Hei Hanna, kerro alkuun jotain itsestäsi.

Olen kolmekymppinen, junantuoma stadilainen, jonka sydämen asia on oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja ympäristöarvot. Ennen elämäni tärkeintä titteliä – nimittäin äitiyttä – olen toiminut pitkään opiskelijapolitiikassa (esimerkiksi Demariopiskelijat SONKin puheenjohtajana), liikunta-asiantuntijana, europarlamentaarikon avustajana sekä hyvinvoinnin asiantuntijana. Tällä hetkellä olen Suomen ammattiin opiskelevien liiton pääsihteeri. Toisena työnäni ohjaan liikuntaa. Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteilijä ja media-assistentti. Yksi parhaista jutuista koulutuspolullani onkin ollut yliopistoon pääseminen amiksen jälkeen.

Miksi päätit lähteä ehdolle eduskuntavaaleihin?

Ehdokkaaksi minut ajoi syvä tuohtumus nykyistä hallituspolitiikkaa ja maailmantilannetta kohtaan. Mun Suomi ei voi olla tällainen, jossa heikompia kuritetaan jatkuvasti lisää, ja jossa pelko erilaisuutta kohtaan näkyy katukuvassa rasismina ja väkivaltana. Mä haluan tälle kaikelle stopin ja siksi laitan nyt itseni likoon ehdokkaana.

Mihin teemoihin haluat ehdokkaana ja mahdollisesti valituksi tullessasi vaikuttaa ja miksi?

Eduskunta säätää lait ja mä haluan lainsäädännöllä vaikuttaa vihattoman ja rasismista vapaan Suomen puolesta. Heikompia on puolustettava ja kohdeltava työttömiä ja eläkeläisiä ihmisarvoisesti. Perhevapaat tulee uudistaa ja Suomeen on aika tuoda demareiden yleisturvamalli. Koulutukseen on satsattava – erityisesti ammatilliseen koulutukseen. Ilmastonmuutosta on torjuttava paikallisesti ja kansainvälisesti. Erityisesti vaateteollisuuden päästöjen osuus ilmastonmuutoksen torjunnassa on jäänyt liian pienelle huomiolle ja siihen tulisi tarttua myös EU:n tasolla.

Hanna, vaikka sinulla on kiireiset ajat edessä, millä tavalla vietät vapaapäivääsi?

Me ollaan jaettu mun kumppanin kanssa perhevapaat niin, että hän on nyt lapsen kanssa kotona ja mä käyn töissä. Se on jotenkin konkretisoinut mulle koko perhevapaakeskustelun uudella tavalla, ja olenkin joskus todennut, että mun työuralla etenemisen on mahdollistanut kumppani, joka haluaa pitää osansa perhevapaista. Mä en voi edes kuvitella, miten mun mahtava äitini on aikanaan pystynyt yksinhuoltajana samaan. Mun äiti onkin tietty maailman kovin ja lempein mimmi.

Vapaapäivät vietän pienen vauvani kanssa touhuten. Hän on maailman ihmeellisin ja upein olento, joka on mun tärkein motivaattorini kansanedustajan tehtävään hakeutumiseen. Mä haluan jättää lapselleni aidosti yhdenvertaisen, tasa-arvoisen Suomen, jossa jokaisella on mahdollisuus onnistua ja epäonnistua. Meillä täytyy olla toimivat turvaverkot, jotka auttavat ihmistä silloin, kun elämä ei mene suomalaisen mukaisen unelman mukaisesti putkeen. En myöskään halua joskus 30 vuoden päästä käydä keskustelua lapseni kanssa siitä, miksei mun sukupolvi tehnyt mitään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ne päätökset on tehtävä nyt.

Vapaa-aikana harrastan myös monipuolisesti liikuntaa, itse tunteja ohjaten myös. Harrastan myös klassista laulua. Toinen harrastukseni on järjestötoiminta ja ystäväni mukaan määrätietoinen “joka-paikan-aktivismi”.

Millainen elämänasenne sinulla on?

Mä olen tottunut tekemään asiat itse, pelkkä valittaminen kun harvoin auttaa. Esimerkiksi kun mua aikanaan suututti erään rasismia lietsovan verkkojulkaisun toiminta, lähdin taistelemaan sitä vastaan. Sen taistelun jäljet ovat vieläkin mukanani mun arjessani, mutta samalla halusin miettiä, miten voisin valjastaa tosi kurjia asioita yhteiseksi hyväksi? Siksi perustin muutaman muun kanssa tukiyhdistyksen verkkovihan kohteille, jottei kukaan enää joutuisi kohtaamaan yksin ääriliikkeiden kohdennettua vihaa verkossa tai muuallakaan. Mä haluan aina oppia vastoinkäymisistä ja valjastaa ne yhteiseen hyvään.

Mistä lukija voi seurata ajatuksiasi jutun julkaisun jälkeen?

Kotisivu: hannahuumonen.fi
Twitter: @HannaHuumonen
Facebook: @HuumonenEduskuntaan