Kaupungin investoinnit ja velka kasvavat Tampereella

Kuva: Timo Sparf
Tampere satsaa lähivuosina peruskouluihin ja päiväkoteihin vuosittain noin 40 miljoonaa euroa.

– Kasvu haastaa meitä ja aiheuttaa suuria investointipaineita. Verotulojen suotuisasta kehityksestä huolimatta myös kaupungin lainamäärä kasvaa. Lainamäärän nopea kasvu ja käyttömenojen korkea taso haastavat tulevien vuosien taloudenpidon. Tästä syystä niihin tartutaan heti vaarantamatta peruspalveluja, pormestari Lauri Lyly sanoo.

Investointitaso pysyy Lylyn mukaan vahvasti kasvavassa kaupungissa edelleen korkeana. Kehitysohjelmat, kuten Viiden tähden keskusta, Hiedanranta ja raitiotie, tukevat kaupungin elinvoimaa. Ne lisäävät Tampereen vetovoimaa ja kilpailukykyä sekä edistävät työllisyyttä ja kestävää kehitystä.

Ulkoiset nettoinvestoinnit ovat ensi vuonna 203,1 miljoonaa euroa. Uutta lainaa varaudutaan ottamaan 136 miljoonaa euroa, mikä nostaa asukaskohtaisen lainamäärän 3040 euroon. Lainamäärä on Lylyn mukaan suurista kaupungista pienimpiä, mutta velkaantumisen vauhti on liian kovaa.

Lyly muistuttaa, että Tampereelle on aina ollut leimallista halu uudistua, tehdä rohkeita päätöksiä ja olla edelläkävijä.

– Vuoteen 2030 mennessä Tampereen on mahdollista olla 300 000 asukaan viihtyisä, elävä ja sujuvan arjen kaupunki, pormestari maalaa.

– Niinpä panostamme myös kaavoitukseen, jotta voisimme varmistaa tonttien riittävän tarjonnan. Lisäksi kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen rahoitusta nostetaan. Uusi maauimala valmistuu ja rakennamme uusia hyvinvointikeskuksia. Remontoitu pääkirjasto Metso laajentaa aukioloaikojaan.

Digitalisaatio, Smart Tampere -ohjelma ja uudet teknologiat avaavat Lylyn mukaan paljon uusia mahdollisuuksia kaupungin vetovoimaisuuden, elinkeinorakenteen ja kaupungin omien palvelujen toteuttamisessa.

Peruskouluihin ja päiväkoteihin vuosittain 40 miljoonaa euroa

Tampereen kaupunki osoittaa talonrakennushankkeisiin ensi vuonna 50,6 miljoonaa euroa. Koko taloussuunnitelmakaudella varaudutaan peruskoulujen ja päiväkotien talonrakennushankkeisiin vuosittain lähes 40 miljoonalla eurolla.

Kaupunkiympäristön kehittämisen perusinvestointeja tehdään ensi vuonna 46 miljoonalla eurolla. Merkittävimpiä investointeja ovat uusien alueiden rakentaminen Kauppiin, Lahdesjärvelle sekä Tarasten kaava-alueelle, Hämeensillan perusparannus ja raitiotien rakentamiseen liittyvät rinnakkaishankkeet.

Kehitysohjelmien investointeja tehdään 35 miljoonalla eurolla ja Tampereen Vesi liikelaitoksessa 23 miljoonalla eurolla. Talousarvioon sisältyy 19,6 miljoonan euron oman pääoman sijoitus Tampereen Raitiotie Oy:öön. Vastaavan suuruinen summa arvioidaan saatavan valtion rahoitusosuutena raitiotieinfran vuoden 2018 rakentamiskustannuksiin. Talousarviovuonna jatketaan tämän vuoden lopulla alkavan Kannen ja Areenan rakentamista.

Henkilöstömenot laskevat 54,6 miljoonaa euroa

Talousarvion mukaan kaupungin henkilöstömenot vähenevät kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen nähden 57,6 miljoonaa euroa (-8,2 %). Henkilöstömenojen lasketaan olevan ensivuonna 612,4 miljoonaa euroa, ja henkilöstön määrä laskee 13 158 henkilötyövuoteen.

Yli tuhannen ihmisen henkilöstövähennykset syntyvät pääosin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen että maakuntauudistukseen varautumisen tuomista muutoksista, kuten Hatanpää sairaalan yhdistyminen Taysiin. Henkilöstön määrää vähentävät myös kaupungin liikelaitosten yhtiöttäminen esimerkkinä Tilakeskus Liikelaitos. Yksiköt ovat sisällyttäneet talousarvioihinsa kaupunginhallituksen edellyttämiä talouden tasapainottamistoimenpiteitä muuan muassa vähentämällä henkilöstömenoja ja henkilötyövuosia.

Eläkeikänsä saavuttaa vuosittain noin 250–300 ihmistä, mikä muun vaihtuvuuden lisäksi antaa kaupungille  mahdollisuuksia toiminnan uudelleenarviointiin ja tehtäväjärjestelyihin. Noin 50 tehtävää jätetään täyttämättä. Myös työnantajamaksujen lasku vähentää kaupungin henkilöstömenoja, noin 4,6 miljoonaa euroa.

Palkkatuetun henkilöstön osuus on ensi vuonna 220 henkilötyövuotta.

Tampereen kaupungin talousarvio 2018 lukuina: Asukasluku 31.12.2018  233 500, tuloveroprosentti 19,75 prosenttia,  toimintakatteen muutos            0,3 prosenttia, verorahoituksen muutos 1,1 prosenttia, vuosikate 95,3 miljoonaa euroa, tulos -15,7 miljoonaa euroa, investoinnit yhteensä (netto)  203,1 miljoonaa euroa, lainamäärä per asukas 3040 euroa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Pormestari Lauri Lyly palasi maanantaina Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa Ruotulan golf-kenttää koskeviin suunnitelmiin ja asian uutisointiin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Pormestari Lauri Lyly kertoi kaupungin golf-kenttiä koskevista suunnitelmista maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) palasi maanantaina 20. marraskuuta Ylen viikonvaihteen uutiseen, missä pormestarin alustavat ajatukset Ruotulan golf-kentän siirtämisestä Pirkkalaan saivat harvinaisen sävyn.

Yleisradion aikaisemmin luotettaviksi luonnehditut uutiset yhdisti Lylyn halukkuuden Ruotulan golf-kentän siirtoon vähintäinkin hämmentävällä tavalla. Yle uutisoi asian niin, että pormestarin suunnitelmat saivat puhtia siitä, kun hänen vaimonsa, tyttärensä ja tyttären mies pitävät Golf Pirkkalan klubiravintolaa.

Lyly toki kertoi uutisessa osaavansa jäävätä itsensä.

Golf -kentän siirtoa mietitty jo pitkään

Kaikki Tampereella kunnallispolitiikkaa ja  golfia seuranneet tietävät, että ensimmäiset kenttien kehittämistä koskevat keskustelut käytiin vuosia sitten. Samoin ainakin yksi kaupunginvaltuuston hyväksymä ponsi Ruotulan alueen kehittämisestä ja golf-kentän siirrosta on jo hyväksytty. Aikana, jolloin Lylyn valinnasta kaupunginvaltuustoon sen enempää kuin kaupungin pormestariksikaan ei tiedetty yhtään mitään. Joten se siitä.

Jo taannoin Ruotulassa pohdittiin kentän siirron mahdollisuuksia muun muassa golfin pelaajien näkökulmasta ja alueen maaperän soveltuvuudesta rakentamiseen. Asia on noussut esiin aika ajoin uudelleen. Nyt suunnitelma on ajankohtainen kaupungin ratikkareittejä mietittäessä.

Ajatusten lähtökohta oli ja on tilanne, missä kaupunki kasvaa ja tarvitsee asuntorakentamiseen soveltuvia alueita läheltä kaupungin keskustaa ja joukko- eli mielellään  ratikkaliikenneverkon varrelta.

Niinpä suunnitelmiin kuului myös Ruotulan golf-kentän siitäminen. Alunperin kenttää ajateltiin Maisansaloon, mutta golffarit eivät innostuneet Teiskosta. Se oli heidän mielestään liian kaukana.

Toukokuussa ajatus sai uutta vauhtia

Toukokuussa 2017 kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin toivomusponsi, jonka mukaan Ruotulan kenttä siirretään pois ja alue kaavoitetaan asuntokäyttöön. Ratkaisun pohjana oli ajatus, että Teiskontie varsi varataan ratikkareitin vuoksi asunnoille. Ratikka veisi Ruotulan ohitse ensin Koilliskeskukseen Linnainmaalle ja mahdollisesti myöhemmin Kangasalle.

Golf-kenttä voisi yhdessä vaihtoehdossa säilyä, mutta se tehtäisiin syvemmälle Kauppiin. Toinen vaihtoehto olisi tehdä toinen 18-reikäinen kenttä Pirkkalaan Golf Oy:n kentän viereen. Suunnitelmiin sisältyi muitakin selvitettäviä ideoita.

Mikäli kenttä siirretään Kaupin puistoon, tämäkin vaihtoehto tarjoaa tilaa uusille asunnoille juuri Teiskontien varresta. Ongelmaksi saattavat kuitenkin nousta Kaupin luonnon säilymisestä huolissaan olevien ihmisten valitukset.

Aikaa valitusten käsittelyyn ja pelikenttien tutkimiseen toki on, koska pelialueen vuoksasopimus päättyy vasta reilun 10 vuoden päästä. Pirkkalan kentän ravintolatoimintakaan ei tänä aikana suuria harppauksia ottane.

Lyly laittoi asialle ammati-ihmiset

Pormestari Lyly nimitti lokakuun puolivälissä Tampereen ja Pirkkalan kuntien yhteisen työryhmän, ”jonka tehtävänä on tehdä esiselvitys sekä Ruotulan golf-kentän mahdollisesta siirtämisestä että golfkentän alueen kehittämismahdollisuuksista”.

Työryhmään nimitettiin seuraavat jäsenet Tampereen kaupungilta: Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm (ryhmän puheenjohtaja), kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaari (työryhmän varapuheenjohtaja) ja yleiskaavapäällikkö Pia Hastio.

Pirkkalan kuntaa edustavat pormestari Marko Jarva, kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen ja hyvinvointijohtaja Harri Rönnholm.

Tammer Golfia edustavat hallituksen puheenjohtaja Pentti Rantala ja toiminnanjohtaja Markus Junni. Golf Pirkkalaa toimitusjohtaja Pasi Kristiansson ja hallituksen puheenjohtaja Torsti Ylijoki.

Työryhmällä on oikeus kuulla asiantuntijoita ja käyttää ulkopuolisia ”tahoja” projektiluonteisissa tehtävissä.

Tampere ja Pirkkala maksava molemmat aluettaan koskevien toimeksiantojen kustannukset.

Työrymän toimikausi päättyy 31. maaliskuuta 2018.

Keskustelua aiheesta

Pekka Salmi veti pois hakemuksensa Tampereen Vuokratalosäätiön toimitusjohtajaksi

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Pekka Salmi vaikuttaa muun muassa Tampereen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajana.

Tampereen Työväenyhdistyksen toimitusjohtaja Pekka Salmi on vetänyt hakemuksensa Tampereen Vuokratalosäätiön (VTS) toimitusjohtajaksi pois. Salmi ilmoitti asiasta Fecebookissa tänään maanantaina 20. marraskuuta.

– Hakuprosessin loppusuoralla osa VTS:n hallituksen jäsenistä alkoi vaatia minua eroamaan kaupunginvaltuuston jäsenyydestä, jos tulisin valituksi. En voinut tähän reunaehtoon suostua. Kaikista muista luottamustehtävistäni olisin voinut erota.

– Elämäni perustuu pitkälti kolmen tukipilarin varaan: perheen ja ystävien, mielekkään työn sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Kaikki nämä kolme asiaa antavat sisältöä ja merkitystä elämääni. Jos jokin puuttuisi, en voisi olla onnellinen Salmi kirjoittaa.

Valtuuston 1. varapuheenjohtaja

Salmi toteaa kunnioittavansa VTS:n hallituksen jäsenten kantaa.

– Olisi tietenkin ollut hyvä, että tällainen reunaehto olisi tullut esille jo hakuprosessin alkuvaiheessa esimerkiksi haastattelun yhteydessä. Erilaiset jääviys- ja kaksoisroolit ovat olleet viime aikoina paljon esillä. Kaiketi tästä oli kysymys. Rivivaltuutetun roolissa näitä ongelmia ei kylläkään ole.

– Olisi täysin eri asia, jos olisin kaupunginhallituksen tai konsernihallituksen jäsen valvomassa tytäryhteisöjen toimintaa. Tai yhdyskuntalautakunnan tai asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsenenä valmistelemassa asemakaavoja tai tonttikauppoja. Valtuustossa myöskään kaupungin työntekijät eivät ole jäävejä, Salmi jatkaa.

Salmi kirjoittaa jatkossa keskittyvänsä Työväenyhdistyksen toimitusjohtajan tehtävän ja luottamustoimiensa hoitamiseen.

Salmi on muun muassa Tampereen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja.

Keskustelua aiheesta

Hatanpään alueen asemakaavaehdotus nähtäville Tampereella

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Kaavamuutos mahdollistaa myös sairaalatoimintojen laajentamisen Hatanpäällä.

Tampereen yhdyskuntalautakunta päätti tiistaina 14. marraskuuta asettaa nähtäville Hatanpään sairaala-aluetta, kartanoaluetta ja arboretumia koskevan asemakaavaehdotuksen. Kaava on nähtävillä 16.11.–15.12.2017.

Asemakaavamuutoksen myötä puistoalue laajenee, sairaalan täydennysrakentaminen on mahdollista ja alueelle voidaan rakentaa uusia kerrostaloasuntoja.

Hatanpään sairaalan nykyinen tontti jaetaan erillisiksi tonteiksi kantasairaalalle, puistosairaalalle, Hatanpään kartanon rakennuksille sekä kahdelle pysäköintialueelle. Kaava-alueen pohjoisosaan muodostetaan uusi kortteli sairaalatoimintoja tai asumista varten. Entinen kaupunginpuutarhan tontti jaetaan erillisiksi tonteiksi uutta asuinrakentamista ja pysäköintilaitosta varten. Kaava-alueelle muodostuu kolme uutta katua ja kaksi uutta puistoa.

Rakennusoikeus suunnittelualueella lisääntyy yhteensä noin 72 000 kerrosneliömetriä nykyiseen voimassa olevaan kaavaan nähden. Virkistysalueiden pinta-ala lisääntyy 6,5 hehtaaria.

Puistoaluetta lisätään muuttamalla venesatama-aluetta puistoksi täyttämällä pohjoisessa olevaa Viinikanlahden poukamaa. Suurempi uusi puistoalue muodostuu eteläosaan, kun osa entisestä kaupunginpuutarhan varasto- ja taimistoalueesta muutetaan uudeksi toimintapuistoksi.

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 40 hehtaaria, josta noin 12 hehtaaria on vesialuetta. Tampereen kaupunki omistaa suunnittelualueen.

Hatanpään puistokujan varteen tulee uutta liike- ja palvelutilaa vähintään 1 600 kerrosneliömetriä. Kartanorakennusten käyttötarkoituksen muutoksen myötä alueelle muodostuu palvelurakennusten rakennusoikeutta noin 7 600 kerroneliömetriä.

Kaavamuutos mahdollistaa sairaalatilojen laajentamisen

Sairaalatoimintoja varten osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 97 000 kerrosneliömetriä. Asemakaavamuutos mahdollistaa kantasairaalan ja puistosairaalan laajentamisen.

Alueen eteläosaan osoitetaan asumisen mahdollistavaa rakennusoikeutta noin 27 000 kerrosneliömetriä, mikä tarkoittaa noin 600 uutta asukasta. Asumisen rakennusoikeuden määrää riippuu valitusta pysäköintiratkaisusta. Asukkaiden autopaikat voidaan sijoittaa joko tonteille robottipysäköintilaitoksiin tai Hatanpään puistokujan varressa olevaan pysäköintilaitokseen, joka palvelee koko aluetta.

Kaupunki vastaa kartanon rakennusten luovutuksesta uusille toimijoille sekä uusien katujen ja puistojen rakentamisesta. Kaupunki järjestää asuintonttien ja pysäköintilaitoksen osalta tontinluovutuksen joko kilpailulla tai muulla menettelyllä.

Asemakaavassa osoitetaan kulttuurihistoriallisia arvoja ja kaupunkikuvaa koskevat suojelumääräykset puistoalueille (Kartanopuisto ja Arboretum), kartanorakennuksille, tonteilla sijaitsevalle arvokkaalle puustolle sekä kantasairaalan vanhimmille rakennusosille.

Asemakaavalla suojellaan puistoalueella sijaitseva lepakoiden ruokailualue sekä lepakoiden mahdolliset lisääntymis- ja levähdyspaikat, jotka sijaitsevat todennäköisesti kartanorakennuksissa.

Luonnosvaiheen palaute mukana

Asemakaavamuutoksesta oli 15.6.–17.8.2016 nähtävillä kaksi luonnosvaihtoehtoa, joista kehitettiin asemakaavaehdotus saatu palaute huomioiden. Kaavaa on täydennetty mm. kulttuurihistoriallisten arvojen osalta.

Kaavakartalle on lisätty Keskuspuhdistamon siirtoviemäri, sähkökaapeli ja tontit puistomuuntamoille. Kantasairaalan kerroslukuja ja sairaalan vanhimpien osien suojelumääräystä on tarkistettu lausuntojen perusteella.

Asuinrakentamista on muokattu ehdotusvaiheessa siten, että E.J. Reinilänpuiston pohjoisen osan eteläreunan akseli on otettu korttelien reunarajaksi, jolloin puistoalueiden välille muodostuu kävelyakseli. Asuinrakennusten ja pysäköintilaitoksen massoittelua on kehitetty.

Keskustelua aiheesta

Erikoinen episodi tapahtui Tampereen kupeessa: Mielisairaalan työntekijät valtasivat koko laitoksen rauhanomaisesti

Kuva: Vapriikin kuva-arkisto
Vallankumoushuuma Tampereellakin päättyi raskaaseen hintaan. Punavankeja vartijoineen Tampereen Keskustorilla 6.4.1918. Käsi taskussa seisova pikkupoika on kahdeksanvuotias Kauko Lindell. Vapriikin kuva-arkisto

Suomen 100-vuotisjuhlintaan kuuluu myös sisällisssodan tapahtuminen muistelu. Eräs erikoisimmista episodeista tapahtui Tampereen kupeessa Nokialla, kun laitoksen omat työntekijät valtasivat Pitkäniemen mielisairaalan. Vallakumouksen huuma ulottui mielisairaalan suljettuun maailmaan saakka

Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijät valtasivat sairaalan tammikuussa 1918. Tästä huolimatta Pitkäniemen keskuslaitos jatkoi toimintaansa läpi sisällissodan, eikä sairaalalla esiintynyt sotaan liittyvää terroria. Tuore tutkielma tarjoaa uutta tietoa paikallistason poliittisesta toimijuudesta vuosina 1917–1918.

Venäjän vallankumouksen vanavedessä Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijät perustivat oman ammattiosastonsa maaliskuussa 1917.

– Pitkäniemen työntekijät näkivät olevansa osa historiallista mullistusta. Vallankumouksen huumassa he kokivat pystyvänsä vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa ennennäkemättömällä tavalla, taustoittaa poliittista toimijuutta tutkinut yhteiskuntatieteiden maisteri Teemu Siltanen.

Siltasen Tampereen yliopiston valtio-opin pro gradu ”Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijöiden poliittinen toimijuus vuosina 1917–1918” tarjoaa kurkistusaukon kansalaisyhteiskunnan muotoutumisen historiaan itsenäisyyden alkuaikoina.

Pitkäniemen työntekijät – kuten suuri osa suomalaisista – osallistuivat itsenäisyyden mullistuksiin paikallistasolla. Pitkäniemeläisille tärkeitä tavoitteita oli lyhyempi työaika, palkankorotus ja sorrettujen työkavereiden puolustaminen epäoikeudenmukaisuuksilta. Sen sijaan Suomen kansallisvaltion itsenäistyminen tai ideologiset pohdinnat sosialismista eivät kiinnostaneet työntekijöitä.”

Sairaala pysyi toiminnassa sisällissodan ajan

Pitkäniemen sairaalan johdon ja järjestäytyneiden työntekijöiden välit kiristyivät vuoden 1917 mittaan.

– Suhteen viilentyminen kulminoitui ammattiosaston puheenjohtajan irtisanomiseen lokakuussa 1917. Sairaalan johto perusteli irtisanomista ammattitaidottomuudella, kun ammattiosasto piti tapahtunutta poliittisena vainona, Siltanen kertoo.

Sisällissodan myötä Pitkäniemen palveluskunnan osasto valtasi sairaalan ja ajoi työpaikalla haluamiaan muutoksia, jolloin Pitkäniemessä muun muassa siirryttiin kahdeksan tunnin työaikaan.

– Vallanvaihto sairaalalla sujui verettömästi. Ammattiosastolle oli tärkeää, että Pitkäniemi pysyi toimintakykyisenä myös kriisin aikana. Tämä tavoite meni jopa punakaartin sotaponnistusten edelle, sillä ammattiosasto rajoitti jäsentensä liittymistä kaartiin.

Valkoisen armeijan miehitettyä Pitkäniemen ammattiosaston toiminta kiellettiin ja sen omaisuus takavarikoitiin. Useita ammattiosaston jäseniä irtisanottiin ja työaika palautettiin sisällissotaa edeltäneeksi.

– Sairaalan johto ei kuitenkaan ulottanut kostotoimenpiteitä vallankumoukseen osallistuneille. Ylilääkäri jopa kirjoitti suosituskirjeen kansanvaltuuskunnan määräämälle Pitkäniemen komisaarille, mikä on mielestäni poikkeuksellista.

Pitkäniemen keskuslaitoksen tapahtumat osoittavat, ettei sisällissotakaan johtanut aina väkivaltaan, vaan yhteiskunnallisen murroksen keskellä oli mahdollista vaalia dialogia, Teemu Siltanen sanoo.

Teemu Siltanen, FM & YTM:  Tutkielma: Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Politiikan tutkimuksen opintosuunta: Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijöiden poliittinen toimijuus vuosina 1917–1918”.

Pormestari Lauri Lylyn mielestä Tampereella on lähivuosina neljä isoa haastetta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Pormestari Lauri Lylyn mukaan isojen kaupunkien merkitys kasvaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Tampereen pormestarin Lauri Lylyn mielestä Tampereen kaupungin lähivuosien haasteissa tai tehtävissä on neljä isoa kokonaisuutta: tarve vahvistaa työllisyyttä, isojen infrahankkeiden toteuttaminen, talouden tasapainottaminen sekä sote- ja maakuntauudistus.

Lyly avasi maanantaina 13. marraskuuta Tampereen kaupunginvaltuuston talousarviokokouksen.

– Näiden neljän asian yhtäaikainen hoitaminen vaatii tältä valtuustolta ja meiltä kaikilta valtavaa muutosjohtamiskykyä ja edellyyttää meitä katsomaan pidemmälle tehdessämme tänään päätöksiä, Lyly sanoi.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina Tampereen ensi vuoden talousarvion, vuosien 2018 -2021 taloussuunnitelman sekä Tampereen kaupunkistrategian. Strategain visio ja nimi on Tampere- Sinulle paras. Valtuusto hyväksyi myös kaupungin eettiset toimintaperiaatteet.

Lylyn mukaan kaupunkistrategia perustuu vahvaan näkemykseen siitä, että tulevaisuus on kaupunkien. Hänen mielestään erityisesti suurten kaupunkien rooli vahvistuu kansallisesti ja kansainvälisesti.

– Tampereella on mahdollista olla vuoteen 2030 mennessä noin 300 000 asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki.

Työ ja yrittäjyys ykkösasia

Lylyn mukaan työ ja yrittäjyys ovat ykköasia Tampereella niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Työllisyyden vahvistaminen on tärkeää niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin.

– Haluamme huolehtia kaikkien asukkaiden kiinnittymisestä kotikaupunkiinsa. Tämä haastaa myös kaupunkisuunnittelun. Hiedannanrannan kokonaisuus ja Ruotulan golfkentän alueen mahdollinen rakentaminen haastavat meidät ajattelemaan asioita uudella tavalla. Hiedanrannasta syntyy aikanaan älykkään kaupungin malliesimerkki. Kaupin kainalossa Ruotula sopisi mitä mainioimmin puukerrostalorakentamisen mallialueeksi.

Kasvutavoitteessa pysyminen edellyttää pormestarin mielestä myös etenemistä keskeisissä investointihankkeissa.

– Seutuhallituksen puitteissa olemme käynnistäneet selvitystyön ratikan linjojen jatkamisesta kuntarajojen yli. Selvitystyö osoittanee mielestäni sen, että erityisesti Pirkkalan, Kangasalan ja Ylöjärven tulisi edetä omissa ratkaisuissaan ja vaihtoehtojen etsimisessä nopealla aikataululla.

Lylyn mukaan naapurien suunnitelmat ovat tärkeitä Tampereellekin, vaikka kaupunki ei naapurien tonteille rakennakaan.

Kaiken kaikkiaan kaupungin investointitaso pysyy korkealla. Ulkoiset investoinnit ovat noin 203 miljoonaa euroa. Uutta lainaa otetaan 136 miljoonaa euroa ja asukaskohtainen lainamäärä nousee 3 040 euroon.

Talonrakennushankkeisiin osoitetaan ensi vuonna 51 miljoonaa euroa. Summa on nousemassa seuraavina vuosina yli 60 miljoonan euron.

Lylyn mukaan taloussuunnitelmakaudella varaudutaan panostamaan peruskoulujen ja päiväkotien talonrakennushankkeisiin vuosittain lähes 40 miljoonaa euroa. Kaupunginympäristön kehittämisen perusinvestoinnit ovat 46 miljoonaa euroa

Maakunta- ja sote-uudistus muuttavat paljon

Sote- ja maakuntauudistus niiden rinnalla tapahtuvien yhtiöittämisten myötä pudottaa kaupungin työntekijämäärää reilusta 14 000 henkilötyövuodesta noin 7 000:een. Silti kaupungin ydintehtävä on edelleen tamperelaisten hyvinvoinnin edistäminen.

Tähän luo osaltaa odotuksia se, että kaupungin ensi vuoden talousarvio on laadittu virkistyvässä taloustilanteessa. Tämä näkyy muun muassa siinä, että kaupungin työttömyysaste oli syyskuussa 13,7 prosenttia, mikä oli 4,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Lylyn mukaan työllisyyden vahvistaminen on keskeinen keino kaupungin talouden tasapainottamisessa. Tampereen seudulla olevalla työllisyyskokeilulla pyritään myös vähentämään työmarkkinatuen rahoitusosuutta.

Painopiste ennaltaehkäisyyssä

Pormestari sanoo, että ensi vuonna kaupunki jatkaa rakennemuutosten toteuttamista. Lähtökohtana on painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn.

– Ikäihmisten palveluita vahvistetaan merkittävästi. Lisäksi Tampere palkkaa lisää opettajia, erityisopettajia ja koulunkäynninohjaajia vastaamaan kasvavaan esi- ja perusopetuksen oppilasmäärään ja lisääntyvän psykososiaalisen tuen tarpeeseen. Ryhmäkoon alentamiseen suunnattu raha kohdistetaan erityisesti haasteellisten alueiden kouluihin ja peruskoulun isojen ryhmien pienentämiseen.

Lyly kertoo asettavansa työryhmiä monien kipeiden ongelmien ratkaisemiseksi.

– Näistä mainittakoon köyhyyden torjunta ja huumeongelmien haittojen ennaltaehkäisy. Odotan ryhmiltä konkreettisia ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta