Tuloveroprosenttiin ei korotusta vuodeksi 2019 esitetä. Asiaan palataan ensi syksynä vuoden 2020 budjetin yhteydessä.

Tampereen kaupunginhallitus rakensi kaupungin ensi vuoden budjetin kehyksiä maanantaina ja hyväksyi uuden 20 miljoonan euron talousohjelman, joka sisältyy ensi vuoden talousarvioon.

Veroprosentin nosto 0,5 prosenttiyksiköllä 19,75 prosentista 20,25 prosenttiin takaisi 20 miljoonan euron lisäsäästöjen kattamisen eli vastaavat lisätulot.

Kaupungin talousmiesten mukaan valtionosuudet ovat vähenemässä edelleen ja ensi vuonna niitä on kertymässä 5,8 miljoonaa euroa (-2,0 prosenttia) kuluvaa vuotta vähemmän. Valtionosuuksien kokonaismääräksi arvioidaan ensi vuonna 284 miljoonaa euroa. Verorahoituksen kokonaiskasvuksi arvioidaan mainitut 42,5 miljoonaa euroa (3,5 prosenttia).

Esitetyt luvut ovat vaihdelleet liki päivittäin uusien laskelmien myötä.

Tampereen kaupungin valtuustoryhmien puheenjohtajat pääsivät pormestari Lauri Lylyn (sd.) johdolla yhteisymmärrykseen kaupungin toisen vaiheen talousohjelman sisällöstä jo viime perjantaina. Vuosille 2018-2020 suunniteltujen 43,5 miljoonan euron säästöjen lisäksi uusia säästöjä on haettu noin 20 miljoonaa euroa. Uusi säätöohjelma sisältyy vuoden 2019 talousarvioon, josta valtuusto päättää marraskuussa.

Tarkemmat tiedot tarpeen

Veroprosentin noston suuruuden arvioimiseksi kaupungin taloudesta vastaavat tarvitsevat kaupungin tiedotteen mukaan aikaisempaa tarkempia tietoja muun muassa sote-uudistuksesta, ensi vuoden verotuloista sekä uuden hallituksen ohjelman linjauksista vuodelle 2020.

Kaupungin talous on tarkoitus sadaa tasapainoon vuonna 2020. Viimeisten laskelmien mukaan tämän vuoden alijäämä on jopa 70 miljoonaa euroa, vuonna 2019 suunnilleen 33,5 miljoonaa euroa.

Uusia tuloja kerätään kiinteistöverolla 10-12 miljoonaa euroa ja sähkölaitoksen lisäosingoilla viisi miljoona euroa. Lisäksi tulevat budjettikehykseen jääneet toimintasäästöt sekä maksujen korotukset ja satunnaiset myyntivoitot. Mainituilla toimenpiteillä saadaan kasaan yhteensä noin 29 miljoonaa euroa.

Keskustelua herättäneisiin subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoihin ja omaishoidon tuen kriteereihin ei tehdä muutoksia eikä niihin enää ensi vuonna palata.

Talousarviokehys valmisteltu tiukaksi

Vuoden 2019 talousarviokehys on kaupungin talousmiesten mukaan valmisteltu tiukaksi. Talousohjelman ensimmäisessä vaiheessa vuosille 2018-2020 linjattujen noin 43,5 miljoonan euron tehostamistoimenpiteiden lisäksi ensi vuoden talousarviokehykseen on sisällytetty 20 miljoonan euron edestä uusia tehostamistoimenpiteitä.

Kaupungin tiedotteen mukaan toimintakatteen 0,7 prosentin kasvun jälkeen vuosikate on talousarviokehyksessä 81,2 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 33,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä on noin puolet kuluvan vuoden alijäämää pienempi.

Kaupunginhallitus edellyttää, että toimintayksiköiden tulee laatia talousarvioesityksensä enintään talousarviokehyksen mukaiseksi ja pidättäytyä kaikista menoja lisäävistä esityksistä.

Palvelutarpeen kasvu tai niiden kasvavat kustannukset joissain toiminnoissa on “niistettävä” pihistämällä joistakin muista menoista kehyksen sisällä. Eli, jos jollekin toiminnolle annat lisää, joltakin toiselta otat pois.

Lisäksi toimintayksiköiden tulee talousarviovalmistelussaan noudattaa talouden tasapainottamisohjelmaa niin, että ne sisällyttävät talousohjelmassa vuodelle 2020 suunniteltuja toimenpiteitä vuoden 2019 talousarvioesityksiin.

Sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi rahaa

Talousarviokehyksessä vuoden 2019 nettoinvestoinnit ovat 179,7 miljoonaa euroa. Talousarviovalmistelussa investointiesityksiä on karsittu 30 miljoonalla eurolla.

Tampereen investoinneista runsaat kaksi kolmasosaa kohdistuu talonrakennusinvestointeihin eli kaupungin omistamien kiinteistöjen perusparannuksiin, uudisrakentamiseen sekä katuihin, puistoihin ja liikenneväyliin.

Rakennusinvestoinneista 41 prosenttia on uudis- tai lisärakennuksia ja 59 prosenttia perusparannuksia. Perusparannuksista suurin osa on sisäilmakohteita.

Investointiohjelmaa tarkennetaan palveluverkkoselvityksen ja liikuntapaikkaselvityksen valmistumisen jälkeen. Taloussuunnitelmakaudella tavoitteena on nostaa investointien tulorahoitusprosentti 70 prosenttiin, jolloin velkaantumista voidaan hidastaa.

Tulevien vuosien investointien aiheuttamaa suurta lisärahoitustarvetta katetaan osittain omistuksien uudelleenjärjestelyillä ja omaisuuden myynnillä. Omaisuuden myynnistä saatavia tuloja tulee ensisijaisesti kohdistaa suunniteltujen investointien omarahoitusosuuden vahvistamiseen ja velanoton vähentämiseen.

Lainamäärä edelleenkin siedettävällä tasolla

Lainamäärä kasvaa 90 miljoonalla eurolla ja asukaskohtainen lainamäärä nousee noin 3 370 euroon. Kaupungin talousmiesten mukaan Tampereen kasvun edellyttämien suurten investointitarpeiden vuoksi paine kaupungin lainamäärän kasvuun kuitenkin jatkuu lähivuosina.

Kaupunginhallitus panostaa kaikesta huolimatta myös tulevaisuuteen hyväksymällä Viiden tähden keskustan, Hiedanrannan, Raitiotien, Smart Tampereen, elinvoima- ja kasvupalveluiden allianssimallin sekä Vetovoimaisen elämyskaupungin kehitysohjelmat osaksi talousarvion jatkovalmistelua.

Henkilöstön osalta käynnistetään projekti, jossa etsitään ja toteutetaan paitsi digitalisaation hyödyt myös uudet työskentelytavat. Toimenpiteet tehdään yhdessä henkilöstön kanssa. Tavoitteeksi on asetettu 10 miljoonan euron säästöt käyttömenoissa ja noin 150 henkilötyövuoden vähennys ensisijaisesti luonnollista poistumaa hyödyntäen vuoteen 2020 mennessä.

Pormestari Lyly  on keskustellut asiasta kaupungin pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa.

Valtuustoryhmien puheenjohtajien sopimuksen mukaan toiminta-avustuksien leikkausta pienennetään 0,35 miljoonasta eurosta 0,2 miljoonaan euroon. Joukkoliikenteen taksojen korotuksia pienennetään. Kaupungin keskusta-alueella ei korota pysäköintimaksuja.

Milavidan ja Haiharan osalta on tarkoitus selvitettävä niiden uudet käyttötarkoitukset ennen kuin ne mahdollisesti myydään. Tyhjiksi niitä ei jätetä. Muumimuseon markkinointiin lisätään panoksia.

Kaupunginhallituksen linjaukset menevät seuraavaksi lautakuntiin ja palaavat vielä kaupunginhallitukseen. Säästötoimista päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto budjettikokouksessaan marraskuussa.