x

Urheilukolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kauko-Aatos Leväaho: Helsingin jäähalli on tärkeä!

Usko, toivo ja rakkaus Suomen huippu-­urheilun taivaalla on saanut vastakaikua. Pilkahduksia välähtää enemmän kuin taloutemme tunnelissa. Suomi on pieni, mutta sisukas maa.

Wilma Murron nuorten seiväs-­ME 471 sykähdytti. Sitten Petra Ollin painin Euroopan mestaruus ja voitto maailmanmestarista lisäsi itseluottamustamme. Latumittelöissä Matti Heikkinen mc-
osakisan voittaja, Krista Pärmäkoski bodiumilla. Peetu Piiroinen maailmanmestari, Enni Rukajärvi tuplasti korokkeella MM-­lautailussa. Kaisa Mäkäräinen ampumahiihti kahden mc-osakisan voittajaksi.

***

Aivan superkehuun on aihetta, kun Eva Wahlström puolusti taidokkaasti nyrkkeilyn maailmanmestaruuttaan ja Edis Tatli, joka kyllä kaipaa terävyyttä enemmän iskuihinsa, piti hallussaan Euroopanmestaruusvyön.

Pekka Mäki ja Evan valmentaja Risto Meronen tekevät tuloksellista työtä lajin parissa. Kun Espoon Metro­areenassa seurasi kamppailuja, niin vaikka urheilumenestystä tulikin, niin ammottavan tyhjät tuolirivit antoivat huoleen aihetta.

Mitä paremmin nyrkkeilijät menestyvät kehässä, niin sen myötä myös palkkiot kasvavat. Vaikka nytkin oli kyseessä kaksi mestaruusottelua, niinpääsylipputulot tuskin riittivät ottelijoiden palkkioihin.

Ehkä myös ottelupaikan syrjäisellä sijainnilla oli osansa yleisökatoon. Myös illan vatuloidun pitkäpiimäisellä ja värittömällä esiottelulistalla oli vaikutuksensa. Tilaisuus päättyi vasta puolen yön jälkeen. Lisäksi myös uusia promoottoreita on tullut apajille.

Toivottavasti Pekka Mäen toimintojen takana on riittävästi talousviisautta.

***

Maailmalla pieni, mutta meillä suuri jääkiekko on hoitanut lähinnä Kalervo Kummolan lobbauksella maahamme jo yli 200 jäähallia. Nämäkään eivät ole kylliksi, sillä nuorisomme kaipaa yhäkin jääpintaa lisää railakkaalle lajilleen.

SM-­liigan runkosarjan voittaja Helsingin IFK haluaa tarpoa Hjallis Harkimon jalanjälkiä luomalla pääkaupungin paraatipaikalle oman bisnesrakennuksen. HIFK pyrki aikanaan ostamaan nykyisen kotinsa Helsingin jäähallin kaupungilta. Halli ei ollut myynnissä.

HIFK:n hanke on kannatettava. Kuitenkin sen ympyröihin on tullut kummallisuuksia sen jälkeen, kun luonnonkaunis Mäntymäki ei ollutkaan käytettävissä. Nyt HIFK-­hallia jotkut ajavat nykyisen hallin paikalle purkamalla vanhan.

Museovirasto ja järkisyyt ovat valppaina. Ei pureta. Ja miksi purettaisiin toimiva laitos, jota tarvitaan jatkossakin kipeästi moniin eri tilaisuuksiin. Eikä vähiten kaupunkilaisten mahdollisuuksiin muun Euroopan tavoin hoitaa kuntoaan yleisöluistelulla.

Vaikuttaa kuin meillä Helsingissä elettäisiin ökyrikkauden aikaa. Karvaita muistoja on runsaasti.

Eduskunnan Heimola­taloa ei enää ole. Ei myöskään Veljeshovia, ei Kestikartanoa, ei Brondaa, ei Kino­palatsin vanhaa miljöötä, ei Mannerheimintien alkupään vankkoja kivitaloja eikä Wulffin kulmastakaan ole jäljellä muuta kuin Potemkinin kulissi. Skohan kulmakin korvattiin rumalla Makkaratalolla. Olympiastadionin purkuehdotus saatiin sentään torjuttua.

Kun uusia rakennetaan, niin eivät ne aina ole kultakaivoksia. Esimerkkeinä Pasilan ja Espoon jäähallit.

***

HIFK:n hallille löytyy avaran Suomen Helsingissä tilaa vaikkapa Uimastadionin ja Olympiastadionin katveesta tai Laakson kentältä. En kuitenkaan usko, että HIFKn ajatuksena olisi alun perin ollut nykyhallin purku, vaikka jotkut saattavatkin ajatella tätä purkuasiaa läheisen kilpailijan poisraivaamisella.

Nykyinen halli on toimiva ja sitä tulee ehostaa Jääkenttäsäätiön itsensä esittämällä tavalla tarpeen mukaan. En myöskään suosittele Messuhallin, nykyisen liikuntakeitaan Kisahallin, tilalle uutta monumenttia.

Muuten, milloin Helsinki saa pikaluistelulle, jääpallolle ja jalkapallolle nykyaikaa vastaavat kilpailupaikkansa!

***

Vaikka formulakuskin onkin oltava taidoiltaan primusluokkaa, niin kyllä insinöörit ovat vielä ratkaisevammassa roolissa. On yksitoikkoisen ikävystyttävää todeta yhden automerkin olevan ylivoimainen. TV-­kiinnostuskin vähenee tämän myötä.

Useat palloilusarjat ovat saamassa päätöksensä. Ja jalkapallo aloittaa pyörintänsä. Katselijoiden ja urheilufanien luppoaika on lyhyt.

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Urheilukolumni

Mestarivalmentajan purkaus kurinpitokäsittelyyn – Jatkoaika: Haukkui pedofiiliksi

Jääkiekkovalmentaja Raimo Summasen sanomiset keskiviikon pudotuspeliottelussa on asetettu Mestiksen kurinpitokäsittelyyn.

Mestis tiedottaa, että keskiviikkoillan Hermes–Espoo United-ottelun ensimmäisen erän lopussa tapahtui sanallinen välikohtaus.

Jatkoajan mukaan Summanen olisi haukkunut Hermeksen valmentajaa Antti Karhulaa pedofiiliksi.

Espoo Unitedin omistaja Jussi Salonoja kertoi Ilta-Sanomille, että tapausta ruoditaan seuran sisäisessä palaverissa perin pohjin.

Mestis aikoo tiedottaa kurinpitopäätöksestä myöhemmin.

Espoo United voitti keskiviikon ottelun 3–2. Se johtaa puolivälierien ottelusarjaa voitoin 3–2. Ottelusarjan seuraava peli pelataan Espoossa perjantaina.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Urheilujournalismin legendalle, Demokraatin koripallokolumnistille Pentti Salmelle elämäntyöpalkinto

Urheilutoimittaja Pentti Salmi on palkittu Urheilutoimittajain Liiton Elämäntyö urheilutoimittajana -tunnustuksella. Marraskuussa 89 täyttävä urheilujournalismin Metusalem on aiemmin palkittu Pro Urheilu -mitalilla 2007.

Salmi teki aloitti journalistin uransa TUL-lehden toimittajana ja toimitussihteerinä vuosina 1946–1957 ja eteni Suomen Sosialidemokraatin urheiluvastaavaksi vuosiksi 1957–1972. Sen jälkeen hän siirtyi Yleisradioon, jossa hän työskenteli 1991 asti.

Tämän jälkeenkin hän jatkoi Koripallon vuosikirjan toimittamista aina 2010 asti, johon mennessä Salmi oli saanut täyteen 41 vuosikirjaa.

– Olen urheilutoimittajana aika monelta varmasti kysynyt, miltä nyt tuntuu. Joka päivä näyttää olevan juhlapäivä, kun eilen oli nimipäivä ja tänään tällainen tunnustus! Salmi sanoi Koripalloliiton sivuilla.

Salmi toimii edelleen Demokraatin koripallokolumnistina.

Pentti Salmi

Kirjoittaja on koripalloasiantuntija.

Urheilukolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Piiri pieni pyörii eli kuinka Suomen urheilua johdetaan vallanhaluisesti poliittisen oikeiston taluttamana

Mari Laukkanen teki temput kahdella peräkkäisellä mc-voitollaan. Riemukkaat onnittelut. Sydän sykähtelee pamppaillen, kun Iivo Niskanen, Matti Heikkinen ja Krista Pärmäkoski ovat kipinöineet Suomen huippu-urheilutaivaalle tähtiloistetta. Pitkästä aikaa on yksilöitä, jotka kilvoittelevat menestyksellä maailmanvalioiden joukossa.

Holmenkollenillakin norskien juhlia häiritsivät pahoin suomalaiset. Kuten Kerttu Niskanen ja Aino-Kaisa Saarinen. Näin hiihdossa. Samalla on kysyttävä kuitenkin yleisemmin, miksi emme tuota enemmän loistetta kv-areenoille.

Vastauskin löytyy. Suomen urheilua johdetaan vallanhaluisesti poliittisen oikeiston taluttamana. Kansakuntamme kaikki voimavarat eivät tule käytetyiksi. Esimerkiksi sellaiset näyttöjä olympia- ja MM-tasolla antaneet Antti Kalliomäki, Arto Bryggare, Valentin Kononen ja Jani Sievinen eivät kelpaa johtotehtäviin olympiatasolla koska eivät liputa kokoomusta.

Aikaisemmin olen jo usein maininnut, ettei työläisolympiavoittaja Väinö Leskinenkään kelvannut OK-ympyröihin, koska oli demaripoiliitikko. Vähemmän urheiluansioitunut kokoomuspoliitikko Kaj Hagelberg kyllä ylitti riman tähän tehtävään. Ei myöskään hyväksytä tunnustusta saanutta urheilujohtaja Sirpa Paateroa.

Lisää esimerkkejä. Kokoomuksen O-P.Karjalainen ja Sari Multala on valittu kokooumuksen Kalervo Kummolan vaikutusvallalla OK:n urheilijajäseniksi, vaikka tarjolla on pätevämpiäkin. Edelleen Kuopion entinen kokoomusvaltuutettu Mika Kojonkoski ohjaa pääministerin suuruisella kk-palkalla taitamattomasti OK:n huippu-urheilua. Näyttöä saatiin Riossa.

Summa summarum. Suomen urheilun johdossa vallitsee ja hallitsee puoluepolitiikka edellä ammattitaidon ja pätevyyden. Lisäesimekkinä kauppaneuvos Jorma Soiron valinta Uimaliiton johtoon aikanaan 1970-luvun alussa. Hänen hotellinsa sai uintiväeltä lisäkäyttöä, mutta uinti kahlasi edelleen lasten altaassa.

Slalomiakaan hän ei pitänyt urheiluna. Koska hissi vei ylös ja painovoima pudotti alas.

Maassamme oli 1930-luvulla Suomen armeijan rinnalla aseellinen järjestö Suojeluskunta. Sitä johti oikeisto. Yksi heistä oikeistolaisista oli Mäntsälän kapinan Pihkalakaartin johtajan veli Lauri ”Tahko” Pihkala. Hänen ajatusmaailmaansa hallitsi suomalaisen miehen fyysisen ja sotilaallisen kunnon kohottaminen ja ylläpito. Naisten urheilemista hän vihasi. Heidän paikkansa oli Tahkon lausuman mukaan keittiö.

Slalomiakaan hän ei pitänyt urheiluna. Koska hissi vei ylös ja painovoima pudotti alas. Eihän se mitään urheilua ollut Tahkon kuvioissa. Palanderin Kalle ja moni muu on kyllä toista mieltä.

Tahkon yksi kuningasjatus oli rakentaa pesäpallosta laji, jossa harjoiteltiin sotaa varten. Pesien välit luotiin kranaatinheittämän pituisiksi. Pelaajat kuolivat ja haavoittuivat. Tai heidät tapettiin tai poltettiin.

Pesäpallosta muodostui sinällään kiinnostava ja suosittu kansallislaji. Mutta samalla lajin kansainvälinen esikuva baseball jäi unohduksen suohon. Siinä kärsi ja kärsii edelleenkin Suomen urheilun kansainväisyys.

Tahkolle on kyllä annettava täysi tunnustus, sillä hänen ansiotaan on pitkälti koko kansan liikunta.

Tilannekuva vaihtelee tässä ja nyt, kaiken aikaa.

Yhteislähtö vaiko väliaikalähtö hiihdossa. Kuuma peruna. Yksi tykkää tyttärestä, toinen äidistä. Sama vertaus sopii tähänkin.

Väliaikalähdössä ajantasaisella tilannenäytöllä on vaativa osansa. Sitä ei saada kuitenkaan paikan päällä olevan katselijan tietoon tässä ja nyt hetkellä. Television osaavat selostajat kyllä taitavat tuoda esille kihelmöivää jännitystä ajan hermolle. Voittajan odotus tuo oman jännityksensä loppuun asti.

Yhteislähtö on puolestaan trilleriä katsojan silmissä ja herpaantumatonta odotusta. Tilannekuva vaihtelee tässä ja nyt, kaiken aikaa. Kuka maalilinjan ylittää ensimmäisenä hän on myös voittaja ilman väliaikaodotuksia.

Yleisurheilupuolella on täysin mahdoton ajatus juoksujen väliaikalähdöt.

Jotkin lajit ovat sydäntäni lähempänä.

On mukava seurata lajiniilojen fanaattisuutta, Kasvion uintisuvun grand old man Taisto purki aikanaan mieltään, kun television urheiluruutu ei noteerannut kaikkia kyläaltaan tuloksia.

Nykyään kuuntelen hymyhuulin yhden entisen yksilöurheiluun rakastuneen johtajan mielenilmaisuja siitä, että jääkiekko ja muut joukkuelajit hallitsevat yli äyräiden mediatilaamme. Minä kyllä rakastan yli rajojen kaikkea urheilua ja liikuntaa. Vaikka tietenkin jotkin lajit ovat sydäntäni lähempänä.

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

12 AyFutis_EestiKalev

Ay-palloa potkittiin taas Lahdessa – ”Ottelussa taistellaan, mutta sen jälkeen halataan”

Ammattiyhdistysliikkeen väki kokoontui viikonloppuna kansainväliseen jalkapalloturnaukseen Lahteen. Ay-jalkapalloturnaus järjestettiin nyt 34.kerran. Kilpasarjan voiton vei virolainen Eesti Kalev ja harrastesarjan ykkönen oli Peace Unitedin ja Seurakuntayhtymän yhdistetty joukkue.

– Jokainen joukkue lähti Lahdesta hymyssä suin. Sehän on tärkeintä, että tapahtuman päähenkilöt eli pelaajat tykkäävät, kuvailee viikonlopun tunnelmaa Ay-jalkapallo ry:n puheenjohtaja Heikki Moilanen.

Ay-jalkapalloturnauksessa joukkueet koostuvat pääsääntöisesti ammattiliittojen jäsenistä. Ammattilaisia – Veikkausliigassa ja 1.divisioonassa pelaavia palloilijoita – kuhunkin joukkueeseen sallitaan enintään kaksi. Ay-jalkapallo ei ole ammattifutista, mutta kentällä pelataan aivan tosissaan.

– Ottelu kun on, siellä taistellaan, mutta sen jälkeen kyllä halataan. Turnauksissa joukkueet vastaanottavat toisensa silmiinpistävän hyvässä hengessä. Arvostan sitä kovasti. Ay-jalkapallossa on kyse myös jäsenistön yhteenkuuluvaisuuden tunteen rakentamisesta ja toistensa tuntemisesta, sanoo ay-jalkapallon toinen isä, kunniapuheenjohtaja Reijo Virtanen.

Pääsääntöisesti maahanmuuttajataustaisista pelaajista koostuva Seurakuntayhtymän ja Peace Unitedin yhdistetty joukkue nappasi harrastesarjan voiton. (Kuva: Heikki Moilanen)

Ajatus ay-jalkapalloturnauksesta lähti, kun Virtanen ja SAK:n silloinen puheenjohtaja Pertti Viinanen löivät päänsä yhteen pohtiakseen ay-liikkeelle yhteistä, kansainvälistä ja liikunnallista tapahtumaa. Vuosien varrella turnauksiin on osallistuttu muun muassa Bulgariasta, Tsekistä, Palestiinasta ja Israelista.

– Vuonna 2011 Palestiinan suurlähettiläs ja Israelin suurlähetystön sihteeri olivat turnauksessa vieraina. Silloin lyötiin kättä päälle, että tulevaisuudessa maiden joukkueet tulevat samaan aikaan Lahteen. Kaikki nämä vuodet olen elänyt sille, että vielä joskus se toteutuu. Ay-liikekin tekee rauhantyötä ja kansainväliset suhteet liitoille ovat erittäin tärkeitä, Virtanen kertoo.

Ay-jalkapallo tuntuu olevan täynnä rauhaa ja rakkautta. Siitä kielii muun muassa se, että jos yhdestä joukkueesta pelaaja loukkaantuu, löytyy lainapelaaja toisesta joukkueesta.

– Missä muualla tällainen voisi toteutua kuin juuri tässä ay-liikkeen tapahtumassa? Siellä ei olla mustasukkaisia pelaajista, Virtanen kiittää.

Tuusulan Metallityöväen ammattiosasto 338:n joukkue sai täydennystä Peace Unitedin pelaajista. – Metallin pojat kertoivat lähes liikuttuneina lauantai-illan jälkipeleissä, että näistä lainapelaajista ei tämän turnauksen aikana luovuta, kuvan joukkueesta napannut Heikki Moilanen kertoo.

Ay-jalkapalloturnauksessa on mukana Työväenurheiluliitto TUL, jonka kautta avautuu yhteys kansainväliseen työläisurheiluliitto CSIT:hen. Virtasen mukaan SAK:n rooli ay-jalkapallon kehittämisessä on myös ollut merkittävä.

– Yhteiskuntasuhteiden päällikkö Harri Järvinen on ollut erittäin aktiivinen ja solminut kansallisia ja kansainvälisiä suhteita turnaukseen. Jatkossa toivoisin, että myös STTK ja Akava olisivat vahvemmin mukana. Kummastakin keskusjärjestöstä on kyllä joukkue, Virtanen sanoo.

Puheenjohtaja Heikki Moilanen toivoo, että Ay-jalkapallon harteita saisi vielä leveämmiksi vahvistamalla yhteistyötä TUL:n ja CSIT:n kanssa entisestään.

– Olemme saaneet jo sitä kautta yhteyttä Keski-Euroopan ja Pohjois-Euroopan maihin. Sitä kautta voisi saada vielä lisää kansainvälisyyttä turnaukseen, Moilanen sanoo.

Ay-jalkapalloturnaus 2017

  • Harrastesarjassa voiton vei Peace Unitedin ja Seurakuntayhtymän joukkue, joka kaatoi AKIliitot-joukkueen finaalissa luvuin 1-0. Pronssia pelasi Metalliliiton joukkue.
  • Kilpasarjassa kultaa voitti Eesti Kalev, hopealle jäi Posti/PAU-joukkue ja pronssia sai TUL.
  • Turnauksessa olivat mukana myös ammattiliitto TEAMin ja PROn joukkueet.
  • Lisää tietoa Ay-jalkapallosta www.ayjalkapallo.info
12 AyFutis_EestiKalev
AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Urheilukolumni

Ampumahiihtomaajoukkueen ampumavalmentaja Asko Nuutinen kuoli yöllä

Suomen ampumahiihtomaajoukkueen ampumavalmentaja Asko Nuutinen on kuollut viime yönä, kertoo Suomen Ampumahiihtoliitto. Hän täytti hiljattain 60 vuotta.

Ampumahiihtoliiton mukaan Nuutinen kuoli Kontiolahden maailmancup-kilpailun harjoituspäivänä 8. maaliskuuta saamansa sairauskohtauksen seurauksena.

Suomen joukkue kunnioittaa Nuutisen poismenoa käyttämällä meneillään olevissa Holmenkollenin maailmancup-kilpailuissa surunauhoja.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta