”Kaveriporukan tarkoituksena vain grillata makkaraa” – IS: Liivijengi syytteessä järjestäytyneestä rikollisuudesta

Kuva: Lehtikuva
Uuden liivijengin perustanut mies toimi aiemmin Soldiers of Odin -katupartioliikkeessä. Ryhmän jäsenet kokoontuivat marssimaan Kemissä viime viikolla.

Syyttäjä vaatii viidelle miehelle ja yhdelle naiselle rangaistusta osallistumisesta järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, kertoo Ilta-Sanomat. Syytteitä käsiteltiin keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa.

Lehden mukaan ryhmän olisi perustanut Soldiers of Odin -katupartioryhmästä irtautunut 32-vuotias mies. Syyttäjän mukaan hän olisi perustanut Sons of Nemesis -nimisen liivijengin huumevelkojen perimistä varten ja tappanut kerhon varapresidentin koiran viidakkoveitsellä valta-asemansa pönkittämiseksi.

Häntä syytetään myös kerhon jäsenen pahoinpitelystä. Mies kiistää tappaneensa koiran veitsellä ja myöntää vain auttaneensa koiran lopettamisessa tämän niskoja vääntämällä.

Syytettyjen mukaan jengi ei ole vakavia rikoksia varten järjestäytynyt ryhmä, vaan kaveriporukan tarkoituksena olisi vain viettää aikaa yhdessä, saunoa, grillata makkaraa ja nautiskella juomia.

Jengin liiveihin on lehden mukaan eksynyt ylimääräinen heittomerkki, joten liiveissä lukee Son’s of Nemesis.

17-tuntisen talk show’n tehnyt toimittaja Timo T. A. Mikkonen on kuollut 69-vuotiaana

Kuva: Lehtikuva

Mediayrittäjä, toimittaja Timo T. A. Mikkonen on kuollut 69-vuotiaana vakavan ja pitkällisen sairauden uuvuttamana, kertoo vaimo Nina Mikkonen STT:lle. Nina Mikkosen mukaan hänen miehensä nukkui pois perheen ja läheisten läsnäollessa tänään.

Timo T.A. Mikkonen aloitti toimittajan uransa 1960-luvulla Uusi Suomi -sanomalehdessä ja Yleisradion radiouutisten avustajana. Hän valmistui Helsingin yliopistosta valtiotieteen maisteriksi vuonna 1970.

Televisiourallaan hän isännöi muun muassa M-Show-keskusteluohjelmaa, Tänään, tässä ja nyt -makasiiniohjelmaa sekä Illan päätteeksi Timo T.A. -keskusteluohjelmaa.

– Hyvin moni antaisi kunniamerkkinsä ja palkintonsa saadakseen edes pienen osan siitä kontaktista, joka minulla on ollut yleisöni kanssa, Mikkonen sanoi STT:n haastattelussa 1990-luvulla.

Maailman pisimmän talk show’n Mikkonen veti vuonna 1998, jolloin hän haastatteli studiovieraita 17 tunnin ajan.

Mikkosen viimeiseksi tv-sarjaksi jäi hänen perheensä ajatuksia ja elämää kuvaava tosi-tv-ohjelma Mikkosten maailma.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Vaasan hovioikeus kumosi Pietarsaaren raiskaustuomion

Vaasan hovioikeus on kumonnut Pohjanmaan käräjäoikeuden raiskaustuomion.
Vuonna 1985 syntynyt mies oli käräjillä tuomittu 2 vuoden ja 2 kuukauden vankeusrangaistukseen. Käräjätuomion mukaan Alyosha Nikolaev Marinov raiskasi uhrinsa Pietarsaaren keskustassa viime vuoden helmikuussa.

Hovioikeus katsoi, että Marinovin syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Oikeuden mukaan sekä Marinovin että asianomistajan kertomuksissa oli epäselvyyksiä ja ristiriitaisuuksia.
Lisäksi käsittelyssä esitettiin uusia todisteita, kuten valokuvia ja sähköposteja sekä kuultiin kolmea uutta todistajaa.

– Vain asianomistajan kertomuksen perusteella ei voida vetää johtopäätöstä, että vastaajan kertomus olisi valheellinen, eritoten kun todisteet eivät tue asianomistajan kertomusta, hovioikeus katsoi tuomiossaan.

Keskustelua aiheesta

Eron jälkeistä vainoa kokeneiden lasten tilanne huolestuttaa auttajia

Kuva: Kari Hulkko
Moni väkivaltaa kokenut lapsi voi joutua vainon kohteeksi eron tullessa.

Eron jälkeistä vainoa kokevat lapset huolestuttavat Helsinkiin keskiviikkona kokoontuvia tutkijoita ja apua tarjoavia järjestöjä,tiedottaa  Ensi- ja turvakotien liitto. Suurin osa vanhemmista kykenee sopimaan eron jälkeen lasten tapaamiskäytännöistä, mutta vuosittain noin 500-700 eroon liittyy merkittäviä ongelmia. Eron jälkeisen vainon arvioidaan kasvavan samassa suhteessa, kun erot ja niihin liittyvät huoltajuusriidat lisääntyvät.

Poliisi saa noin 600 vainoon liittyvää tutkintapyyntöä vuodessa. Määrä kertoo siitä, että vuonna 2014 voimaan tullut laki vainon kriminalisoinnista on otettu hyvin vastaan ja sille on ollut selkeä tarve. Vainon kohteita auttavat järjestöt arvioivat, että eron jälkeinen vaino koskettaa vähintään muutamia tuhansia ihmisiä vuosittain, joista apua hakee vain murto-osa.

– Vainoa kokeneiden ja apua saaneiden määrä on vähitellen kasvanut, mikä voi johtua siitä, että vaino tunnistetaan aiempaa paremmin ja siihen on löytynyt keinoja puuttua. Useille kuitenkin ”maan alla eläminen” voi olla edelleen ainut selviytymiskeino arjessa, mutta valitettavasti se myös kaventaa heidän elinpiiriään, sanoo VARJO-hankkeessa työskentelevä, psykoterapeutti Riitta Hannus Oulun ensi- ja turvakoti ry:stä.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry ja Oulun ensi- ja turvakoti ry, oikeusministeriö ja THL järjestävät yhteistyössä eron jälkeiseen vainoon liittyvän seminaarin Helsingissä, jonka teemana on ”Lapset eron jälkeisen vainon tilanteissa”. Seminaarin tavoitteena on nostaa esille lasten vainoon liittyviä kokemuksia ja keskustella eropalveluihin liittyvien käytäntöjen ja oikeusprosessien kehittämisestä.

Vainoajan tekojen haitallisia vaikutuksia lapsille vaikea tunnistaa

Eron jälkeisen vainon ensisijainen kohde on yleensä lapsen äiti. Vainoaja voi olla myös nainen ja vaino voi kohdentua mieheen ja myös samaa sukupuolta olevien vaino on tunnistettu ilmiö.

Vanhempien välinen vaino ja lasten altistuminen sille tai toisen vanhemman vainon uhriksi joutuminen on kuitenkin todellisuutta monen suomalaisen lapsen elämässä. Tämä voi ilmetä esimerkiksi vanhempien yhteistyökyvyttömyytenä tai huoltajuusriitana. Esimerkiksi kysymykset yhteisten lasten huoltajuudesta ja elatusmaksuista antavat vainoajalle tilaisuuden kontrolloida niin vainon kohteena olevan äidin kuin lasten arkea. Vainon tavoitteena on usein heikentää toisen vanhemman vanhemmuuden edellytyksiä. Tämä tapahtuu toista vanhempaa mustamaalaamalla, lasta manipuloimalla tai emotionaalisesti kaltoin kohtelemalla. Pahimmillaan vanhempi aiheuttaa lapselle vakavaa väkivallan uhkaa, jonka seurauksena lapsi pelkää ja on jatkuvasti huolissaan omasta ja toisen vanhemman turvallisuudesta.

Seminaarissa esiintyvä, Lapin yliopiston yliopistonlehtori Anna Nikupeteri painottaa, että vanhempien eron jälkeistä vainoa kokevat ja sille altistuneet lapset eivät ole vain väkivallan näkijöitä tai kuulijoita, vaan vaino ja väkivalta voivat ilmetä lasten elämässä jatkuvana väkivallan kokemisena – uhkana ja pelkona.

Lasten suhtautuminen vainoon ja heidän toimintansa vainon varjostamassa arjessa voi ulottua lasten sopeutuvasta ja vetäytyvästä toiminnasta muutosta etsivään ja kriittiseen toimintaan. Lasten kokemukset ja tieto vainosta voi olla erilaista myös saman perheen sisarusten välillä. Lasten erilaisten kokemusten ja siitä seuraavan toimijuuden tunnistaminen voi mahdollistaa heidän tuen ja avun tarpeisiin vastaamisen.

Parisuhdeväkivalta lisää vainon riskiä

Seminaarin pääesiintyjä on englantilainen sosiaalityön professori Nicky Stanley. Hän on tutkinut perheväkivaltaa, lastensuojelua, vanhemmuuden yhteyttä mielenterveyteen ja nuorten mielenterveyttä. Häneltä on julkaistu lukuisia kansainvälisiä ja kansallisia tieteellisiä artikkeleja.

Riski eron jälkeiseen vainoon on erittäin suuri, jos parisuhteessa on ollut väkivaltaa. Vaino voidaan kutsua jopa parisuhdeväkivallan jatkumona. Pitkään ajateltiin, että parisuhde- ja perheväkivalta loppuvat eron jälkeen. Tutkimuksen mukaan puolet miehistä, jotka olivat käyttäytyneet väkivaltaisesti parisuhteen aikana, jatkoivat väkivaltaista käytöstään parisuhteen päättymisen tai erilleen muuton jälkeen. Yhteiset lapset mahdollistavat erilaisia kontrolloinnin keinoja ja lapset joutuvat eri tavoin osallisiksi toisen vanhemman toteuttamaan vainoon. Lasten lisäksi vainoon voivat joutua osalliksi muut ihmiset, kuten uhrin vanhemmat, ystävät ja työtoverit, jotka voivat toimia, tiedostaen tai tiedostamattaan, tekijän väylänä saada tietoa kohteestaan. Vaikka vainossa on yksi kohde, voi siinä olla useita uhreja.

Saduista apua vainosta puhumiseen

Vanhempien eron jälkeistä vainoa kokevien ja sille altistuneiden lasten kokemukset osoittavat, että lapset eivät ole vain väkivallan näkijöitä tai kuulijoita, vaan vaino ja väkivalta voivat ilmetä lasten elämässä jatkuvana uhkana ja pelkona. Asian käsitteleminen on vaikeaa erityisesti pienten lasten kanssa. Seminaarin yhteydessä esitellään Ensi- ja turvakotien liiton julkaisema satukirjan, jonka avulla vainoon liittyvistä kokemuksista on helpompi puhua.

– Satukirjan sadut on kirjoitettu erityisesti eron jälkeistä vainoa kokeneille lapsille. Se on myös kirja kaikille lapsille, jotka joutuvat kohtaamaan vanhempien eron, sillä saduissa kuvatut suojattomuuden kokemukset ovat tuttuja lähes kaikille, jotka ovat kohdanneet vanhempien eron, sanoo satujen kirjoittaja, sanataiteilija Timo Harju.

Sadun vertauskuvallisella kielellä voi kuvata tunteita, joille ei muuten olisi sanoja. Satua kuunnellessa tunteet voi kokea turvallisesti.

AVAINSANAT

Teknologiateollisuuden henkilöstöstä 95 %:n työpäivä piteni – pekkaspäiville ja arkipyhävapaille kyytiä

Teknologiateollisuuden työpaikoilla on sovittu erittäin laajasti työajan pidentämisestä. Työaika pitenee kuluvan vuoden alusta yli 95 prosentilla teknologiateollisuuden henkilöstöstä alan työehtosopimusten ja kilpailukykysopimuksen mukaisesti.

Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n tekemään kyselyyn, jolla liitto selvitti työajan pidennyksen toteutumista jäsenyrityksissään.

Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen esitteli tuloksia tiistaina järjestön hallitukselle.

− Tulokset kertovat, että työajan pidentämisestä sovittiin hyvin laajasti ja moninaisin keinoin. Erityisesti ilahduttaa, että lähes poikkeuksetta pidennyksen toteuttamistavasta neuvoteltiin ja sovittiin työnantajan ja henkilöstön välillä eikä turvauduttu sopimusten niin sanottuun perälautaan.  Tämä oli tavoitteena, Inkeroinen sanoo tiedotteessa.

Neuvotteluja työajasta käytiin kaikkien henkilöstöryhmien kanssa, ja sopimuksia myös syntyi kattavasti kaikissa ryhmissä. Työajan pidentämisen keinoja olivat muun muassa pekkaspäivien vähentäminen, lauantain tai arkipyhän ottaminen työpäiväksi, työpäivän tai -viikon pidentäminen säännöllisellä tavalla tai vaikkapa tuntien vähentäminen työaikapankista.

Keskustelua aiheesta

Vaihteeksi jokseenkin hyviä uutisia hallitukselle: töissä käyvien määrä kasvoi 34 000:lla edellisvuodesta

Kuva: Thinkstock

Talouden piristymisestä saatiin jälleen uusi esimerkki, kun Tilastokeskus kertoi joulukuun työllisyysluvut. Työllisyysaste nousi 68,3 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 66,9 prosenttia. Marraskuuhun verrattuna kasvua tuli 0,6 prosenttiyksikköä. Töissä käyvien määrä kasvoi 34 000:lla edellisvuoden joulukuusta.

Työllisyyslukemat ovat edelleen kaukana hallituksen 72 prosentin tavoitteesta, mutta suunta on parempaan päin.

Miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden joulukuusta 2 prosenttiyksikköä 69,7 prosenttiin ja naisten työllisyysaste 0,6 prosenttiyksikköä 66,8 prosenttiin.

Työvoiman ulkopuolella oli joulukuussa lähes 1,5 miljoonaa ihmistä eli yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Piilotyöttömien määrä kuitenkin kasvoi 12 000:lla. Työvoiman määrä säilyi ennallaan.

Piilotyöttömäksi katsotaan henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana.

Työttömyysaste oli 7,9 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 9,2 prosenttia. Työttömyysprosentti oli viime vuonna keskimäärin 8,8 prosenttia.

AVAINSANAT