Kauniainen noin 3000€, Isojoki 1140€ – Näin eläkeläiset tienaavat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Keskimääräisten eläkkeiden haarukka on todella suuri riippuen siitä, missä päin maata asustat.

Suurimmat keskimääräiset kokonaiseläkkeet maksettiin Uudellamaalla Kauniaisissa, pienimmät Etelä-Pohjanmaalla Isojoella. Suomen eläkeläisvaltaisimmat maakunnat sijaitsevat Itä-Suomessa. Vähiten työkyvyttömyyseläkeläisiä on Ahvenanmaalla.

Eläketurvakeskuksen mukaan keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 613 euroa kuukaudessa. Miesten keskieläke vuonna 2015 oli 1 829 euroa kuukaudessa, naisten 1 434 euroa. Naisten eläke oli keskimäärin 78 prosenttia miesten eläkkeestä.

Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin jälleen kerran Uudellamaalla, missä asuvat saivat keskimäärin 1 921 euron kuukausieläkkeen. Myös Ahvenanmaalla (1 732 €) maksettiin maan keskitasoa korkeampia eläkkeitä.

Kaikki muut maakunnat jäävät alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin maatalousvaltaisissa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.

– Muutokset ovat hitaita ja tulokset ovat samansuuntaisia aiempien vuosien kanssa, Eläketurvakeskuksen tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino huomauttaa.

Lähes joka toisessa kunnassa eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia.

Kuntatasolla Kauniainen nousee selkeästi yli muun Suomen noin 3 000 euron keskieläkkeellä. Espoo (2 202 €) ja Helsinki (2 008 €) jäävät kakkos- ja kolmossijoille. Suomen pienin keskieläke on Etelä-Pohjanmaan Isojoella (1 140 €).

Suomessa on 1 440 000 omaa eläkettä saavaa henkilöä. Kaikista Suomen 16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on jo vajaa kolmannes (31,7 %). Lähes joka toisessa kunnassa eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia, ja yhdeksässätoista kunnassa heitä on yli puolet väestöstä.

– Kuntien määrä, joissa eläkeläisten osuus yli 16-vuotiaista on yli 50 prosenttia, nousi kuudella. Lappi sai ensimmäiset tällaiset kunnat, Palotie-Heino kertoo.

Suomen eläkeläisvaltaisimmat maakunnat sijaitsevat Itä-Suomessa. Etelä-Savossa, Kainuussa ja Kymenlaaksossa noin 40 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä on eläkeläisiä. Eläkeläisten osuus on matalin Uudellamaalla (25,1 %).

Suomen eläkeläisvaltaisin kunta on Pohjois-Savossa sijaitseva Rautavaara (54,7 %). Vähiten eläkeläisiä on poikkeuksellisen väestörakenteen Limingassa (20,2 %), missä alle 10 prosenttia väestöstä on 65 vuotta täyttäneitä.

Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä laski selvästi kaikissa maakunnissa.

Lakisääteisiä eläkkeitä maksettiin vuonna 2015 yhteensä noin 28,3 miljardia euroa, joista työeläkkeitä oli 25,3 miljardia euroa.

SPD ohi kristillisdemokraateista Bild-lehden kyselyssä

Kuva: Lehtikuva
SPD:n liittokansleriehdokas Martin Schulz.

Saksan sosiaalidemokraatit ovat ohittaneen Bild-lehden viikottain tehtävässä kyselyssä ensimmäistä kertaa kristillisdemokraatit.

Sunnuntaina julkaistujen tulosten mukaan demareita kannattaa 33 prosenttia ja liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatteja 32 prosenttia vastaajista.

Demareiden kannatus on noussut muutamassa viikossa peräti 12 prosenttiyksikköä. Muutos alkoi sen jälkeen kun Euroopan parlamentin entinen puhemiehen Martin Schulz asettui sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokkaaksi.

Muiden puolueiden kannatus jää kauas kärkikaksikon taakse. Maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle on kolmantena 12 prosentissa. Kyselyyn haastateltin vajaata 1 900:aa ihmistä.

Saksan parlamenttivaalit pidetään syyskuussa.

AVAINSANAT

Kunnanvaltuutettu Johanna Värmälä: Espoon kotihoidossa on liian vähän työntekijöitä

Kuva: Getty Images

Työntekijöitä tarvitaan enemmän kotihoitoon, vaatii Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä (sd.).
– Kotihoidossa on työntekijöitä liian vähän siitä huolimatta, että valtuuston enemmistön päätöksellä vanhuspalveluihin saatiin määrärahaa ja sosiaali- ja terveyslautakunta päätti määrärahojen kohdentamisesta. Iso osa saadusta 400 000 eurosta käytetään kotihoitoon, kertoo Värmälä.

Kotihoidon päälliköltä saadun tiedon mukaan kyseisellä rahalla saadaan kotihoitoon 12 uutta työpaikkaa.
– Se auttaa vähän, mutta yhdellä kotihoidon työntekijällä on jo nyt vastuullaan liian paljon asiakkaita. Iltavuorossa olevalla työntekijällä saattaa olla jopa 15-20 asiakasta. Kyseinen kohtuuton asiakasmäärä kertoo siitä, että työntekijämäärää pitäisi lisätä merkittävästi, Värmälä toteaa.

Värmälän mielestä tarvitaan myös valtakunnallisia toimenpiteitä, koska valtakunnalliset linjaukset kotihoidon painottamisesta ovat johtamassa katastrofiin.
– Kotihoidon asiakkaaksi tulevien ja kotihoidossa olevien kunto on jo nyt aikaisempaa heikompi. Jos linjauksia ei muuteta, on myönnettävä valtakunnallisesti, että kotihoidon halutaan olevan hoiva-asumista korvaavaa toimintaa. Se ei ole kuitenkaan kotihoidon tarkoitus. Kotihoidon roolia pitäisikin kirkastaa, jotta siitä saadaan tarkoituksenmukainen hoitomuoto kyseisissä palveluissa oleville asiakkaille. On myös lisättävä hoiva-asumispaikkoja, jotta niihin pääsee asianmukaisesti, sanoo Värmälä.

Värmälä harmittelee, että Espoon valtuuston enemmistön päätöksellä saatu summa oli niin pieni, että esimerkiksi hoiva-asumiseen ei saatu lisää rahaa.

”USA ensin -asenne näkyy valmistelussa” – Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) varoittaa sotesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) pelkää sote-uudistuksen näivettävän maaseutua. Anttilan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason lähipalvelut pitäisi näivettämisen estämiseksi määritellä laissa.

– Lähipalvelut on määriteltävä niin, että ihmiset todella pääsevät hoitoon ja saavat tarvitsemansa sote:n perustason palvelut omissa kunnissaan lähipalveluina, Anttila sanoo.

Ilman lähipalvelujen tarkkaa määrittelyä vaarantuvat Anttilan mukaan hallituksen lupaukset paremmasta lääkäriin ja hoitoon pääsystä.

– Siksi vaadin hallitusta kirjaamaan sote-lakeihin lähipalvelut määrittelevät pykälät, jotka turvaavat sote-peruspalvelut lähipalveluina kotikunnissa. Laki on paras keino velvoittaa maakunnat lähipalvelujen turvaamiseen.

Hän on huolissaan, että sote-palveluja karsitaan alueilta, joissa ne on onnistuttu kehittämään esimerkillisen toimiviksi ja tehokkaiksi. Anttilan mukaan vaatimuksena on kuultu palvelutason laskeminen maakunnan heikoimman seutukunnan tasolle.

Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

– Sote-palvelujen maakuntatason valmistelusta kuuluu palvelujen keskittämisen uhkakuvia. Maakuntakeskuksilla on suurta innokkuutta keskittää palveluja enenevästi maakuntakeskukseen. Vastuu palveluiden järjestämisestä on maakunnalla ja se päättää mihin palvelut sijoitetaan. USA:n presidentinvaaleista tuttu asenne USA ensin, on siirtynyt Suomeenkin ja näkyy voimistuvasti maakuntatason sote-valmistelussa.

Anttila nostaa varoittavaksi esimerkiksi Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän, joka on ajanut terveydenhuollon palvelut Lopelta ja Hausjärveltä Riihimäelle.

– Lähes 9000 asukkaan suuruisissa kunnissa ei ole omaa terveysasemaa. Jos tämä kunnan väestöpohja otetaan Hämeessä sote-kuntatason palvelujen perustaksi, loppuvat nykyiset terveysasemat kaikista muista maaseutukunnista paitsi Hattulasta ja Janakkalasta.

– Sote-uudistuksen suurin uhka on maakunnan maaseutumaisten seutujen joutuminen suureen näivettymiskierteeseen, jos emme kykene nyt estämään tätä palvelujen keskittämiskehitystä maakuntakeskuksiin. Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

”Elämä on ihanaa” – Timo Soini herkistyi jalkapallosta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini tunnetaan englantilaisen jalkapallojoukkue Millwallin vannoutuneena kannattajana. Soini ilmaisee blogissaan kiitollisuuttaan joukkueensa menestyksestä.

– Elämä on ihanaa. Kannattaa tavoitella mahdotonta. Se voi toteutua, Soini hehkuttaa Millwallin voitettua viime vuoden liigamestarin Leicesterin FA- cupissa viime hetken maalilla 1-0.

– Huusin kotikatsomossa niin lujaa huivi kaulassa, että mustaa kylkeä poltti. Mitäs siitä. KÄRSIMYS kirkastaa sielun. Kim, Mike, Tom, Martin, Chris. Malja Millwallille Lontoossa. No one likes us. We don’t care!

Keskustelua aiheesta

Long Play: Ministeri Rehula lämpeni translaille – ”Ei kuulu perussuomalaisten ohjelmiin”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) on muuttanut kantaansa translain muutokseen. Rehula kertoo Long Playn haastattelussa, että hän olisi nyt valmis esittelemään eduskunnalle uuden translain, joka parantaisi transihmisten asemaa.

Asia ei kuitenkaan etene, sillä perussuomalaiset vastustavat.

Euroopan neuvosto ja ihmisoikeusjärjestöt ovat moittineet Suomen lainsäädäntöä. Sukupuoltaan korjaavalta ihmiseltä vaaditaan psykiatrista diagnoosia ja todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä.

Uusi translaki oli valmiina jo viime hallituskaudella, mutta silloinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) taipui silloisen sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) vastustukseen.

Tämä on myös keskustan puoluekokouksen virallinen linja.

Rehula kertoo Long Playlle muuttaneensa kantaansa sen jälkeen kun on tavannut ihmisiä, joita translaki koskettaa.

– On kyse ihmisarvosta. Tämä on myös keskustan puoluekokouksen virallinen linja, Rehula sanoo.

Vielä kymmenen vuotta sitten Rehula vaati Räsäsen ja kahden muun kansanedustajan kanssa, että juridisen sukupuolen korjaaminen pitää kieltää, jos ihminen on alle 30-vuotias tai alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja.

Suomessa aikuisten transsukupuolisuusdiagnooseja tekee viisi psykiatria. Long Play tavoitti heistä neljä. Kaikki katsovat, että translakia pitäisi muuttaa.

Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra sanoo Long Playlle, ettei uudistus kuulu perussuomalaisten ohjelmiin. Perussuomalaisten mielessä politiikassa on tärkeämpiäkin asioita hoidettavana.

– Vähemmistöjen oikeudet eivät ole irrelevantteja, mutta asioissa on syytä priorisoida. Transihmisiä on tutkimusten mukaan hyvin vähän, Purra perustelee.