Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Uutiset

Kaupunginvaltuuston pienryhmät kampanjoivat tilinpäätösennusteella

Tampereen kaupunginvaltuusto teki pitkä illan töitä maanantaina.

Pienien käynnistysvaikeuksien jälkeen keskustelu Tampereen kaupungin tilinpäätösennusteesta eli taloudesta pääsi vauhtiin kaupunginvaltuuston kokouksessa. Äänessä olivat pitkälti opposition pienryhmien edustajat. He kampanjoivat kuntavaalit mielessään kritikoimalla valtakoalition harrastamaa taloudenpitoa. Kaupunginvaltuusto merkitsi tilinpäätösennusteen tiedoksi maanantaina 20. maaliskuuta.

Kritiikki kiteytyi valtuutettu Yrjö Schafeitelin (TaPu) puheenvuoroon, jossa hän ihmetteli kaupungin useina vuonna tekemiä alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Schafeitelin mukaan virkamiehet toki tietävät miten kaupungin talous tasapainotetaan, mutta valtuutetut eivät anna siihen mahdollisuutta.

Hänen mielestään valtuutetut vain lupaavat ihmisille uusia asioita, eivätkä ymmärrä pitää menoja tulojen sallimalla tasolla. Selkeäksi vaalipuheeksi Schafeitel vaihtoi sanailunsa, kun hän kehoitti radiota ja televisiota kuuntelevia ja katselevia ihmisiä äänestämään omaa taustaryhmään. Hänen mielestään kaupungin parhaat julkistalouden asiantuntijat löytyvät Tampereen Puolesta -ryhmästä.

Sen Schafeitel jätti kertomatta, ettei kaupungin rahoja harkitsematta tai summanmutikassa ole käytetty. Lainarahaa on tarvittu, kun kaupunki on investoinut ja järjestänyt kaupunkilaisten palveluita valtuuston hyväksymien suunnitelmien puitteissa.

Turhaa puhetta

Vaikka keskustelu tilinpäätöksestä kesti nelisen tuntia, kovin moni valtakoalition valtuutetuista ei provosoitunut. Pienryhmän jäsenet saivat puhua kaupungin taloudesta pitkälti yksikseen. Kaiken kaikkiaan kokouksen puheenvuorot käsittelivät jos ei liki kaikkia aiheita maan ja taivaan välillä, niin digitalisaatioineen aika monia kuitenkin.

Seppo Salminen (sd) sivusi digitalisaatiota toteamalla, että tulevaisuuudessa digitalisaatio on hoidettava niin, että siinä pysyvät mukana nekin, jotka eivät nyt ole asian suhteen ajan tasalla.

Yhteisöverotulojen putoamisesta Salminen totesi, että tuoton saaminen entiselle tasolle edellyttäisi esimerkiksi veroprosentin nostamista 1,5 prosentilla.

Hätkähdyttävin kysymys kuultiin Aila Dûndar-Järviseltä (sd), joka kyseli rantatunneliin vielä liittyvien rakennushankkeiden kustannuksia. Hän oli kuullut sellaistakin puhetta, että tulevat kustannukset saattaisivat olla jopa 150 miljoonaa euroa.

Johtaja Mikko Nurminen kertoi, että mikäli kyse on Näsinkallion maanalaisesta liittymästä ja siihen kuuluvista töistä, niiden kustannuksiksi on tällä hetkellä laskettu 30 miljoonaa euroa.

Menot kurissa, mutta…

Tampereen vuoden 2016 tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin tulos muodostuu 8,1 miljoonaa euroa talousarviota paremmaksi. Tilinpäätös on silti 21,3 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja tilikauden alijäämä 17,0 miljoonaa euroa. Yhteisöverotulot laskivat lähes 20 prosenttia.

Nettomenot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,9 prosenttia. Kilpailukykysopimuksen vaikutus kasvuun oli 0,6 prosenttiyksikköä.

Neljän viime vuoden aikana menojen kasvun hillitsemisessä on onnistuttu, mutta verotulojen hidas kasvu on pitänyt talouden alijäämäisenä.

Kaupungin henkilöstökulut alittuivat 0,8 miljoonalla eurolla vuosisuunnitelmasta ja olivat 676,8 miljoonaa euroa. Kilpailukykysopimukseen sisältyvä lomarahojen leikkaus vähensi henkilöstökuluja 6,7 miljoonaa euroa. Palkallisia henkilötyövuosia oli 14 062.

Vuosisuunnitelmaan nähden merkittävin ylitys oli terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toimintakuluissa: 10,4 miljoonaa euroa. Toimintatuotot ylittyivät 5,2 miljoonalla eurolla.

Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa kulut ylittyivät 3,7 miljoonaa euroa ja tuotot alittuivat 0,3 miljoonaa euroa. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen palveluissa kulut ylittyivät 2,8 miljoonaa euroa ja tuotot alittuivat 0,9 miljoonaa euroa.

Vuosikate koheni

Verorahoitus kasvoi 28,2 miljoonaa euroa eli 2,4 prosenttia. Verotulot kasvoivat 1,1 prosenttia ja valtionosuudet 6,3 prosenttia.

Tilinpäätösennusteen vuosikate on 74,4 miljoonaa euroa ja vuosikate kattaa suunnitelmapoistoista 80 prosenttia. Vuosikate koheni edellisestä vuodesta 11,1 miljoonaa euroa.
Nettoinvestoinnit ovat 226,7 miljoonaa euroa, mikä alittaa 35,5 miljoonalla eurolla muutetun talousarvion. Ulkoiset nettoinvestoinnit olivat 220,9 miljoonaa euroa.

Lainakanta kasvoi 89,5 miljoonalla eurolla, ja asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 2140 euroa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE