Urheilukolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kauko-Aatos Leväaho: Helsingin jäähalli on tärkeä!

Usko, toivo ja rakkaus Suomen huippu-­urheilun taivaalla on saanut vastakaikua. Pilkahduksia välähtää enemmän kuin taloutemme tunnelissa. Suomi on pieni, mutta sisukas maa.

Wilma Murron nuorten seiväs-­ME 471 sykähdytti. Sitten Petra Ollin painin Euroopan mestaruus ja voitto maailmanmestarista lisäsi itseluottamustamme. Latumittelöissä Matti Heikkinen mc-
osakisan voittaja, Krista Pärmäkoski bodiumilla. Peetu Piiroinen maailmanmestari, Enni Rukajärvi tuplasti korokkeella MM-­lautailussa. Kaisa Mäkäräinen ampumahiihti kahden mc-osakisan voittajaksi.

***

Aivan superkehuun on aihetta, kun Eva Wahlström puolusti taidokkaasti nyrkkeilyn maailmanmestaruuttaan ja Edis Tatli, joka kyllä kaipaa terävyyttä enemmän iskuihinsa, piti hallussaan Euroopanmestaruusvyön.

Pekka Mäki ja Evan valmentaja Risto Meronen tekevät tuloksellista työtä lajin parissa. Kun Espoon Metro­areenassa seurasi kamppailuja, niin vaikka urheilumenestystä tulikin, niin ammottavan tyhjät tuolirivit antoivat huoleen aihetta.

Mitä paremmin nyrkkeilijät menestyvät kehässä, niin sen myötä myös palkkiot kasvavat. Vaikka nytkin oli kyseessä kaksi mestaruusottelua, niinpääsylipputulot tuskin riittivät ottelijoiden palkkioihin.

Ehkä myös ottelupaikan syrjäisellä sijainnilla oli osansa yleisökatoon. Myös illan vatuloidun pitkäpiimäisellä ja värittömällä esiottelulistalla oli vaikutuksensa. Tilaisuus päättyi vasta puolen yön jälkeen. Lisäksi myös uusia promoottoreita on tullut apajille.

Toivottavasti Pekka Mäen toimintojen takana on riittävästi talousviisautta.

***

Maailmalla pieni, mutta meillä suuri jääkiekko on hoitanut lähinnä Kalervo Kummolan lobbauksella maahamme jo yli 200 jäähallia. Nämäkään eivät ole kylliksi, sillä nuorisomme kaipaa yhäkin jääpintaa lisää railakkaalle lajilleen.

SM-­liigan runkosarjan voittaja Helsingin IFK haluaa tarpoa Hjallis Harkimon jalanjälkiä luomalla pääkaupungin paraatipaikalle oman bisnesrakennuksen. HIFK pyrki aikanaan ostamaan nykyisen kotinsa Helsingin jäähallin kaupungilta. Halli ei ollut myynnissä.

HIFK:n hanke on kannatettava. Kuitenkin sen ympyröihin on tullut kummallisuuksia sen jälkeen, kun luonnonkaunis Mäntymäki ei ollutkaan käytettävissä. Nyt HIFK-­hallia jotkut ajavat nykyisen hallin paikalle purkamalla vanhan.

Museovirasto ja järkisyyt ovat valppaina. Ei pureta. Ja miksi purettaisiin toimiva laitos, jota tarvitaan jatkossakin kipeästi moniin eri tilaisuuksiin. Eikä vähiten kaupunkilaisten mahdollisuuksiin muun Euroopan tavoin hoitaa kuntoaan yleisöluistelulla.

Vaikuttaa kuin meillä Helsingissä elettäisiin ökyrikkauden aikaa. Karvaita muistoja on runsaasti.

Eduskunnan Heimola­taloa ei enää ole. Ei myöskään Veljeshovia, ei Kestikartanoa, ei Brondaa, ei Kino­palatsin vanhaa miljöötä, ei Mannerheimintien alkupään vankkoja kivitaloja eikä Wulffin kulmastakaan ole jäljellä muuta kuin Potemkinin kulissi. Skohan kulmakin korvattiin rumalla Makkaratalolla. Olympiastadionin purkuehdotus saatiin sentään torjuttua.

Kun uusia rakennetaan, niin eivät ne aina ole kultakaivoksia. Esimerkkeinä Pasilan ja Espoon jäähallit.

***

HIFK:n hallille löytyy avaran Suomen Helsingissä tilaa vaikkapa Uimastadionin ja Olympiastadionin katveesta tai Laakson kentältä. En kuitenkaan usko, että HIFKn ajatuksena olisi alun perin ollut nykyhallin purku, vaikka jotkut saattavatkin ajatella tätä purkuasiaa läheisen kilpailijan poisraivaamisella.

Nykyinen halli on toimiva ja sitä tulee ehostaa Jääkenttäsäätiön itsensä esittämällä tavalla tarpeen mukaan. En myöskään suosittele Messuhallin, nykyisen liikuntakeitaan Kisahallin, tilalle uutta monumenttia.

Muuten, milloin Helsinki saa pikaluistelulle, jääpallolle ja jalkapallolle nykyaikaa vastaavat kilpailupaikkansa!

***

Vaikka formulakuskin onkin oltava taidoiltaan primusluokkaa, niin kyllä insinöörit ovat vielä ratkaisevammassa roolissa. On yksitoikkoisen ikävystyttävää todeta yhden automerkin olevan ylivoimainen. TV-­kiinnostuskin vähenee tämän myötä.

Useat palloilusarjat ovat saamassa päätöksensä. Ja jalkapallo aloittaa pyörintänsä. Katselijoiden ja urheilufanien luppoaika on lyhyt.

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti. Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Urheilukolumni

Nyt tuli uutispommi: Rosbergin ajot F1-sarjassa loppuvat MM-voittoon

Nico Rosberg kertoo lopettavansa F1-uransa. Rosberg, 31, voitti hiljattain uransa ensimmäisen maailmanmestaruuden.

Viime vuodet Mercedes-tallin ajokilla kilpaillut Rosberg kertoi ratkaisustaan tänään. Hän kertoo Facebookissa tehneensä lopettamispäätöksen jo maanantaina.

Rosberg perusteli ratkaisuaan Facebookissa muun muassa sillä, että hänen tavoitteensa ovat täyttyneet maailmanmestaruuden myötä.

– Olen ajanut kilpaa 25 vuotta, ja kirkkaana tavoitteena on ollut voittaa F1-maailmanmestaruus. Olen uhrannut sen takia valtavasti. Nyt olen saavuttanut mestaruuden ja kiivennyt vuorelle. Olen tullut huipulle, ja se tuntuu oikealle, Rosberg kirjoitti.

Rosberg kertoo, että mestaruuden tavoittelu on ollut voimia vievää. Autosport-lehden mukaan hän tilitti viime vuosien raskaista vaiheista Kansainvälisen autoliiton FIA:n gaalassa Wienissä tänään.

– Mestaruuden voittaminen on ollut uskomaton kokemus, jonka muistan lopun ikääni. Samaan aikaan se on ollut erittäin raskasta, koska hävisin kahtena edellisenä vuotena Lewisille (tallitoveri Lewis Hamilton). Nämä olivat erittäin vaikeita hetkiä minulle, ja ne ruokkivat motivaatiotani sellaisella tavalla, jonka en edes kuvitellut olevan mahdollista, Rosberg kuvaili Autosportin mukaan.

Rosbergin perheeseen kuuluu vaimo ja tytär. Hänen isänsä on vuoden 1982 F1-maailmanmestari Keke Rosberg.

Spekulaatiot Nico Rosbergin paikan täyttämisestä Mercedes-tallissa alkanevat F1-piireissä heti.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Urheilukolumni

Nuori norjalainen taas shakin maailmanmestariksi

Taistelun shakin maailmanmestaruudesta on voittanut Norjan Magnus Carlsen. Hän voitti mestaruuden jo kolmannen kerran peräkkäin. Carlsen on syntynyt vuonna 1990.

Carlsen kukisti haastajansa Venäjän Sergei Karjakinin eilen New Yorkissa. Mestari ratkaistiin vasta jatkopeleissä.

MM-ottelujen voittajan piti alun perin saada palkinnoksi 600 000 euroa ja hävinneen 400 000 euroa, mutta summat vaihtuivat ottelun edettyä jatkopeleihin. Carlsenin potiksi tuli 550 000 euroa ja Karjakinin 450 000 euroa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Urheilukolumni

Huomasitko tämän erikoisuuden tilastoista? Patrik Laine tarvitsi 25 peliä tullakseen tämän suomalaisen tähtihyökkääjän rinnalle

NHL:ssä Winnipeg Jetsiä edustava Patrik Laine teki viime yönä maalin NHL:ssä. Se syntyi New Jersey Devilsin verkkoon. Laine ei ollut tehnyt viimeiseen kuuteen peliin osumia.

Laineen maali oli runkosarjassa 13. täysosuma. Hän tarvitsi 13 maalin tekemiseen 25 ottelua.

Minnesotassa kiekkoileva toinen suomalainen kiekkotähti Mikael Granlund teki NHL:n runkosarjan maaliennätyksensä viime kaudella. Se on sama kuin Laineen nyt eli 13 maalia.

Mikael Granlund on parantanut otteitaan koko ajan NHL-uran edetessä. Tällä kaudella hän on latonut jo viisi maalia 22 ottelussa ja on kolmantena suomalaispelaajien pistepörssissä heti Laineen ja Valtteri Filppulan jälkeen.

Granlund on onnistunut puolustuspäässä Lainetta paremmin. Granlundin plus-miinus-tilastomerkintä näyttää +5:tä, kun Laineella vastaava merkintä on pyöreä 0.

Myös syöttötilastossa Granlund on tällä kaudella Lainetta edellä. Granlund on syöttänyt yhdeksän maalia, Laineen vastaava lukema on kuusi.

Urheilukolumni

Norjan langennut hiihtotähti Johaug: Olen erittäin iloinen, että dopingviranomaiset uskoivat minua

Maastohiihtäjä Therese Johaug ei ymmärrä kilpailukieltoaan. Norjan antidopingviranomaiset ovat langettamassa hänelle 14 kuukauden kilpailukieltoa dopinginkäytöstä.

Johaug sanoo uutistoimisto NTB:lle olevansa erittäin iloinen siitä, että dopingviranomaiset ovat uskoneet, mitä hän on sanonut. Johaug lisää, ettei kuitenkaan ymmärrä, millä perusteella hän on saamassa 14 kuukauden kilpailukiellon.

Johaugin manageri Jörn Ernst kommentoi uutistoimisto NTB:lle, että 14 kuukauden mittainen panna tuntuu kovalta. Ernst muistutti myös, että kilpailukiellon pituus on tässä vaiheessa ehdotus.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Urheilukolumni

Kärynneelle Therese Johaugille esitetään 14 kuukauden kilpailukieltoa — vapautuisi olympialaisiin

Norjan antidopingkomitea haluaa hiihtäjä Therese Johaugin 14 kuukauden kilpailukieltoon dopingrikkeestä. Komitea kertoi asiasta tiedotteessa tiistaina.

Tämä tarkoittaisi sitä, että Johaug ei pääsisi Lahden maailmanmestaruuskilpailuihin ensi vuonna, mutta olisi edustuskelpoinen seuraavissa talviolympialaisissa Etelä-Koreassa 2018.

Johaug jäi kiinni testeissä syyskuussa. Hän on vedonnut tietämättömyyteen.

Norjan hiihtoliitto ja Johaug ovat kertoneet, että käry johtui huulivoiteesta, jolla oli hoidettu Johaugin auringon polttamia huulia harjoitusleirillä Italiassa.

Norjan hiihtoliiton mukaan käryyn johtaneen rasvan nimi on Trofodermin. Se sisältää urheilussa kiellettyä clostebolia, joka on anabolinen steroidi. Anaboliset steroidit edistävät lihaskasvua ja urheilusuorituksesta palautumista.

Antidopingviranomaiset ovat aiemmin kertoneet, että anabolisten steroidien käytöstä on rangaistuksena yleensä 2–4 vuoden kilpailukielto. Antidopingviranomaisten mukaan rangaistusta voidaan lieventää, jos katsotaan, ettei teko ole tahallinen.