratkaisemaan jo kun sopimusta allekirjoitettiin.

– Kun kellään ei ollut tästä teknisestä veroasiasta, maksuihin liittyvästä asiasta, silloin vielä tietoa eikä havaintoa, niin sen takia se jäi tänne vähän jälkikäteen ratkaistavaksi, Eloranta sanoi.

Keskusjärjestöjen välillä asia on todettu, mutta sen tarkemmin sitä ei ole Elorannan mukaan käyty läpi.

Eloranta kertoi, että SAK:lla ei ole tällä hetkellä suunnitelmia ryhtyä toimenpiteisiin asian tiimoilta.

Kunta-alan työntekijäliitot ovat uhanneet kaataa koko kilpailukykysopimuksen, jos hallitus ei poista ensi vuoden budjettiesityksestä kuntien talouteen kohdistuvia lisäleikkauksia. Asiasta kertoi ensimmäisenä Lännen Media.

Korkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön osalta kiky-sopimuksen vastaisina pidetyt säästöt veisivät tulevana vuonna noin 30 miljoonaa euroa. Summa kasvaisi vuoteen 2020 mennessä.

Sivistystyöantajat ovat jo allekirjoittaneet kilpailukykysopimuksen.

STT:n tietojen mukaan hallitus odottaa työmarkkinajärjestöiltä tietoa kilpailukykysopimuksen kattavuudesta. Hallitus ei aio tehdä päätöstä tuloveron kevennyksistä ennen kuin on varmistunut, että myös kunta-ala on mukana sopimuksessa.

STT-tieto hallituksen odotuksesta lisätty jutun loppuun klo 17.50.

PAMin Selin näkee Guggenheimissa potentiaalia – “Olisi tarvittava elvytystoimenpide”

Kuva: Lehtikuva
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin edellyttää matkailuelinkeinon kasvun ja työllisyyden tukemista. Yhtenä esimerkkinä Selin nostaa esille Guggenheimin museon, jonka arvioidaan tukevan Suomen tunnettuutta matkailukohteena.

Selvitysten mukaan Guggenheim lisää Helsingin ja koko Suomen vetovoimaa matkailukohteena. Museon avulla voitaneen vauhdittaa myös stop over -matkailun kehitystä ja Guggenheimilla on arvioitu olevan positiivinen vaikutus myös Helsingin museotarjontaan.

– Matkailuelinkeinon kasvua ja positiivista työllisyyskehitystä on Suomessa edistettävä. Emme kuitenkaan voi rakentaa Guggenheimia ilman nyt esitettyä laajempaa yksityistä rahoitusta, Selin korostaa.

– Onneksi yksityisen sektorin toimijat ovat innostuneet hankkeesta ja museon kaksikymmenvuotinen lisenssimaksu on jo lähes kasassa. Yksityisesti rahoitetun lisenssimaksun lisäksi odotamme kuitenkin panostuksia myös rakennusaikaisiin investointikuluihin, koska kyseessä on tunnettu brändi ja kansainvälinen toimija, hän toteaa.

Emme kuitenkaan voi rakentaa Guggenheimia ilman nyt esitettyä laajempaa yksityistä rahoitusta.

Selin huomauttaa, että Guggenheimin rakennusajan työllisyysvaikutukseksi on arvioitu noin tuhat henkilötyövuotta.

– Laskelmien perusteella museon rakentaminen olisi tarvittava elvytystoimenpide, joiden merkitystä talouskasvun pohjana useat asiantuntijat ovat peräänkuuluttaneet. Jos valtio ja Helsingin kaupunki omistaisivat rakennuksen, heillä olisi myös tarvittaessa mahdollisuus pohtia rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista.

Työ- ja elinkeinoministeriön matkailutilaston mukaan matkailun kokonaiskysyntä on kasvanut Suomessa viime vuosina ja se muodostaa noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Matkailuala on lisäksi työvoimavaltainen ala, Selin muistuttaa, ja työllisten määrä on kysynnän vaihteluista huolimatta jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2014 matkailualan työllisten lukumäärä on noin 139 200 henkilöä, vuokratyövoima pois lukien.

– Vaikka matkailu on parhaimmillaan teollisuuteen verrattava toimiala, sitä ei edelleenkään mielletä sellaiseksi. Tosiasia kuitenkin on, että Suomeen on kyettävä luomaan uusia työpaikkoja ja matkailutulon kasvattaminen on tähän yksi vastaus, Selin sanoo.

Atik Ismail raivostui Veikkauspomon ökypalkasta – “Haistakaa pitkä…”

Kuva: virpi kirves-torvinen
Masennus on urheilussa vielä tabu
Atik Ismailin mielestä etenkin urheilua harrastavia lapsia ja nuoria tulisi rohkaista tekemään temppuja ja kikkoja, ja antaa se viesti, että saa mokata.
Atik Ismail
"Liverpoolin kaataja" Atik Ismail sanoo lopettavansa Veikkauksen pelien pelaamisen ja myös jalkapallon Veikkausliigan seurannan.

Suomalaisen jalkapallon legenda, maajoukkueen, HJK:n ja monien muiden seurojen armoitettu takavuosien maalitykki Atik Ismail on saanut mittansa täyteen.

Ismail antaa palaa Facebookissa kommentoidessaan vuoden 2017 alussa syntyvän rahapeliyhtiön toimitusjohtajaksi valitun Olli Sarekosken 32 000 euron kuukausipalkkaa.

Veikkauksen ohella Atik lähettää päivityksessään terveiset omistajaohjauksesta hallituksessa vastaavalle pääministeri Juha Sipilälle (kesk.):

“Olen vuosikymmenten aikana tukenut Ray:n kautta yhdistyksiä kuin myös järjestöjä, Veikkauksen kautta tiedettä, taidetta ja kulttuuria sekä totoamalla raviratoja sekä hevostaloutta! Ihan riittämiin asti ja siitä ylikin! Eilen päätin lopettaa kaiken edellämainitun tukemisen Veikkauksen tj:n palkan nähtyäni. 32.000e/kk + bonus 40%! Lopetan myös Veikkausliigan seurannan, joten haistakaa pitkä paska koko Veikkaus! Ja Juha Sipilä.”

Ennen Ismailia moni poliitikko on arvostellut monopoliyhtiön toimitusjohtajan palkkaa. Etenkin pelisilmän perään on kysytty juuri nyt, kun samaan aikaan vaaditaan pienituloisia palkansaajia kiristämään vyötään ja osallistumaan taloustalkoisiin Suomen nostamiseksi taantumasta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kirjoitti eilen Facebook-sivuillaan, että 32 000 euron palkka on kohtuuton ja lähettää väärän viestin.

– Reilu vuosi sitten pääministeri pyysi hyvätuloisia leikkaamaan palkkojaan vapaaehtoisesti kohtuuden nimissä. Samoihin aikoihin pääministeri vaati palkansaajia hyväksymään palkkoja leikkaavan kilpailukykysopimuksen.

– Jostain syystä Sipilällä ei ollut takataskussaan yritysjohtajiin kohdistuvia pakkolakeja, vaan pääministeri uskoi, että pelkkä vetoomus riittää, Rinne kirjoitti.

Atik Ismailin saavutukset jalkapallouralla:

26 A-maaottelua (7 maalia)
201 SM-sarjapeliä (113 maalia)
2 SM-sarjakultaa, 2 Suomen Cupin voittoa

Vuoden Pelaaja 1978
Kolminkertainen Maalikuningas
18-vuotiaiden EM-HOPEA 1975
Hall of Fame Suomen Palloliitto
Hall of Fame HJK

Aktiiviurallaan (1975–1987) Atik Ismail pelasi Suomen SM-sarjan lisäksi Turkissa, Belgiassa ja Ruotsissa.

Ehkä legendaarisimman maalinsa hän teki vuonna 1982 Helsingin Olympiastadionilla, kun HJK voitti englantilaisen mahtiseura Liverpoolin Euroopan Cupin toisen kierroksen ottelussa maalein 1–0.

Ismail on toiminut myös jalkapallovalmentajana sekä kirjottanut useita kirjoja ja runoteoksia.

Tutkimus: Hallituksen sosiaalietuuksien leikkaukset kasvattaisivat toimeentulotukimenoja

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen suunnittelemat sosiaalietuuksien leikkaukset johtaisivat toimeentulotuen menojen kasvamiseen, sanoo Kelan tutkijan Elina Aholan tekemä tutkimus.

Tutkimuksessa kerrotaan, että pienituloiset menettäisivät leikkauksissa eniten. Kaikista kotitalouksista 97 prosenttia menettäisi enimmillään sata euroa vuodessa.

Joka kolmannen kotitalouden tuloja etuusleikkaukset eivät muuttaisi lainkaan.

Vuoden 2017 budjettiehdotuksessa suunnitellaan 0,85 prosentin leikkauksia tiettyihin sosiaalietuuksiin, kuten työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, kotihoidon tukeen ja takuueläkkeeseen.

Tutkimus on osa Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana -tutkimushanketta. Siinä ovat mukana Kela, yliopistoja sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kontula: Sakkorysät vaarantavat jo oikeuslaitoksen – “Rima niin alhaalla, ettei mahdu limboamaan”

Kuva: eduskunta

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula pelkää, että hallituksen kaavailemat korotukset rikesakkoihin ja lehtitiedoissa mainittu rikesakkokynnyksen madaltaminen vaarantavat oikeuslaitoksen uskottavuuden. Kontula jätti tänään kirjallisen kysymyksen sakkojen määräytymisperusteista.

– Oikeusvaltiossa rangaistukset eivät voi perustua talouden nousu- ja laskusuhdanteisiin. Kaavailut rikesakkojen nostamiseksi ja rikesakkokynnyksen madaltamiseksi ovat esimerkkejä siitä, miten käy, kun budjettitavoitteet lähtevät ohjailemaan oikeudenkäyttöä, Kontula sanoo.

Hallitus tuplasi rikesakot vuoden 2016 alussa tavoitteenaan nostaa rikesakkokertymää. Sakkojen korotukset perustuvat hallitusohjelmaan ja ovat osa julkisen talouden sopeutustoimia. Korotusten odotettiin nostavan rikesakkokertymän 38–45 miljoonaan euroon vuodessa, mutta kasvua oli vain miljoona euroa viime vuodesta. Nyt suunnitteilla onkin uusi korotus sakkokertymän kasvattamiseksi.

– Oikeusvaltiossa on olemassa vakiintuneet pelisäännöt, joilla rangaistuksista päätetään. Valtion alijäämäinen budjetti ei kuulu hyväksyttäviin rangaistusperusteisiin. Kutsuisin tätä rimanalitukseksi, ellei rima olisi jo valmiiksi niin alhaalla, ettei sieltä oikein mahdu enää limboamaan, Kontula sanoo.

Kontula korostaa, että sakkojen ensisijaisena tehtävänä on kannustaa lainkuuliaiseen käyttäytymiseen, toissijaisesti rangaista lain rikkojia. Sen sijaan valtion alijäämäinen budjetti ei kuulu hyväksyttäviin rangaistusperusteisiin.

–Mikäli autoilijat halutaan paikkaamaan budjettivajetta, on se tehtävä säätämällä autoiluun liittyvää verotusta.