Kela vasta arvioi menojen kasvua: Moni jätti hakematta tukea kunnalta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kelan menot kasvavat roimasti toimeentulotukien maksamisen siirryttyä kuntien sosiaalitoimelta Kelalle. Muutos astui voimaan vuoden vaihteessa.

– Arvio on, että tämän vuoden toimeentulotukimenot olisivat 830 miljoonaa euroa. Siinä on selkeä lisäys viime vuoteen verrattuna, kertoo Kelan etuusjohtaja Anne Neimala.

Toissa vuonna kuntien toimeentulotukimenot olivat 745 miljoonaa euroa. Viime vuoden tilastot eivät ole vielä valmistuneet.

Neimalan mukaan nousussa on otettu huomioon pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntyminen, mikä kasvattaa toimeentulotuen saajien määrää.

Huomioon on otettu myös alikäytön poistumisesta johtuva 75 miljoonan euron menolisäys. Alikäyttö tarkoittaa sitä, että toimeentulotukiin oikeutetut eivät syystä tai toisesta ole hakeneet tukia kuntien sosiaalitoimesta.

– Nyt he mahdollisesti tulevat tuen saajiksi. He saattavat olla ennestään Kelan asiakkaita, ja asia nousee sitten esiin muiden etuusasioiden yhteydessä, Neimala ennakoi.

Hänen mukaansa ei kuitenkaan tiedetä, kuinka paljon tällaisia ihmisiä tarkkaan ottaen on ja kuinka suuresta summasta on kyse. Tukisumma on voinut olla 10 euroa kuukaudessa, jolloin henkilö ei ole katsonut tarpeelliseksi hakea sitä. Mutta summa voi olla 100 euroa tai enemmänkin.

Neimalan mukaan käynnissä on lisäksi siirtymäaika. Kunnan sosiaalitoimessa voi asioida maaliskuuhun saakka.

Kelaan on tullut 84 000 toimeentulotukihakemusta, joista 66 000 on ratkaistu. Yli puolet hakemuksista on tullut sähköisesti. Neimala arvioi, että Kelan sähköiset palvelut on löydetty hyvin.

 

AVAINSANAT

HS:n päätoimittaja Päivi Anttikoski irtisanoutui

Kuva: Kari Hulkko
Sanomatalossa Helsingissä tapahtuu. Yksi päätoimittajista irtisanoutui.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Päivi Anttikoski on irtisanoutunut. Hän on ollut yksi lehden kolmesta päätoimittajasta syksystä 2014. Anttikoski vastasi Helsingin Sanomien journalistisista digitaalisista sisällöistä.

Näillä näkymin päätoimittajan tehtävään ei haeta suoraan seuraajaa, vaan tehtävät jaetaan sisäisin järjestelyin, tiedottaa Sanoma.
Anttikoski sanoo tiedotteessa pohtineensa työelämän muutosta jo jonkin aikaa.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo, ettei Anttikosken lähtöön liity millään tavalla dramatiikkaa.

– Päivi on saanut hienosti vauhtia HS:n digitaaliseen kehitykseen. Digitaalisten tilausten määrä kasvaa nyt vauhdilla. Päivi lähtee tilanteessa, jossa Hesarilla menee oikein hyvin, Niemi sanoo.

Hänen mukaansa HS:ssa jatketaan kahdella päätoimittajalla eikä lehdessä ole tällä hetkellä suunnitelmia laittaa Anttikosken paikkaa hakuun.

Niemen lisäksi päätoimittajana jatkaa Antero Mukka.

Eurobarometri: Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa euroa

Kuva: Arja Jokiaho

Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa talous- ja rahaliittoa sekä yhteistä valuuttaa euroa, ilmenee Eurobarometri-kyselyn Suomea koskevasta raportista.

Raportin mukaan EU merkitsee suomalaisille ennen muuta myönteisiä käytännön asioita, kuten yhteistä rahaa sekä vapautta matkustaa, opiskella ja työskennellä EU:n alueella.

EU:n suurimpia ongelmia ovat suomalaisten mielestä maahanmuutto EU:n ulkopuolelta ja julkisen talouden tila.

Keskustelua aiheesta

99 % HUS:n lääkäreistä otti influenssarokotteen

HUS:n erikoissairaanhoidossa on tehty kuusi vuotta pioneerityötä koko Suomessa henkilöstön influenssarokottamisen puolesta. Tavoitteena on ollut estää potilaiden influenssatartunnat rokottamalla henkilökunta kattavasti.

Myös potilaiden ja lähiomaisten rokottamista tehostettiin järjestämällä joukkorokotuspisteitä sairaaloiden aulatiloihin.

HUS on EU-maiden kärkikastia 92 %:n työssä olevan henkilöstön rokotuskattavuudellaan. Rokotteen sai yhteensä 17 900 työntekijää ja opiskelijaa. Määrä on 2 000 henkilöä enemmän kuin viime epidemiakaudella.

Ammattiryhmistä rokotuskattavuus oli lääkäreillä 99 prosenttia ja hoitohenkilökunnalla 96 prosenttia.

Lukuisissa yksiköissä lähes koko henkilöstö suojasi itsensä ja potilaansa ottamalla rokotteen.Influenssarokotusten

Kuluvalla influenssakaudella panostettiin entistä laajemmin potilaiden ja lähiomaisten rokottamiseen.
HUS-sairaanhoitoalueilla perustettiin marraskuun ajaksi sairaaloiden aulatiloihin potilaiden ja lähiomaisten matalan kynnyksen influenssarokotuspisteitä, joiden toiminta sai runsaasti kiitosta.

HUS on myös suosittanut influenssakauden aikana sairaalaan tutkimukseen tai hoitoon tuleville potilaille rokotuksen ottamista jo etukäteen terveyskeskuksessa. Tämän lisäksi henkilökunta rokottaa potilaita osastoilla ja poliklinikoilla.

HUS-sairaaloissa on tänä talvena rokotettu jo liki 6 600 potilasta tai heidän lähiomaistaan, joka on 4 000 henkilöä enemmän kuin viime epidemiakaudella.

Keskustelua aiheesta

Rakennusliiton Suokas tiukkana yleissitovuudesta: ”Se ei Suomesta poistu ilman tappelua”

Kuva: Getty Images
Työehtosopimusten yleissitovuutta ei saa pois suomalaisesta työmarkkinakäytännöstä ilman taistelua, toteaa Rakennusliiton varapuheenjohtaja Riku Suokas blogikirjoituksessaan.
– Se ei Suomesta poistu ilman tappelua, jossa kaadutaan, jos kaadutaan, saappaat jalassa. Yleissitovuus on turvannut puoli vuosisataa suomalaisten työssä käynnin edellytykset, mahdollisuuden tulla palkalla toimeen. Ei tätä anneta sovinnolla pois, Suokas kirjoittaa.

Suokas toteaa, että Suomessa on yli kaksi miljoonaa liittoihin kuuluvaa palkansaajaa.

– Eivät he luovu toimeentulostaan vain sen takia, että poliittisessa vallassa olevat tai poliitikkoja käskyttävät miljonäärit näin vaativat. Yleissitovuus ei ole yhtä tärkeä kaikille. Taistelu yleissitovuudesta ei kuitenkaan jättäisi ketään sen ulkopuolelle.

Suomen Yrittäjien mielestä Suomen yleissitovuusjärjestelmä on uudistettava niin, että sen piiriin kuuluu vain palkan vähimmäisehdot.

– Jos paikallinen sopiminen vapautetaan työnantajien ja erityisesti Suomen Yrittäjien haluamalla tavalla, suomalaisen työtä tekevän tulevaisuus on ohrainen. Kymmenien prosenttien palkkojen alennus ja jatkuva kilpailu työpaikoista ulkomailta puskevan halpatyövoiman kanssa, Suokas kirjoittaa.

Keskustelua aiheesta

SK: Valtakunnansyyttäjä sanoo tehneensä virhearvion ja olleensa esteellinen – lehden mukaan syyttäjänvirastot ostivat koulutusta veljen yhtiöltä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Matti Nissinen.

Suomen Kuvalehden mukaan syyttäjänvirastot ostivat koulutusta valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen veljen yhtiöltä. Myös Nissinen kävi itse koulutuksen läpi vuonna 2007 ollessaan valtionsyyttäjä.

Matti Nissinen sanoo lehdelle esittäneensä itse mahdollisuutta veljensä yhtiön tarjoamaan johtamisvalmennukseen. Hän sanoo tehneensä virhearvion ja olleensa esteellinen.

– Oikeudellisesti katsottuna tilanne on ongelmallinen ja virhearviointi minulta, Matti Nissinen kommentoi SK:lle.

Valtakunnan syyttäjän mukaan on hyvä, että asia nousee esiin.

– Se pakottaa miettimään omia menettelytapojaan. En kuitenkaan tunnustaudu veljeni yhtiön myyntimieheksi, vaan osaamisten kehittäjäksi, ja Deep Leadin (veljen yhtiö, toim. huom) tuote on myynyt itseään.

Deep Lead perustuu Vesa Nissisen kehittämään metodiin syväjohtamisesta.