Kävi nimittäin ilmi, ettei hallituksella eli keisarilla, ollutkaan sote-esitystä eli vaatteita. Se pieni poika, joka sadussa huutaa kadulla ettei keisarilla ole vaatteita, on se Sipilän demonisoima korkeasti koulutettu ja yksinvaltiaille vaarallinen ihminen eli ”kaiken maailman dosentti”.  Nämä ”dosentit” ovat koko sote-matkan varoitelleet esityksen perustuslainvastaisuudesta ja ihmetelleet hallituksen uppiniskaisuutta.

Vaalitempuksihan hallituksen eroa on sanottu ja sellaiseksi se ihan yleisesti on jo tunnustettukin. Tässä vaalitemppuhuumassa Sipilä lupasi, ettei asetu enää puolueensa puheenjohtajaksi jos vaalien jälkeen tulos on vain 14,1 prosenttia. Tämä lupaus viimeistään tuomitsee kannatuksen pysymään matalana, ehkä jopa vihreitä ja perussuomalaisiakin matalampana, sillä eivät kaikki keskustassa sulata puolueen nykyistä oikeistolaista linjaa. Tällä keinolla he viimein voivat päästä Sipilästä eroon. Viestini näille pettyneille – ei teidän kannata kuitenkaan äänestämättä jättää, mutta äänestäkää niitä, jotka aidosti ja oikeasti välittävät ihmisistä.

Tämä leikkauspolitiikka on ollut myös osin sukupuolittunutta, sillä varsinkin lomarahaleikkaukset osuivat naisvaltaisiin aloihin. Vielä tulevalla kesälomallaankin muun muassa Sari Sairaanhoitaja, Liisa Laitoshoitaja ja Katja Kätilö joutuvat miettimään, että mitenkähän heidän lomarahojensa leikkaus auttaa vientiteollisuutta pärjäämään paremmin globaaleilla maailmanmarkkinoilla, jos tuote on huono eikä se siksi myy.

Kunnatkaan eivät tässä ole päässeet helpolla, sillä kiky leikkasi myös kuntien valtionrahoitusosuutta. Esimerkiksi Kokkolassa nämäkin leikkaukset lasketaan arviolta miljoonissa. Kaikki edellä mainitut asiat ovat faktoja, eli tosiasioita, eikä hallituksen eroaminen niitä tekemättömiksi saa! Yksikään päätös ei kumoudu, eikä niille vihreää nappia painaneiden kansanedustajien omaatuntoa kolkuta.

Me tarvitsemme tulevalta eduskunnalta ja sinne valittavilta kansanedustajilta aivan täysin erinäköistä politiikkaa. Suomalaisen täytyy eduskuntavaalien jälkeen pystyä uskomaan, että huomenna on paremmin, tasa-arvoisemmin, yhdenvertaisemmin, turvallisemmin ja oikeudenmukaisemmin, eikä aina vain vuosi vuodelta huonommin. Haluamme uskoa ja luottamusta huomiseen, me vaadimme arvonpalautuksen kolmikannalle, me tarvitsemme kunnianpalautuksen opettajille ja koulutusjärjestelmälle, me valitsemme julkisesti tuotetut palvelut vanhuksille sekä lapsille. Jos me kansalta näihin lupa saadaan, niin me tulemme tekemään tämän kaiken eduskuntavaalien jälkeen!

Kirjoittaja on teollisuusliiton aktiivi ja pääluottamusmies Kokkolasta.