Kauniainen noin 3000€, Isojoki 1140€ – Näin eläkeläiset tienaavat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Keskimääräisten eläkkeiden haarukka on todella suuri riippuen siitä, missä päin maata asustat.

Suurimmat keskimääräiset kokonaiseläkkeet maksettiin Uudellamaalla Kauniaisissa, pienimmät Etelä-Pohjanmaalla Isojoella. Suomen eläkeläisvaltaisimmat maakunnat sijaitsevat Itä-Suomessa. Vähiten työkyvyttömyyseläkeläisiä on Ahvenanmaalla.

Eläketurvakeskuksen mukaan keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 613 euroa kuukaudessa. Miesten keskieläke vuonna 2015 oli 1 829 euroa kuukaudessa, naisten 1 434 euroa. Naisten eläke oli keskimäärin 78 prosenttia miesten eläkkeestä.

Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin jälleen kerran Uudellamaalla, missä asuvat saivat keskimäärin 1 921 euron kuukausieläkkeen. Myös Ahvenanmaalla (1 732 €) maksettiin maan keskitasoa korkeampia eläkkeitä.

Kaikki muut maakunnat jäävät alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin maatalousvaltaisissa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.

– Muutokset ovat hitaita ja tulokset ovat samansuuntaisia aiempien vuosien kanssa, Eläketurvakeskuksen tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino huomauttaa.

Lähes joka toisessa kunnassa eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia.

Kuntatasolla Kauniainen nousee selkeästi yli muun Suomen noin 3 000 euron keskieläkkeellä. Espoo (2 202 €) ja Helsinki (2 008 €) jäävät kakkos- ja kolmossijoille. Suomen pienin keskieläke on Etelä-Pohjanmaan Isojoella (1 140 €).

Suomessa on 1 440 000 omaa eläkettä saavaa henkilöä. Kaikista Suomen 16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on jo vajaa kolmannes (31,7 %). Lähes joka toisessa kunnassa eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia, ja yhdeksässätoista kunnassa heitä on yli puolet väestöstä.

– Kuntien määrä, joissa eläkeläisten osuus yli 16-vuotiaista on yli 50 prosenttia, nousi kuudella. Lappi sai ensimmäiset tällaiset kunnat, Palotie-Heino kertoo.

Suomen eläkeläisvaltaisimmat maakunnat sijaitsevat Itä-Suomessa. Etelä-Savossa, Kainuussa ja Kymenlaaksossa noin 40 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä on eläkeläisiä. Eläkeläisten osuus on matalin Uudellamaalla (25,1 %).

Suomen eläkeläisvaltaisin kunta on Pohjois-Savossa sijaitseva Rautavaara (54,7 %). Vähiten eläkeläisiä on poikkeuksellisen väestörakenteen Limingassa (20,2 %), missä alle 10 prosenttia väestöstä on 65 vuotta täyttäneitä.

Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä laski selvästi kaikissa maakunnissa.

Lakisääteisiä eläkkeitä maksettiin vuonna 2015 yhteensä noin 28,3 miljardia euroa, joista työeläkkeitä oli 25,3 miljardia euroa.

Soini lyttää täysin Orpon vaatimuksen — “Perussuomalaiset ei ota käskytystä muilta puolueilta”

Kuva: Lehtikuva
Timo Soini.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaati tänään kokoomuksen puoluevaltuustossa, että perussuomalaisten tulee selvittää julkisuudessa esillä olleet puolueen jäsenten kytkökset äärijärjestöihin.

– Minusta perussuomalaisten pitää käydä nyt keskuudessaan nämä asiat kunnolla läpi. Heidän pitää tehdä täysin selväksi se, että he tuomitsee väkivallan ja rasismin ja se pitää näkyä heidän toiminnassaan, Orpo sanoi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini vastaa blogissaan lauantaina, että perussuomalaiset on itsenäinen  puolue, joka ei ota ohjeita tai käskytystä muilta puolueilta.

— Orpo keskittyköön kokoomuksen hoitamiseen.

Soini kertoo saaneensa kymmeniä viestejä närkästyneeltä perussuomalaisten kentältä koskien Orpon lausuntoa.

— Minä keskityn mieluimmin työntekoon kuin toisten sanomisiin.  Petterille suosittelen Sampo Terhon mielipidekirjoitusta Helsingin Sanomissa. Sen ymmärtää yhdellä lukemisella.

PAMin Selin: Lakisääteinen minimipalkka ei ratkaise toimeentulokysymyksiä

Kuva: Lehtikuva
LKS 201603 Ann Selin valittiin palvelualojen ammattiliitton PAMin puheenjohtajaksi liittokokouksessa Helsingissä 2. kesäkuuta 2015. LEHTIKUVA / Aku Häyrynen Instructions: KUVITUSTA PAM: Neuvotteluissa on epätasainen asetelma
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

Työssäkäyvien osuus esimerkiksi asumistuen tai toimeentulotuen saajien joukossa on lisääntynyt viime vuosina ja toimeentulo-ongelmat esimerkiksi yksityisten palvelualojen työntekijöillä ovat hyvin yleisiä. Ilmiö on herättänyt pohdintaa myös siitä, pitäisikö kaikille taata lakisääteinen minimituntipalkka.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin ei lämpene ajatukselle palkkojen määrittämisestä laissa.

– Työehtosopimusten yleissitovuus on Suomessa yli 90 prosenttia, ja se tuo työntekijöille turvaa paljon laajemmin kuin vain alimman mahdollisen palkan osalta. Työehtosopimuksissa on sovittu esimerkiksi lomarahoista, erilaisista palkan lisistä, sairausajan palkasta ja matkakustannusten korvauksista. Lisäksi työehtosopimuksissa voidaan huomioida eli alojen erityispiirteet ja tarpeet paljon joustavammin kuin lainsäädännöllä, sanoo Selin.

Selinin mukaan palkkojen säätäminen laissa johtaisi väistämättä siihen, että palkkakustannuskeskustelu politisoituisi ja voisi johtaa ennakoimattomiin vaihteluihin työvoimakustannuksissa.

Vaadittavan vähimmäispalkan sijaan tulisikin keskittyä siihen, miten paremmin saataisiin yritykset noudattamaan nykyistä lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia.

Malli, jossa olisi sekä lailla määritetty minimipalkka, että työehtosopimuksin yleissitovasti sovitut muut työehdot ja ylemmät palkat, on Selinin mukaan lähes toiveajattelua.

Eurooppalaisessa mittakaavassa työntekijöiden etujärjestöt laajasti tukevat ajattelua, että ensisijaisesti palkoista ja työehdoista sovitaan työmarkkinaosapuolten kesken ja jollei se onnistu, niin lakisääteinen minimipalkka on hyvä vaihtoehto.

– Vaadittavan vähimmäispalkan sijaan tulisikin keskittyä siihen, miten paremmin saataisiin yritykset noudattamaan nykyistä lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Perustuu vähimmäispalkka sitten lainsäädäntöön tai työehtosopimuksiin, ei sillä ole työntekijän kannalta juurikaan merkitystä, jos sitä voidaan kiertää käyttämällä nollasopimuksia, erilaisia palkattomia harjoittelijoita tai jättämällä yksinkertaisesti osa palkasta maksamatta. Lakisääteisten minimipalkkojen sijaan olisi siis luotava tehokkaat keinot valvoa nykyisiä järjestelmiä, Selin vaatii.

Työntekijöiden kannalta merkityksellisiä keinoja ansiotason turvaamiseksi ovat Selinin mielestä lisätyön takaaminen osa-aikaisille työntekijöille, nollasopimusten käyttöön puuttuminen, alipalkkauksen kriminalisointi ja sen estäminen, ettei työsuhteista työtä valu yhtään enempää palkattomana tehtäväksi.

– Minipalkan säätäminen lakiin ei ratkaise työntekijöiden toimeentulon ongelmia, jollei työtunteja ole, Selin toteaa.

Jari Lindström kieltäytyi SK:n haastattelusta, koska ei saanut nähdä kysymyksiä etukäteen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Suomen Kuvalehden uusimmassa numerossa on haastateltu perustuslakiasiantuntija, professori Juha Lavapuroa mahdollisuudesta kieltää uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen kaltaiset äärijärjestöt.

Lavapuron mukaan kansainväliset sopimukset suorastaan edellyttävät, että ne kielletään. Lavapuro ja Tuomas Ojanen kirjoittivat aiheesta jo vuosi sitten Perustuslakiblogissa.

SK kertoo Lavapuron haastattelun lopussa yrittäneensä saada haastattelun oikeusministeri Jari Lindströmiltä (ps.). Lehden mukaan ministeri kieltäytyi, koska ei saanut nähdä kysymyksiä etukäteen.

Poliitikoilla ei ole velvollisuutta antaa haastatteluja aina kysyttäessä. Poliitikot asettavat usein myös ehtoja haastatteluille. SK kieltäytyi antamasta kysymyksiä Lindströmin nähtäväksi etukäteen.

Lehden päätöstä julkaista ministerin kieltäytyminen voinee pitää lehden kannanottona ministerin kieltäytymiseen.

Keskustelua aiheesta

“Toivottavasti tämä viesti kuuluu kauas rajojemme ulkopuolelle” – Tarja Halosen puhe toi kaivattua arvojohtajuutta Senaatintorille

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
People demonstrate against rasism and fascism in Helsinki, Finland on September 24, 2016. A man who took exception to a neo-Nazi demonstration in central Helsinki on September 10th died a week after he was assaulted at the demonstration. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Eri puolilla Suomea tuhannet ihmiset vastustivat lauantaina rasismia mielenosoituksissa. Suurin mielenosoitus nähtiin Helsingissä.

Lauantaina puoliltapäivin alkaneeseen Peli poikki -mielenosoitukseen on osallistunut Helsingissä noin 10 000 ihmistä. Kansalaistorilta mielenosoittajat siirtyivät pitkänä kulkueena Senaatintorille, jossa ohjelmassa oli kello 13-15 teemaan liittyviä puheita ja musiikkia.

Tilaisuuden kohokohta oli presidentti Tarja Halosen puhe.

Puhe oli lyhyt, mutta joka sanaltaan painava. Oikea puhe oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Ihmiset keskeyttivät sen useaan otteseen spontaaneilla suosionosoituksilla. Halonen toi tässä ajassa niin kipeästi kaivattua arvojohtajuutta Senaatintorille.

Halonen muistutti, että näitä tapahtumia peilataan myös sitä vasten, että ensi vuonna itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta.

Me emme hyväksy keinoksi väkivaltaa tai sillä uhkaamista.

Presidentti Halosen toivomuksesta Demokraatti julkaisee puheen sanasta sanaan.

Sen viimeistä lausetta Halonen erikseen vielä painotti, kun hän antoi puhereferaatin Demokraatin toimittajalle “back stagella”, joka oli rajattu Suurkirkon kiviportaiden reunaan.

“Meitä on täällä ilahduttavan paljon, useita tuhansia. Se on erinomainen asia, sillä demokratiaa on joukkuepeli, jossa reilun pelin säännöt koskevat meitä kaikkia.

Meidän unelmamme on aktiivinen, solidaarinen yhteiskunta. Me emme hyväksy keinoksi väkivaltaa tai sillä uhkaamista.

Tämä on meidän lahjamme kohta satavuotiaalle Suomelle, joka antoi ensimmäisenä maailmassa sekä naisille että miehille täydet poliittiset oikeudet – sekä äänestää vaaleissa että olla ehdolla eduskuntaan.

Nämä oikeudet ovat luoneet meille kotimaan, joka kansainvälisessä vertailussa on vapaa, solidaarinen ja yhteistyökykyinen.

Tämä on meidän lahjamme, joka kestää myös arjessa.

Toivottavasti tämä viesti kuuluu kauas rajojemme ulkopuolelle.”

img_6729

Presidentti Tarja Halonen puhui Helsingin Senaatintorilla Peli poikki -mielenosoituksessa. Puheen jälkeen hän seurasi tilaisuutta Tuomiokirkon portailla puolisonsa tohtori Pentti Arajärven kanssa. Tilaisuuden väkimäärä, runsas osanotto ilahdutti molempia. (Kuva: Ilkka Yrjä)

LM: Asema-aukion uusnatsilla yhteys vihajulkaisu Magneettimediaan

Kuva: Lehtikuva

Helsingin Asema-aukiolla tapahtuneesta pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta epäilty uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen aktiivi Jesse Torniainen on Magneettimedia-verkkojulkaisun taustalla, uutisoi Lännen Media lauantaina.

Magneettimedia-julkaisu tunnetaan äärioikeistolaisista ja juutalaisvastaisista kirjoituksistaan.

Lännen Media kertoo, että Magneettimedia ilmoittaa julkaisijakseen Pohjoinen perinne ry:n.

Yhdistystä hallinnoi Suomen vastarintaliike, ja Torniainen on sen puheenjohtaja. Lännen Media sai tiedon kytköksestä patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteristä.

Lännen Median haastatteleman äärioikeistotutkija Tommi Kotosen mukaan puheenjohtajuus vahvistaa, miten keskeinen Vastarintaliikkeen toimija Torniainen on, eikä hän ole vain rivikatuaktiivi.