Kauniainen noin 3000€, Isojoki 1140€ – Näin eläkeläiset tienaavat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Keskimääräisten eläkkeiden haarukka on todella suuri riippuen siitä, missä päin maata asustat.

Suurimmat keskimääräiset kokonaiseläkkeet maksettiin Uudellamaalla Kauniaisissa, pienimmät Etelä-Pohjanmaalla Isojoella. Suomen eläkeläisvaltaisimmat maakunnat sijaitsevat Itä-Suomessa. Vähiten työkyvyttömyyseläkeläisiä on Ahvenanmaalla.

Eläketurvakeskuksen mukaan keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 613 euroa kuukaudessa. Miesten keskieläke vuonna 2015 oli 1 829 euroa kuukaudessa, naisten 1 434 euroa. Naisten eläke oli keskimäärin 78 prosenttia miesten eläkkeestä.

Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin jälleen kerran Uudellamaalla, missä asuvat saivat keskimäärin 1 921 euron kuukausieläkkeen. Myös Ahvenanmaalla (1 732 €) maksettiin maan keskitasoa korkeampia eläkkeitä.

Kaikki muut maakunnat jäävät alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin maatalousvaltaisissa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.

– Muutokset ovat hitaita ja tulokset ovat samansuuntaisia aiempien vuosien kanssa, Eläketurvakeskuksen tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino huomauttaa.

Lähes joka toisessa kunnassa eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia.

Kuntatasolla Kauniainen nousee selkeästi yli muun Suomen noin 3 000 euron keskieläkkeellä. Espoo (2 202 €) ja Helsinki (2 008 €) jäävät kakkos- ja kolmossijoille. Suomen pienin keskieläke on Etelä-Pohjanmaan Isojoella (1 140 €).

Suomessa on 1 440 000 omaa eläkettä saavaa henkilöä. Kaikista Suomen 16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on jo vajaa kolmannes (31,7 %). Lähes joka toisessa kunnassa eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia, ja yhdeksässätoista kunnassa heitä on yli puolet väestöstä.

– Kuntien määrä, joissa eläkeläisten osuus yli 16-vuotiaista on yli 50 prosenttia, nousi kuudella. Lappi sai ensimmäiset tällaiset kunnat, Palotie-Heino kertoo.

Suomen eläkeläisvaltaisimmat maakunnat sijaitsevat Itä-Suomessa. Etelä-Savossa, Kainuussa ja Kymenlaaksossa noin 40 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä on eläkeläisiä. Eläkeläisten osuus on matalin Uudellamaalla (25,1 %).

Suomen eläkeläisvaltaisin kunta on Pohjois-Savossa sijaitseva Rautavaara (54,7 %). Vähiten eläkeläisiä on poikkeuksellisen väestörakenteen Limingassa (20,2 %), missä alle 10 prosenttia väestöstä on 65 vuotta täyttäneitä.

Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä laski selvästi kaikissa maakunnissa.

Lakisääteisiä eläkkeitä maksettiin vuonna 2015 yhteensä noin 28,3 miljardia euroa, joista työeläkkeitä oli 25,3 miljardia euroa.

”Keppana vaihdetaan neloseen, ja haitat sen kuin kasvavat” – Alkoholitaisto alkoi vilkkaana eduskunnan täysistunnossa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman eduskunnan täysistunnossa tiistaina.

Normienpurkutalkoot, kansanterveydelliset vaikutukset, kaupassa myytävien alkoholien suurin sallittu vahvuus, limuviinat sekä luottamus asiantuntijoihin nousivat odotetusti esiin eduskunnan täysistunnossa paljon keskustelua herättäneen alkoholilain uudistuksen siirryttyä eduskunnan lähetekeskusteluun tiistaina.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) esiteltyä kansanedustajille uudistuksen keskeisimpiä kohtia, salissa virisi vilkas keskustelu kymmenien kansanedustajien noustessa pystyyn pyytääkseen puheenvuoroa.

Lähes kaikissa vastauspuheenvuoroissa nostettiin esiin hallituksen esityksen kohta, jonka mukaan kaupoissa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajaa esitetään nostettavaksi 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Lisäksi hallitus esittää, että kaupat saisivat jatkossa myydä myös muita kuin käymällä valmistettuja alkoholijuomia, eli niin sanottuja limuviinoja valittuun prosenttirajaan asti.

Salakavalasti keskivertokansalaisten alkoholikulutus nousee.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) korosti omassa puheenvuorossaan, että uudistuksen keskeiset kysymykset korostuvat juuri limuviinoihin sekä kaupoissa myytäviin vahvempiin oluihin.

– Tämä on keskeinen terveyspoliittinen kysymys. THL:n tilastojen mukaan suomalaiset saavat 90 prosenttia kuluttamastaan alkoholista juomalla olutta. Pelkona onkin nyt se, että vähittäiskauppojen hyllyt täyttyvät vahvemmista oluista. Pikkuhiljaa salakavalasti keskivertokansalaisten alkoholikulutus nousee, Haatainen totesi.

– Tämä on vahvassa yhteydessä siihen, että syöpä- ja maksasairaudet tulevat lisääntymään.

Kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) puolestaan kysyi omassa puheenvuorossaan puolestaan, miksi asiantuntijalausuntojen huomioiminen on jäänyt hallituksen esityksessä niin pieneen rooliin.

Ministeri Saarikko, tämä esitys ei ole tasapainossa.

– Maksamme jo nyt yhteisistä verorahoista vuosittain miljarditolkulla järjestyshäiriöistä, terveydellisistä ongelmista, poliisien resursseista, työstä poissa oloista. Puhumattakaan inhimillisistä vaikutuksista, joille on edes vaikea määrittää hintaa, Huovinen luetteli.

– Ministeri Saarikko, tämä esitys ei ole tasapainossa. Niille suomalaisille, joille alkoholin käyttö on jo ongelma tai on syntymässä ongelmaksi, nämä eivät ole hyviä uutisia. Keppana vaihdetaan neloseen, ja haitat sen kuin kasvavat.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenen, kansanedustaja Anneli Kiljusen (sd.) mukaan hallituksen esitys on monella tapaa ristiriitainen ja epälooginen.

– Esitys pyrkii lisäämään terveyttä, mutta todellisuudessa se lisää alkoholin käyttöä. Asiantuntijat ovat ilmaisseet suurta huolta limuviinojen ilmestymisestä kauppojen hyllyille. Kuinka tulette hallituksessa vaikuttamaan siihen, ettei nuorten alkoholin kulutus lisäänny kuten asiantuntija esittävät, Kiljunen kysyi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman puolestaan totesi uskovansa, että kaikki eduskuntasalissa haluaisivat Suomessa siirryttävän kohti eurooppalaista alkoholikulttuuria. Mittarina hän tälle kehitykselle arvioi muun muassa sen, siirtyykö kulutus enemmän ravintoloihin kodeista ja kaduilta.

Alkoholin hinnat laskevat, valikoima kasvaa ja rahaa jää muuhun käyttöön.

– Hallitus kuitenkin itse arvioi, että kulutus tulee päinvastoin siirtymään entistä enemmän pois ravintoloista. Tämä saattaa jopa vähentää alan työllisyyttä. Hallitus myös itse arvioi, että esityksen haitat ovat suuremmat kuin hyödyt, Lindtman kertasi.

– Tämän johdosta kysynkin, kuka on kirjoittanut nämä perustelut, onko se eri henkilö kuin on kirjoittanut itse esityksen?

Ministeri Saarikko korosti omassa puheenvuorossaan uudistuksen roolia byrokratian vähentämisessä ja normienpurku talkoissa.

­– Uudistusta on pyritty tekemään jo useiden vuosien ja useiden hallitusten toimesta. Hallituksen eduskunnalle tuoman lakiesityksen ydin, on sen kirjoittaminen tähän päivään. Ihmisiin luotetaan, tarpeeton byrokratia poistetaan pitäen kuitenkin terveydestä kiinni, Saarikko perusteli.

Keskeistä on hänen mukaansa nähdä lakiuudistuksen vaikutuksen ravintola-alaan. Lakiuudistus tuokin hallituksen esityksen mukaan paljon hyötyjä elinkeinoelämään esimerkiksi verokulujen kautta. Myös esimerkiksi pienpanimoyrittäjät saisivat jatkossa myydä käymisteitse valmistettuja tuotteitaan vapaasti 12 prosentin vahvuisiin juomiin asti.

– Esityksellä kuitenkin myös turvataan Alkon monopoliasema, se tutkitusti vähentää alkoholin haittoja ja sen asemaa ei hallitus halua horjuttaa.

Yksi harvoista esitystä kokonaisuudessaan kannattavaksi kansanedustajaksi ilmoittautui kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo, joka totesi kokoomuksen ajavan rohkeaa uudistamispolitiikkaa.

– Eniten uudistuksesta hyötyy ravintola-ala ja heidän pitkäaikaiset toiveet on otettu huomioon uudistuksessa. Myös kauppa ja elinkeinoelämä hyötyisi uudistuksesta. Varsinkin nuo sadat ja sadat pikkupaikkakuntien kaupat maaseuduilla voisivat jatkossa myydä hieman monipuolisimpia tuotteita ja lisätä näin kannattavuuttaan.

Tavalliset kuluttajat olivat hänen mielestään jääneet lisäksi keskustelussa vähemmälle huomiolle.

– Alkoholin hinnat laskevat, valikoima kasvaa ja rahaa jää muuhun käyttöön, Wallinheimo perusteli.

Kansanedustajan havainto: Perstuntuma ei toimi viinalaissa

Kuva: Getty Images
Jos uusi alkoholilaki astuu voimaan, saa ravintolasta ostaa pullon ulos.

– Viinan saamisen helpottaminen ja alkoholipolitiikan liberalisointi on asia, jossa joka kerta esimerkiksi vaalikoneeseen vastatessani olen todennut, että oma ns gut feeling, ”perstuntuma”, on eri kuin tutkijoiden näkemys, näin sanoo SDP:n helsinkiläinen kansanedustaja Pilvi Torsti.

– Olen luottanut tutkijoihin.

– Ja luotan tutkijoiden edelleen.

– Nykytuntumalla tuettavia esityksiä laissa on useita. Näistä ministeri Saarikko nosti esiin monia kuten yhteiset anniskelualueet niin kutsuttuihin food courteihin eli useiden ravintoloiden yhteiset alueet, happy hours -kylttien salliminen, festivaaliluvat ja pienpanimoiden aseman parantaminen.

Sen sijaan suhtaudun epäilevästi mega-asiaan eli 5,5%-juomien – niin sanottujen limuviinojen – tuomiseen ruokakauppoihin. Yksikään kansanterveyteen tai alkoholihaittoihin perehtynyt tutkija ei tätä muutosta tue.

– Ministeri Annikka Saarikon (kesk.) mukaan juuri tuon mega-asian eli suurimman vaikutuksen osalta annetaan edustajille vapaat kädet.

– Siksi tämän esityksen osalta tulevien kuukausien valiokuntakäsittely on erityisen tärkeä. Tutkijoita kuultakoon.

Kirjeäänestys käyttöön jo seuraavissa eduskuntavaaleissa

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Äänestys kirjeitse ulkomailta lienee mahdollista jo seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Ulkomailla asuville ja tilapäisesti oleskeleville äänioikeutetuille esitetään oikeutta kirjeäänestykseen kaikissa yleisissä vaaleissa. Hallitus antoi asiasta esityksen eduskunnalle.

Oikeus äänestää kirjeitse olisi ulkosuomalaisilla äänioikeutetuilla ja niillä kotimaassa vakituisesti asuvilla äänioikeutetuilla, jotka ovat ulkomailla koko sen ajan kun Suomessa voi äänestää eli ennakkoäänestysajan ja vaalipäivän, tiedottaa oikeusministeriö.

Kirjeäänestystä haluava äänioikeutettu tilaisi kirjeäänestysasiakirjat Suomesta ulkomaiseen osoitteeseen. Ne saatuaan hän äänestäisi ja palauttaisi äänensä postitse oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle. Lähetyksen tulisi olla perillä viimeistään vaalipäivää edeltävänä perjantaina.

Kirjeäänestys olisi poikkeus siitä yleisestä säännöstä, että äänestäjän on aina äänestettävä vaaliviranomaisen edessä, jotta hänen vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa voidaan turvata. Tästä syystä esityksessä ehdotetaan, että kirjeäänestyksessä äänestäjän tulisi hankkia paikalle kaksi todistajaa. He todistaisivat allekirjoituksillaan, että äänestys on tapahtunut vaalisalaisuus säilyttäen ja vaalivapautta kunnioittaen.

Kirjeäänestyksen käyttöönotto parantaisi esityksen mukaan merkittävästi niiden äänioikeutettujen mahdollisuutta äänestää, joilla on pitkä matka lähimpään ulkomailla olevaan ennakkoäänestyspaikkaan.

Voimassa olevan lain mukainen mahdollisuus äänestää ennakkoon tietyissä ulkomaan edustustoissa säilyisi jatkossakin. Ulkomailla oleva äänioikeutettu voisi vapaasti päättää, äänestääkö hän kirjeitse vai menemällä ennakkoäänestyspaikkaan.

Esityksen mukaan kirjeäänestystä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisia äänioikeutettuja oli noin 242 000, joista  noin 10 prosenttia äänesti. Lisäksi ulkomailla äänesti noin 15 000 Suomessa asuvaa äänioikeutettua, jotka olivat ulkomailla esimerkiksi työ- tai lomamatkalla.

 

Demariedustajat varoittavat lainamiinasta – ”Asunnonostajalla voi hämärtyä todellinen yhteissumma”

Kuva: Kari Hulkko
Ostajaa saatetaan houkutella näennäisesti alhaisella myyntihinnalla, jolloin suuri osa asunnon kustannuksista on taloyhtiön yhtiölainana.

SDP:n kansanedustajat Riitta Myller ja Timo Harakka ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen asuntokaupan kuluttajansuojan parantamisesta.

– Moni uusi asunto myydään niin, että ostajaa houkutellaan näennäisesti alhaisella myyntihinnalla, jolloin suuri osa asunnon kustannuksista on taloyhtiön yhtiölainana. Kotitalouksien vastuulla oleva yhtiölainakanta onkin lähes kaksinkertaistunut viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana, Myller ja Harakka sanovat.

Lupausten myötä voi ostajalla hämärtyä kuukausittaisten asumismenojen ja lainanlyhennysten todellinen yhteissumma.

– Samoin suuriin yhtiölainoihin liittyvä riski on kaikkien asunto-osakeyhtiön osakkaiden vastuulla; osakkaat vastaavat toistensa veloista viime kädessä yhdessä, jos joku heistä ei pysty suoriutumaan lainastaan, Harakka muistuttaa.

Kotitalouksien vastuulla oleva yhtiölainakanta on lähes kaksinkertaistunut viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana.

Kaksikon mielestä on perheelle, joka ostaa asunto-osakkeen omaksi kodikseen, turvattava mahdollisimman riskitön asuminen, ja asunto-osakeyhtiölle nykyistä parempi mahdollisuus puuttua riskiomistuksiin.

– Muutoin vaarana on varsinkin kasvukeskusten asuntomarkkinoiden osalta ajautua vaaralliseen kierteeseen, Myller sanoo.

He esittävät asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

”Miten hallitus aikoo puuttua ylisuuriin yhtiölainoihin ja lisätä asunto-osakkeenomistajien mahdollisuutta hallita taloyhtiön yhtiölainoihin sisältyviä riskejä sekä vahvistaa kuluttajan oikeusturvaa ja kuluttajansuojaa asunnon ostotilanteessa?”

Jutun loppuun lisätty kysymys kello 14.22.

Harakka KL:ssä: ”Verotuksella voidaan edistää yritysten välistä reilua kilpailua”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

– Täsmällinen lainsäädäntö parantaa verotuksen ennustettavuutta, sillä se antaa yrityksille mahdollisuuden ennakoida liiketoimiensa veroseurauksi, SDP:n kansanedustaja ja eduskuntaryhmän verovastaava Timo Harakka kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan Kauppalehdessä.

Harakka toteaa keskustan elinkeinoministeri Mika Lintilän ja kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän penänneen Kauppalehdessä (14.9.) verotukseen ennustettavuutta. Sen vuoksi hallitus esittää verotuksen tiekarttaa, johon puolueet sitoutuisivat yli vaalikausien.

Verotuksen ennustettavuus on tärkeä tavoite myös Harakan mielestä.

Hän muistuttaa SDP:n julkaisseen viime viikolla 23-kohtaisen toimenpideohjelman, jolla puututtaisiin kansainväliseen veronkiertoon. Paketti sisälsi useita ehdotuksia lainsäädännön täsmentämisestä. Esimerkiksi tosiasiallisen edunsaajan määrittely on tarpeen, jotta voidaan puuttua hallintarekisteriveronkiertoon.

Keskustan kaksikko vaati aggressiivisen verosuunnittelun suitsimista. Harakan mielestä hallituksella on siihen kaikki työkalut, jos niitä haluttaisiin käyttää.

– EU:n veronkiertodirektiivi on määrä panna kansallisesti täytäntöön ensi vuoden aikana. Hallitus voi todistaa kunnianhimoisuutensa vaikkapa korjaamalla korkovähennysrajoitusten puutteita.

Verotuksella voidaan edistää yritysten välistä reilua kilpailua, kiteyttää Harakka.

– Paras tiekartta on se, että lupaamme pienille kotimarkkinayrityksille mahdollisuuden pärjätä kansainvälisille konserneille, kun ne eivät saa vääristävää hyötyä aggressiivisesta verosuunnittelusta ja keinotekoisista rahoitusrakenteista, hän päättää.