Kelalta helpotuksia kalliita lääkkeitä käyttäville? – uusi korvausjärjestelmä on aiheuttanut hankaluuksia

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kansaneläkelaitos (Kela) hakee parhaillaan ratkaisua, jolla helpotettaisiin erityisen kalliita lääkkeitä käyttävien elämää.

Vuoden alusta asti voimassa ollut uusi lääkekorvausjärjestelmä on aiheuttanut noin 30 000 ihmisen ryhmälle hankaluuksia.

Kun aiemmin erityisen kallista lääkettä sai korvattuna kolmen kuukauden jakson, nyt sitä saa vain kuukaudeksi. Lääkeryhmään määritellään noin 220 valmistetta, jotka maksavat yli 1 000 euroa paketilta. Lääkkeitä käytetään muun muassa reuman, syövän ja MS-taudin hoitoon.

Korvauksia on toki voinut hakea jälkikäteen, mutta monelle vähävaraiselle lääkkeitä käyttävälle jo ensimmäisen lääke-erän hankkiminen on tuottanut vaikeuksia.

Sairausvakuutuslaissa määritelty vuosiomavastuu eli lääkekatto on tänä vuonna noin 605 euroa. Jos asiakas ostaa esimerkiksi 1 400 euron erityiskorvattavan lääkkeen, maksettavaa jää noin 500 euroa ja lääkekatto ei täyty. Koska lääkkeitä saa vain kuukaudeksi kerrallaan, on asiakkaan haettava kuukauden päästä lääkitystä uudelleen ja edessä on taas sama lasku.

Tällaiset summat lyhyen ajan sisällä voivat olla merkittäviä.

– Pienituloisille tällaiset summat lyhyen ajan sisällä voivat olla merkittäviä. Osa on kohtuuttomassa tilanteessa, Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler sanoo.

Esimerkiksi Reumaliitto on vaatinut korvausjärjestelmän kohtuullistamista.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila kertoo, että myös he ovat saaneet aiheesta viestejä.

– Olemme kuulleet tilanteista, joissa jopa ensimmäinen lääke-erä on jäänyt hankkimatta, kun korvauskatto ei ole täyttynyt. Uudistuksen tarkoitus ei varmaankaan ollut tämä, Halila pohtii.

Kelalla on hyviä uutisia.

Kelan etuuspäälliköllä Jaana Kruutilla on hyviä uutisia.

– Menettely näiden tilanteiden helpottamiseksi on työstettävänä Kelassa, Kruuti kertoo.

Kruuti muistuttaa, että erityisen kalliita lääkkeitä käyttävien ryhmä on suhteellisen pieni verrattuna kaikkiin korvauksia saaneisiin, mutta kulut ovat suuret. Kela maksoi viime vuonna lääkekorvauksia yli 1,4 miljardia euroa, josta kalliit lääkkeet olivat neljännes.

– Suurista kustannuksista johtuen lääkehävikin vähentäminen kalliiden lääkkeiden kohdalla edesauttaa hallituksen säästötavoitteen toteutumista.

Lääkesäästöt toteutettiin vaikuttamalla lääkkeiden hankintarutiineihin, minkä vuoksi ei tarvinnut korottaa asiakkaiden omavastuita, Kruuti sanoo.

Hallituksen säästötavoite tälle vuodelle lääkekorvauksista on 134 miljoonaa euroa. Apteekkariliiton mukaan apteekkien alkuvuoden liikevaihdon laskun perusteella näyttäisi, että lääkekorvauskustannusten säästötavoite saavutetaan.

13-vuotias poika löytyi maastosta kuolleena

Poliisi kertoo löytäneensä Espoossa kadonneeksi ilmoitetun 13-vuotiaan pojan kuolleena maastosta. Poliisin mukaan kuolinsyytä on vielä liian aikaista arvioida.

Poliisi suorittaa löytöpaikalla Espoon Karakalliossa edelleen tutkimuksia ja on toimittanut viestin kuolemasta omaisille.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Helsinki-Vantaa tähyilee ”maagiseen rajaan” vuonna 2019

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Helsinki-Vantaalla saavutettiin 13. joulukuuta 2017 noin kello 16 tärkeä raja, kun lentoaseman matkustajamäärä kipusi silloin jo 18 miljoonaan.

– Helsinki-Vantaa kasvaa nyt ripeästi. Lentoaseman läpi kulkee vuosittain yli kolminkertainen määrä matkustajia Suomen väkilukuun verrattuna. Tällä vauhdilla 20 miljoonan maaginen raja menee rikki jo vuonna 2019, sanoo lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Matkustajamäärien kasvu on ollut Finavian tiedotteen mukaan ennakoitua voimakkaampaa.

Noin puolet Helsinki-Vantaan matkustajista on suomalaisia ja puolet ulkomaalaisia. Suurin kasvu tulee Euroopan ja Aasian välisestä matkustuksesta, erityisesti Kiinan-lennoista. Yhä useampi ulkomainen turisti valitsee matkakohteekseen Suomen ja vierailee joko pääkaupunkiseudulla tai lentää Lappiin.

Haapasaari on tyytyväinen siihen, että Finavian kehitysohjelma on edennyt aikataulussaan.

– Olemme saaneet Helsinki-Vantaalle lisää matkustajatilaa ja lentoliikenteen tarvitsemaa infrastruktuuria suunnitelmien mukaan.

Finavia investoi Helsinki-Vantaan kehittämiseen ja laajentamiseen 900 miljoonaa euroa. Tavoitteena on entisestään vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan tulevaisuudessa palvella 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Vakuuttava petkuttaja haali itselleen pankkitunnuksia puhelimitse, kertoo poliisi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pankin työntekijänä esiintynyt huijari on onnistunut saamaan ihmisiltä pankkitietoja puhelimitse Savonlinnassa. Tapauksesta varoittaa huijausta tutkiva Itä-Suomen poliisi.

Mies on tiedustellut puhelimessa pankkitunnuksia ja avainlukulistan koodeja. Uhrien kertoman mukaan huijari on esiintynyt todella vakuuttavasti.

Poliisi korostaa, että omia pankkitietoja ei pidä antaa kenellekään puhelimen välityksellä. Esimerkiksi pankit itse eivät tiedustele asiakkaidensa avainlukuja tai pankkitunnuksia puhelimitse.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kovaa vauhtia poliisia karkuun henkilöautolla ajanut keski-ikäinen mies loukkaantui törmättyään rekkaan

Poliisin takaa-ajama henkilöauto törmäsi rekkaan Helsingissä Kehä I:llä sunnuntaiaamuna. Kovaa vauhtia henkilöautolla ajanut keski-ikäinen mies loukkaantui turmassa, jonka jälkeen Kehä I oli suljettuna turmapaikalla idän suuntaan tunteja.

Onnettomuus sattui Pukinmäen liittymän lähellä noin kello 5.30. Rekan kuljettaja ei saanut tilanteessa vammoja.

Poliisi kertoi STT:lle, että takaa-ajo alkoi Kustaa Vaasan tieltä, kun henkilöauton kuljettaja ei ollut noudattanut poliisin pysähtymiskehotusta. Tilanne Kehä I:llä oli vaarallinen, sillä pakenija ajoi karkuun lännen suuntaan itään vievillä kaistoilla.

Kehä I saatiin avattua liikenteelle idän suuntaan vasta aamuyhdeksän tienoilla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

LM: Valtakunnallisessa potilastietojärjestelmässä vasta kolmannes yksityisistä terveydenhuollon palveluntuottajista

Kuva: Thinkstock

Vasta noin kolmannes yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajista on mukana potilastiedon arkistossa. Lännen Median mukaan noin 6 000 yksityistä palveluntuottajaa on liittynyt valtakunnallisen Kanta-palvelun potilastiedon arkiston käyttäjäksi, kun palveluntuottajia on yli 20 000.

Valvira ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL patistavat nopeampaan liittymistahtiin. Potilastiedon arkiston käyttöönotto on tehtävä ennemmin tai myöhemmin sote-uudistuksen takia.

Lännen Median mukaan takarajaa liittymiselle on vaikea antaa, koska lakisääteinen takaraja umpeutui jo syyskuussa 2015. THL:n erikoissuunnittelija Päivi Achte kertoo, että yksityisille palveluntuottajille tarkoitetut potilastietojärjestelmät eivät silloin olleet vielä kaikilta osin valmiina.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta