Kela hakee uutta nimeä äitiyspakkaukselle – tässä suomalaisten vaihtoehtoja: Rakkauspakkaus, vauvapakkaus, harmittaako nyt? -pakkaus…

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Suomalaiset ovat tarttuneet innolla tarjoukseen ehdottaa äitiyspakkaukselle uutta nimeä.

Kela käynnisti eilen tiistaina nimiehdotuskampanjan äitiyspakkaukselle. Kelan teemasivuilla voi ehdottaa pakkaukselle joko uutta nimeä tai kannattaa nykyistä.

– Toivomme nimestä hyvää ja vilkasta keskustelua, sillä äitiyspakkaus on yksi tärkeä pala suomalaista sosiaaliturvaa, Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen sanoi tiistaina.

Sosiaalisessa mediassa äitiyspakkauksen uutta ja vanhaa nimeä on puitu vauhdikkaasti. Kelasta kerrottiin jo eilen ensmmäisen viiden tunnin jälkeen, että se oli saanut yli 6 500 ehdotusta uudeksi nimeksi.

Demokraatti poimi Twitteristä esimerkkejä keskustelusta.

”Itse suosin nimeä #vauvapakkaus, englanniksi #BabyBox, mites taipuu på svenska, onko bäbislåda?”, Sauli Vehma kirjoitti.

Miikka Piirosen mukaan ”Vanhemmuuspakkaus voisi olla näkemys siitä miten vanhemmat voisivat valmistautua lapsen tuloon heidän arkeensa. Jos aiotte muuttaa myös siis sisältöä.”

Miehistä Emil Elo kysyi, ”Miksi Äitiyspakkaus ei voisi olla suomen kielen kaunein yhdyssana Rakkauspakkaus?”

Emmi Nuorgam oli niin ikään nimen ”vauvapakkaus” takana.

”Vauva löytyy todnäk melkein joka perheestä eikä se ota kantaa perhemuotoon tai vanhempiin.”

Aleksanteri oli asiassa liikkeellä huumori edellä.

”Ehdotukseni äitiyspakkauksen uudeksi nimeksi: Olet menettänyt nuoruutesi ja edessäsi on ripulin, unettomuuden ja muiden ongelmien täyteinen 18 vuoden vankila. Harmittaako nyt? -pakkaus.”

Kaija Ala-Nissilä taas lukeutui heihin, jotka arvostelevat koko keskustelua.

”En voi ymmärtää että #tyttö #poika #äiti #isä #äitiyspakkaus ym. vouhotus voi mennä tämmöiseksi. Nyt itsetunto kohdilleen ja tärkeämpää mietintämyssyyn. Ihan oikeasti. Onko meillä kaikki kuitenkin liiankin hyvin?”

Äitiyspakkauksen nimi on kirjattu lakiin, joten nimen mahdollisesta muuttamisesta päättää eduskunta. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on kertonut kannattavansa uutta nimeä. Kela luovuttaa nimikampanjassa kerätyt ehdotukset perusteluineen ministeri Saarikolle.

Useimmat äidit valitsevat äitiyspakkauksen, jossa on viitisenkymmentä tuotetta. Sen sijasta on mahdollista saada myös 140 euron rahasumma. Pakkaus vaihtuu keväisin.

Alun perin laki äitiysavustuksesta säädettiin vuonna 1937 vähävaraisten synnyttäjien auttamiseksi. Ensimmäiset äitiyspakkaukset jaettiin seuraavana vuonna. Lain taustalla oli huoli syntyvyyskuolleisuudesta ja syntyvyyden pienenemisestä.

Keskustelua voi seurata Twitterissä hashtagilla #äitiyspakkaus. Uutta nimeä voi ehdottaa Kelan verkkosivuilla.

Ehdotuksia voi lähettää 31.12.2017 asti. Kela toimittaa parhaat ehdotukset eduskunnalle tammikuussa 2018.

AVAINSANAT

HS-kysely: 65% haluaa lisää valinnanvapautta – enemmistö ei silti kasvattaisi yksityisten kakkua

Kuva: lehtikuva / milla takala

Enemmistö suomalaisista haluaisi, että potilaan valinnanvapautta terveydenhuollossa lisätään merkittävästi, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä gallupista. Tätä mieltä on 65 prosenttia kyselyyn osallistuneista.

Vastaajista 22 prosenttia ei puolestaan haluaisi, että valinnanvapautta lisätään. 13 prosenttia ei osannut ottaa kantaa.

Se, miten valinnanvapaus toteutetaan, näyttää kuitenkin mietityttävän, HS kirjoittaa. 52 prosenttia vastaajista ei kannata ajatusta, että yksityisen tuotannon osuus terveydenhuollossa kasvaisi. 30 prosenttia pitää hyvänä sitä, että yksityisten osuus terveydenhuollossa kasvaa.

Poliittinen suuntautuminen vaikuttaa mielipiteisiin vahvasti. Kokoomuslaisittain ajattelevista 80 prosenttia haluaisi, että valinnan mahdollisuuksia lisätään. Penseimpiä ovat vasemmistoliiton kannattajat, mutta heistäkin 42 prosenttia haluaisi potilaalle nykyistä enemmän valinnan mahdollisuutta.

Kantar TNS haastatteli tutkimusta varten noin 1 100 ihmistä marraskuussa. Virhemarginaali on 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Eduskunta: ”Häirintätapauksia on edelleen ja työtä jatketaan”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunta tiedottaa, että talossa on pitkään tehty työtä seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. Talon mukaan häirintää ei sivuuteta eikä siitä vaieta.

”Vaikka tuloksia on saavutettu, ei eduskunta voi tyytyä muuhun kuin nollatoleranssiin. Häirintätapauksia on edelleen ja työtä jatketaan.”

Eduskunnan työsuojelutoimikunta on kokouksessaan käsitellyt toimia seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi.

Useita kansanedustajien avustajia ja eduskuntaryhmien työntekijöitä on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi tämän vaalikauden aikana eduskunnassa. Asia käy ilmi Ylen tekemästä kyselystä, johon vastasi 95 ihmistä.

Suurimmassa osassa vastauksista toistuu kertomus, että ahdistelijalla on ollut valta-asema suhteessa ahdisteltavaan. Näissä tapauksissa uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä. Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta

AVAINSANAT

Kokoomuslaiset sanovat nyt suoraan: ”Tuhansien tekijöiden joukkoon mahtuu valitettavasti kuitenkin myös mätiä omenia”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kokoomuksen kansanedustajate, entiset huippu-urheilijat Pauli Kiuru, Sari Multala (purjehdus), Veera Ruoho ja Sinuhe Wallinheimo vetoavat, että liikunta- ja urheiluharrastusten parissa tapahtuvaan häirintään puututaan vakavasti.

Kansanedustajien mukaan olisi syytä myös tarkastella, voisiko lainsäätäjä tehdä vielä lisätoimia asiaan puuttumiseksi.

”Lasten ja nuorten liikunnan parissa työskentelee satojatuhansia vapaaehtoisia. He tekevät arvokasta työtä, josta meidän on syytä olla kiitollisia. Tuhansien tekijöiden joukkoon mahtuu valitettavasti kuitenkin myös mätiä omenia. Koko urheilukentän tulee kantaa kortensa kekoon, jotta jokaisella urheiluharrastajalla on mahdollisuus turvalliseen harrastamiseen”, kolmikko sanoo tiedotteessaan.

Vuonna 2014 tuli voimaan ”laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä”. Tavoitteena oli suojella alaikäisten lasten henkilökohtaista koskemattomuutta. Lain toimeenpanossa on kuitenkin ilmennyt haasteita.

Vuonna 2016 rikostaustaote pyydettiin vain 3 427 henkilöstä, vaikka hallituksen esityksessä vuosittaiseksi määräksi arvioitiin 20 000–40 000 otetta. Selvityksen pyytäminen on lisäksi lain mukaan vapaaehtoista. Menettelyä haittaa myös se, että rikostaustaotteen pyytämiseen pitää olla kirjallinen suostumus vapaaehtoiseksi pyrkivältä. Lisäksi lakia sovelletaan vain sen voimaantulon jälkeen toimintaan mukaan tulleisiin vapaaehtoisiin, jolloin laaja pitkään toimineiden vapaaehtoisten joukko jää lain soveltamisalan ulkopuolelle, kokoomuskansanedustajat muistuttavat.

”Nyt voisi olla hyvä paikka kutsua lasten ja nuorten kanssa töitä tekevät harrastusjärjestöt koolle ja arvioida sitä, kuinka hyvin laki on ottanut paikkansa harrastustoiminnassa. Jokaisella tulee olla mahdollisuus harrastaa ilman häirintää. Kaikki, mitä asian eteen voidaan tehdä, on tehtävä.”

Keskustelua aiheesta

”Uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin” – Ylen kysely: seksuaalista häirintää myös eduskunnassa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Useita kansanedustajien avustajia ja eduskuntaryhmien työntekijöitä on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi tämän vaalikauden aikana eduskunnassa.

Asia käy ilmi Ylen tekemästä kyselystä, johon vastasi 95 ihmistä. Heistä 13 sanoi joutuneensa häirinnän kohteeksi kuluvan vaalikauden aikana. Loput eli 82 vastaajista ei ollut kokenut häirintää työssään eduskunnassa.

Suurimmassa osassa vastauksista toistuu kertomus, että ahdistelijalla on ollut valta-asema suhteessa ahdisteltavaan. Näissä tapauksissa uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin.

Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki häirinnästä kertoneet ovat naisia.

Kysely lähetettiin kaikille eduskunta-avustajille ja -ryhmien työntekijöille eli yhteensä 223 ihmiselle.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä. Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta

Haatainen avaa tänään eduskunnan ajankohtaiskeskustelun seksuaalisesta häirinnästä

Kuva: Meeri Koutaniemi
SDP:n Tuula Haatainen on ensimmäinen allekirjoittaja #Metoo-keskustelualoitteessa, jota on tuettu myös muista puolueista.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä.

Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta.

Sosiaalisesta mediasta liikkeelle lähtenyt #metoo-kampanja on nostanut seksuaalisen häirinnän otsikoihin kotimaassa ja maailmalla, mutta Suomen politiikassa asia ei ole noussut puheenaiheiden kärkeen.

– Nyt on tullut aika, että poliittiset päättäjät ottavat asian esille ja alkavat tehdä töitä sen eteen, että seksuaalinen häirintä saadaan kitkettyä yhteiskunnastamme, SDP vaati aloitteessaan.

SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen avaa keskustelun aloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana. Hän katsoo, että keskeisten poliitikkojen, kuten ministerien, kansanedustajien ja puolueiden puheenjohtajien, pitää ottaa kantaa häirintää vastaan.

– Keskeinen asia tässä on se, että tehdään selväksi, että tämä ei ole oikein, vaan se on raukkamaista käyttäytymistä, jos toista painostetaan ja harrastetaan seksuaalista häirintää, sanoi Haatainen STT:lle.