Tyovaen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella 28.-31.7.2016

Urheilukolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kauko-Aatos Leväaho: Helsingin jäähalli on tärkeä!

Usko, toivo ja rakkaus Suomen huippu-­urheilun taivaalla on saanut vastakaikua. Pilkahduksia välähtää enemmän kuin taloutemme tunnelissa. Suomi on pieni, mutta sisukas maa.

Wilma Murron nuorten seiväs-­ME 471 sykähdytti. Sitten Petra Ollin painin Euroopan mestaruus ja voitto maailmanmestarista lisäsi itseluottamustamme. Latumittelöissä Matti Heikkinen mc-
osakisan voittaja, Krista Pärmäkoski bodiumilla. Peetu Piiroinen maailmanmestari, Enni Rukajärvi tuplasti korokkeella MM-­lautailussa. Kaisa Mäkäräinen ampumahiihti kahden mc-osakisan voittajaksi.

***

Aivan superkehuun on aihetta, kun Eva Wahlström puolusti taidokkaasti nyrkkeilyn maailmanmestaruuttaan ja Edis Tatli, joka kyllä kaipaa terävyyttä enemmän iskuihinsa, piti hallussaan Euroopanmestaruusvyön.

Pekka Mäki ja Evan valmentaja Risto Meronen tekevät tuloksellista työtä lajin parissa. Kun Espoon Metro­areenassa seurasi kamppailuja, niin vaikka urheilumenestystä tulikin, niin ammottavan tyhjät tuolirivit antoivat huoleen aihetta.

Mitä paremmin nyrkkeilijät menestyvät kehässä, niin sen myötä myös palkkiot kasvavat. Vaikka nytkin oli kyseessä kaksi mestaruusottelua, niinpääsylipputulot tuskin riittivät ottelijoiden palkkioihin.

Ehkä myös ottelupaikan syrjäisellä sijainnilla oli osansa yleisökatoon. Myös illan vatuloidun pitkäpiimäisellä ja värittömällä esiottelulistalla oli vaikutuksensa. Tilaisuus päättyi vasta puolen yön jälkeen. Lisäksi myös uusia promoottoreita on tullut apajille.

Toivottavasti Pekka Mäen toimintojen takana on riittävästi talousviisautta.

***

Maailmalla pieni, mutta meillä suuri jääkiekko on hoitanut lähinnä Kalervo Kummolan lobbauksella maahamme jo yli 200 jäähallia. Nämäkään eivät ole kylliksi, sillä nuorisomme kaipaa yhäkin jääpintaa lisää railakkaalle lajilleen.

SM-­liigan runkosarjan voittaja Helsingin IFK haluaa tarpoa Hjallis Harkimon jalanjälkiä luomalla pääkaupungin paraatipaikalle oman bisnesrakennuksen. HIFK pyrki aikanaan ostamaan nykyisen kotinsa Helsingin jäähallin kaupungilta. Halli ei ollut myynnissä.

HIFK:n hanke on kannatettava. Kuitenkin sen ympyröihin on tullut kummallisuuksia sen jälkeen, kun luonnonkaunis Mäntymäki ei ollutkaan käytettävissä. Nyt HIFK-­hallia jotkut ajavat nykyisen hallin paikalle purkamalla vanhan.

Museovirasto ja järkisyyt ovat valppaina. Ei pureta. Ja miksi purettaisiin toimiva laitos, jota tarvitaan jatkossakin kipeästi moniin eri tilaisuuksiin. Eikä vähiten kaupunkilaisten mahdollisuuksiin muun Euroopan tavoin hoitaa kuntoaan yleisöluistelulla.

Vaikuttaa kuin meillä Helsingissä elettäisiin ökyrikkauden aikaa. Karvaita muistoja on runsaasti.

Eduskunnan Heimola­taloa ei enää ole. Ei myöskään Veljeshovia, ei Kestikartanoa, ei Brondaa, ei Kino­palatsin vanhaa miljöötä, ei Mannerheimintien alkupään vankkoja kivitaloja eikä Wulffin kulmastakaan ole jäljellä muuta kuin Potemkinin kulissi. Skohan kulmakin korvattiin rumalla Makkaratalolla. Olympiastadionin purkuehdotus saatiin sentään torjuttua.

Kun uusia rakennetaan, niin eivät ne aina ole kultakaivoksia. Esimerkkeinä Pasilan ja Espoon jäähallit.

***

HIFK:n hallille löytyy avaran Suomen Helsingissä tilaa vaikkapa Uimastadionin ja Olympiastadionin katveesta tai Laakson kentältä. En kuitenkaan usko, että HIFKn ajatuksena olisi alun perin ollut nykyhallin purku, vaikka jotkut saattavatkin ajatella tätä purkuasiaa läheisen kilpailijan poisraivaamisella.

Nykyinen halli on toimiva ja sitä tulee ehostaa Jääkenttäsäätiön itsensä esittämällä tavalla tarpeen mukaan. En myöskään suosittele Messuhallin, nykyisen liikuntakeitaan Kisahallin, tilalle uutta monumenttia.

Muuten, milloin Helsinki saa pikaluistelulle, jääpallolle ja jalkapallolle nykyaikaa vastaavat kilpailupaikkansa!

***

Vaikka formulakuskin onkin oltava taidoiltaan primusluokkaa, niin kyllä insinöörit ovat vielä ratkaisevammassa roolissa. On yksitoikkoisen ikävystyttävää todeta yhden automerkin olevan ylivoimainen. TV-­kiinnostuskin vähenee tämän myötä.

Useat palloilusarjat ovat saamassa päätöksensä. Ja jalkapallo aloittaa pyörintänsä. Katselijoiden ja urheilufanien luppoaika on lyhyt.

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti. Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kolumni

Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Ei mitään rupusakkeja

Urheilua tapahtumapaikoilla seuraavan yleisön käytöstavat ovat viime aikoina muuttuneet suorastaan radikaalisti.

Nuorten huippu-urheilu on noussut aivan uuteen sfääriin. Sehän nähtiin täällä kotosuomessa jo nuorten MM-lätkäkisoissa ja nyt jatkoa on seurannut nuorten koriksen EM-parketilla.

Kukapa esimerkiksi olisi uskonut, että neljään ensimmäiseen sudenpentujen korismatsiin meneillään olevissa karkeloissa tungeksi yhteensä 21 766 katsojaa.

Ja millaisia katsojia!

He ovat osanneet ottaa urheilun riemusta esiin sen olennaisen, ilon tuoman mielihyvän. Totta kai pelin lopputuloksella on merkitystä, mutta tunnelman aitous on kyllä ollut silmiinpistävää.

Nuorten huippu-urheilu, jossa pesii muutenkin rennompi meininki kuin vanhojen partojen kamppailuissa, on lyönyt itsensä läpi. Kyseessähän ei ole mistään rupusakkien matseista vaan ihan todellisesta taitopelistä.

***

Vaikka Suomelta jääkin puuttumaan kirsikka kakun päältä Liettua-tappion myötä, voitot Espanjasta ja Ranskasta osoittivat millä tasolla suomalaisenuoret nykyisin ovat.

Kansainvälisen koripalloliitonn rankingissa kun niin Liettua, Espanja kuin Ranskakin ovat 10 parhaan joukossa maailmassa.

Suomen joukkueen kirkkain tähti on odotetusti ollut 19-vuotias ja 211-senttinen Lauri Markkanen. Isoksi miehenaluksi hän on liikkuva ja tapahtumavalpas, jonka lisäksi hänen pallonkäsittelynsä on pehmeää. Kun tuon pituinen mies heitttää kolmosetkin 42,1 prosentin tarkkuudella, ei ole ihme, että hän on tehoindeksillä mitattuna kisojen paras pelaaja.

Markkanen on neljän pelipäivän jälkeen turnauksen pisteykkönen (keskiarvo 25,0), riistotilaston kakkonen (2,8) ja levyritilaston nelonen (8,8).

Ensi kaudeksihan Lauri siirtyy jenkkeihin, Arizonan yliopistoon, jossa kyllä opinsaunaa riittää. Huomioitava on myös se, että Lauri saa pelata vielä ensi vuonnakin 20-vuotisten kisoissa.

Lauri Markkanen on neljän pelipäivän jälkeen turnauksen pisteykkönen.

***

Yksi mielenkiintoinen asia paljastuu myös kun tiirailee Suomen joukkueen kokoonpanoa. Siellä on näet neljä sellaista pelaajaa, joiden isät ovat tehneet aikanaan merkittäviä kirjauksia korishistoriaan.

Tunnettu tosiasiahan on, että lapset helpolla omaksuvat urheiluriennoissaan saman lajin kuin hänen vanhempansa.

Lauri Markkasen isä Pekka oli aikanaan miesten maajoukkueen ykkössentteri ja pelasi kaikkiaan 129 miesten maaottelua kierreltyään siinä ohessa Yhdysvallat, Espanjan ja Ranskan.

Joukkueen kapteenin Joonas Tahvanaisen isä Mika-Matti, ”Mikkis”, pelasi puolestaan 54 miesten maaottelua ja EM-lopputurnauksessa Ateenassa 1995.

Remu Raitasen faija Jari on yksi Suomen kaikkien aikojen tarkimpia kaukoheittäjiä ja hänelle kertyi 72 miesten maaottelua ja juniori-ikäisenäkin Suomen kaikkien aikojen paras sijoitus EM-tasolla, neljäs.

Yhteensä näille isäpapoille kirjattiin parketilla siis 255 miesten maaottelua, joten karismaa löytyy.

Mutta ei siinä vielä kaikki. Tomas Murphyn isä oli puolestaan tähti aivan siellä kaikkein kauneimmassa, siis tarunhohtoisessa NBA:ssa.

Pojilla on ollut omat esikuvansa ja hyvin he ovat omaksuneet jatkumon.

***

Kaikesta edellä olevasta huolimatta on lähdettävä siitä, etteikö olisi petrattavaa.

Esimerkiksi Liettua-ottelussa vastustajan taktisessa pelissä korostui myös ykslöllisyys, joka perustuu Liettuan vahvaan koriskulttuuriin.

Suurimmillaan ero tuli esiin syöttöpelissä, jossa suomalaisten passit olivat liian usein löysiä ja monesti myös ennalta luettavia.

Korin alustalla myös hävitään pituuden puuttuessa. Vaikka joukkueessa on peräti kahdeksan kaksimetristä pelaajaa, niin todellisia korstoja levyn alla painimiseen on vain Markkanen.

Jo tässä vaiheessa kisoja voidaan sanoa, että tapahtuma saa vahvan plusmerkinnän.

 

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija. Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Kolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kuubalaisurheilijat häpeällisellä matkalla

Jalkapallon EM-turnaus Ranskassa oli lajille riemukulku. Mestaruuden vei  yllättäen Portugali kukistettuaan Ranskan finaalin jatkopelissä 1-0.

Kuukauden ajan nähtiin 51 pelissä kovatasoisia suorituksia. Taituruus lisääntyy ja kunto kohenee vuosien vieriessä. Peliäly siinä ohessa.

Kunhan vielä palattaisiin maali-ilotteluihin, niin a vot harasoo. Nykyään pelataan liiaksi oma pää puhtaana lähtökohtaista systeemiä.

Piskuinen Islanti oli ilopilleri ja esimerkki siitä, että maasta se pienikin ponnistaa isoihin atmosfääreihin.

Oi, jospa Suomikin olisi joskus mukana näissä kekkereissä!

***

Yleisurheilun EM-kisat antoivat mukavaa urheilujatkoa. Vaikkei Suomi nykyisin yllä kovin suuriin otsikoihin maailmalla, ei edes enää keihäässäkään, niin kyllä joukossamme oli nimiä ja suorituksia, jotka jäivät pintaan.

Antti Ruuskasen keihäspronssi oli rutiinia. Oskari Mörö aitoi tehokierroksen Euroopan huipulle. Kristian Bäck loikkasi niinikään pitkälle. Tulevaisuuden uskoa valoivat myös nuoret Wilma Murto seipäillään. Reetta Hurske ja Hilla Uusimäki aitureina. Jenni Kangas kepillään. Sekä muutaama muu orastava lupaus. Tästä on hyvä jatkaa.

Suomella oli Amsterdamissa 37 urheilijaa. Paras mitalimaa oli Puola. Suomi vasta 27:s yhdellä pronssilla. Pistesijojakin tuli Ruuskasen pronssin lisäksi vain neljä. Jäätiin tavoitteesta, mikä oli kolme mitalia ja 10 pistesijaa. Kisojen lajimäärä oli 42.

Muita havaintoja:

EM-kisojen järjestäminen juuri olympiakisojen aattona ei vedä kaikkia huippuja mukaan. Numero rinnassa on korvattu yleisöpalvelun vuoksi urheilijan nimellä. Urheilun eduksi ei ole se, että dopingin vuoksi Venäjää ei päästetä kv-kentille.

Euroopan kartalla näkyvät jo ”mamut”. Varsinkin Britannian sekä Ranskan joukoissa, myös Ruotsissa. Turkki puolestaan on lähtenyt ostolinjalle. Useita Afrikan ja muiden maiden tähtiä oli mukana Turkin puolikuupaidassa.

Kyllä Suomen urheilun nimi on kuitenkin yhäkin useilla huulilla maailmassa. Ovathan meillä Kimi Räikkönen, Valtteri Bottas ja Patrik Laine kumppaneineen mannekiineinamme.

Hyvä Yle-urheilu. Jo etukäteen nautimme tulevista Rion lähetyksistäkin.

***

Ylen tarjoilu Ranskasta ja Amsterdamista oli yltäkylläinen. Kaikki tehtiin suurella huolella ja monipuolisuudella. Osaajat olivat asialla. Radiotalon muut toimitukset, eritoten uutis- ja ajankontaispuoli, voisi käydä opintomatkalla talon urheilukerroksissa.

Nyt Tapani Parmin johdolla Amsterdamiin oli viety omaa tv-kalustoa mahdollistamaan suomalaisurheilijoiden näkyvyys ja haastattelut. Tv-urheilun alalla Suomella ovat olleet Raimo Piltz, Kalevi ”Kilu” Uusivuori ja Kalevi ”Kalle” Korpela yhdessä Parmin Tapsan kanssa esikuvina ja käytettyinä ohjaajina ympäri maailmaa.

Äänipuolella kielitaitoiset naisemme yhdessä niinikään monia kieliä hallitsevien ja hyödyntävien Niki  Juuselan, Kimmo Porttilan ja Tapio Suomisen sekä yltäkylläisen tietopankin Mika Lehtimäen kanssa ylsivät tähtiloistoon.

Hyvä Yle-urheilu. Jo etukäteen nautimme tulevista Rion lähetyksistäkin.

Olen tässä elämäni varrella tehnyt sen havainnon, että urheilutoimituksista edetään useisiin yhteiskunnan vaativiin tehtäviin. Urheilun toimittaminen on ansiokas koulu.

***

Kuuban lentopalloilijat kävivät häpeällisellä matkalla Suomessa. Otteet nimenomaan kentän ulkopuolella olivat törkyiset. Joukossa tyhmyys tiivistyi epäiltynä suomalaisnaisen raiskauksena. Hävettää ja nolottaa sanat ovat teosta aivan liian lieviä.

Nyt nämä epäillyt törkytekijät istuvat jalkapuussa Tampereen poliisivankilassa. Toivottavasti tekojensa mukaan – pitkään.

Toivottavasti tie sulkeutuu myös olympiakisoista. Onhan Venäjältäkin osanotto jo evätty dopingin, jota ei voi edes verrata seksuaalirikokseen, vuoksi.

Syvemmin ajateltuna urheiluseurojen kasvastustyö kaikkialla maailmassa nousee entistä tärkeämmäksi ja opiksi otettavaksi.

 

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti. Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kolumni

”Koen liiton arvot tässä ajassa tarpeellisiksi” – TUL sai uuden pääsihteerin

Suomen työväen urheiluliitto TUL on valinnut pääsihteerikseen oikeustieteen maisteri Martta Octoberin (36). Hän siirtyy tehtävään Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n palveluksesta, jossa hän on toiminut Lapset, nuoret ja perheet -yksikön kehittämispäällikönä.

October on ollut aiemmin muun muassa sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän pääsihteeri ja lainsäädäntösihteeri, ministerien erityisavustaja sekä lakimiestehtävissä. Luottamustehtäviä hänellä on muun muassa Palmia Oy:n hallituksen varapuheenjohtajuus.

Martta October on toiminut aktiivisesti ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymyksissä. Vapaa-ajallaan hän harrastaa koripalloa, beachfutista ja futsalia.

TUL:n pääsihteerinä toiminut Janne Ollikainen siirtyi toukokuussa vuorotteluvapaalta uusiin työtehtäviin. Hänen sijaisenaan toimi reilun puolen vuoden ajan Jouni Backman.

Painopiste matalan kynnyksen harrasteliikunnassa lisää monien ihmisten hyvinvointia.

Martta October sanoo olevansa erittäin innostunut, että pääsee johtamaan toimintaa ja toimistoa liikunnan kansalaisjärjestössä, joka on yksi Suomen suurimmista.

– Koen TUL:n arvot tasa-arvon ja solidaarisuuden edistämisessä itselleni hyvin läheisiksi ja tässä ajassa tarpeellisiksi. TUL:n toiminnan strateginen painopiste matalan kynnyksen harrasteliikunnan lisäämisessä on yhteiskunnallisesti merkittävä ja lisää monien ihmisten hyvinvointia, October pohtii.

– TUL saa Martta Octoberista hyvän pääsihteerin, jolla on vahva arvopohja ja osaaminen tehtävän hoitamiseen, liiton puheenjohtaja Kimmo Suomi arvioi.

Liiton uusiutunut johto on linjannut, että TUL lähtee edistämään aktiivisesti tasa-arvoista liikuntapolitiikkaa ja matalan kynnyksen harrasteliikuntaa kilpaurheilun rinnalla.

– Tämä tehdään yhdessä uuden pääsihteerin, osaavan henkilöstön ja seura-aktiivien kanssa, Suomi toteaa.

TUL on Suomen suurimpia kansalaisjärjestöjä. Siihen kuuluu yli 900 urheiluseuraa, joissa on lähes 240 000 jäsentä. TUL:n toiminnan painopiste on matalan kynnyksen harrasteliikunnan edistäminen tasa-arvoisesti kaikille kansalaisille. TUL:llä on 22 työntekijää, joista 12 alueilla ja piirijärjestöissä toimivia aluevastaavia.

Kolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Leväaho: Islanti pudotti Englannin! – ”Tuntuu sadulta”

Herkulliset pidot paranevat väen vähetessä.

EM-jalkapalloturnaus alkoi avoimilla ovilla kaikille Euroopan maille. Haettiin 24 lopputurnaukseen selviytyjää. Näiden joukkoon eivät pärjänneet muun muassa Suomi, Norja, Tanska eikä Hollanti  Piskuinen Islanti kylläkin. Ja Albania.

Sitten nämä selviytyjät jaettiin kuuteen neljän joukkueen lohkoon, joista karsittiin kahdeksan: Romania, Venäjä, Ukraina, Tshekki, Ruotsi, Itävalta sekä Albania ja Turkki. 16 selvisi jatkoon kuolemanotteluihin, eli kerrasta poikki käytäviin neljännesvälieriin.

Nämä kahdeksan ottelua pelattiin juhannuksena ja maanantaina.

00 Puola selvisi Sveitsistä vasta rankkareiden jälkeen. 1-1 oli normaaliajan tulos.

00 Kroatialla oli näissä kisoissa vahva porukka koossa. Jatkoajan viimeisillä minuuteilla alakynnessä ollut Portugali käänsi taiston kuitenkin edukseen 1-0 tuloksella

00 Britteinsaarten kaksikko Wales–Pohjois-Irlanti temmelsi tasapäisesti Walesin mennessä jatkoon maalein 1-0.

00 Ranska puolestaan koki kovia jo heti ensiminuutilla, kun Irlanti meni rankkarilla 1-0 keulille. Toisella jaksolla Ranskan puuhakas tehopelaaja Antoine Griezmann latasi kahdesti perille ja Ranska puolivälieriin.

00 Mestarisuosikkini Saksa leikitteli 3-0 voiton Slovakiasta, mutta vasta nyt Saksa joutuu tositoimiin herruudestaan.

00 Paluun Euroopan huipulle tehnyt Unkari piti tähtisikermää, maailman kakkosta Belgiaa pitkään pihdeissä. Belgian 4-0 voitto oli silti tapahtumiin nähden liian suuri.

00 Espanja–Italia kamppailussa toisen tähtijoukkueen oli pudottava. Jäähyväiset Espanjalle. Italia voitti 2-0.

00 Yllin kyllin kihelmöivää odotusta oli ilmassa, kun Englanti kohtasi Islannin. Puoliajalla Islanti oli edellä 2-1. Ja se riitti loppuun asti. Islannissa on runsaat 300 000 ja Englannissa kymmeniä miljoonia asukkaita. Islanti on jo nyt Euroopan kahdeksan parhaan joukossa. Tuntuu sadulta.

***

Nyt torstaina (30.6.) siirrytään puolivälierätasolle. Pelit ovat Puola– Portugali, Wales–Belgia, Saksa–Italia, Ranska–Islanti.

Välieräporukoiksi veikkaan Puolaa, Belgiaa, Saksaa ja Ranskaa – ellei Islanti jatka satuelämäänsä.

Välierät pelataan 6. ja 7. heinäkuuta. Euroopan mestari on selvillä sunnuntaina 10.7. ellei jouduta jatkoajalle maanantain puolelle.

On nähty kyllä ennen muinoin aikoja, kun hyökkäykset rakennettiin sentterin, kahden innerin ja kahden ytterin voimalla.

Kamppailut ovat vetäneet katsomot tulvilleen. Viheriöillä on nähty megasuorituksia. Superyllätyskin koettiin Islannin muodossa. Yksilötaitoa ja joukkuepelejä. Valitettavasti, poikkeuksia kyllä on 4-0, 3-0, 3-3, kuitenkin pääasiallisesti vain vähän maaleja. Johtuen siitä, että useimmat maat ryhmittyvät oman maalin puolustamisen  näkökohdista.

Nythän  hyökätään vain yhden tai kahden kärjen voimin. On nähty kyllä ennen muinoin aikoja, kun hyökkäykset rakennettiin sentterin, kahden innerin ja kahden ytterin voimalla. Silloin katsojat iloitsivat verkkojen tuuletuksista.

***

Suomen lentopallo on pysynyt maailman huipulla, vaikka  menossa on sukupolvenvaihdos. Mutta vain alan friikit pystyvät selittämään sen, että kun Suomi voittaa kaksi ensi erää Turkkia vastaan ja kolmannessakin johtomme on jo 20-15, niin Turkki pompottaa itselleen 3. erän  25-21 ja sen jälkeen koko ottelun 3-2!

Mikä meni mönkään, kun jo olimme valmistautuneet 3-0 voittojuhliin?

Seuraavana päivänä Suomi nujersi sitten Japanin 3-1 ja maine kasvoi.

***

Kuortannen juhannuskisat piristivät yleisurheiluamme. Naiset asialla. Nooralotta Neziri on jo Euroopan huipulla ja selvinnee tulevissa EM-kisoissa satasen aidoissa finaaliin. Mitali olisi yllätys. Korkeusnainen Linda Sundblom ylitti 193 SE-senttiä ja jos uusii tämän EM-areenalla niin sijoittuu mallikkaasti.

Ylpeytemme keihäs on kysymysmerkki. Antti Ruuskanen on nyt ykkösemme, mutta ei Tero Pitkämäkikään kaukana ole. Sen sijaan molemmilla on työ ja tuska pitää takanaan kaksi saksalaista, Johannes Vetter (88,23)  ja vielä parempi Thomas Röhler.

Noin 40 urheilijaa Suomi lähettää EM-Amsterdamiin. Tuleekohan enemmän kuin yksi mitali?

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti. Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kolumni

hiihto
hiihto

”He ovat sinivalkoisia suuruuksia” – neljä pääsi urheilijaeläkkeelle

Neljälle urheilijalle on myönnetty tänään ylimääräinen urheilijaeläke. Täydelle eläkkeelle pääsevät keihäänheittäjä Seppo Räty, paralympiaurheilija Jouko Grip ja ralliautoilija Timo Mäkinen. Osaeläke myönnettiin hiihtäjä Marja-Liisa Kirvesniemelle.

– Nämä urheilijat ovat sinivalkoisia suuruuksia, joiden saavutukset ovat jättäneet pysyvän jäljen kansakunnan muistiin. He ovat vieneet Suomea maailmalle ja osoittaneet kovan työn ja sinnikkyyden voiman, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kiitti.

Hän totesi, että yhteiskunnan tuki on osoitus siitä, että huippu-urheilua arvostetaan Suomessa.

Valtion ylimääräinen urheilijaeläke voidaan myöntää urheilijalle tunnustukseksi olympiakisoissa saadusta kultamitalista. Erityisestä syystä eläke voidaan myöntää myös merkittävästä kansainvälisestä urheilu-urasta.

Marja-Liisa Kirvesniemi on maastohiihdon olympiavoittaja ja maailmanmestari. Seppo Räty on keihäänheiton maailmanmestari ja saavuttanut urallaan kolme olympia-arvokisamitalia. Jouko Grip on moninkertainen paralympiavoittaja, joka on saavuttanut urallaan 12 paralympiakultaa sekä 10 MM-kultamitalia. Timo Mäkinen on suomalaisen rallimenestyksen airuita, joka on voittanut ensimmäisenä suomalaisena Monte Carlon rallin ja ollut ensimmäinen rallin MM-osakilpailun suomalaisvoittaja.

Määräaikaan mennessä eläkettä haki 32 urheilijaa. Täysi eläke on 1324,32 euroa kuukaudessa ja osaeläke puolet siitä. Eläkkeestä maksetaan veroa. Eläkettä myönnettäessä otetaan huomioon hakijan sosiaalinen asema ja verotettavat tulot.

hiihto hiihto