tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Kelan sisäinen arviointi: Toimeentulotukiongelmien syynä vähäinen henkilökunta sekä keskeneräinen tietojärjestelmä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Toimeentulotukien käsittelyn paha ruuhkautuminen Kelassa johtui muun muassa siitä, että ihmisiä rekrytoitiin liian vähän ja tietojärjestelmät eivät olleet kaikilta osin valmiita, kertoo Kela sisäisessä arvioinnissaan.

Työntekijävajeen koosta kertoo se, että ennen uudistusta, viime vuoden lopulla rekrytoitiin 733 ihmistä. Ruuhkan takia alkuvuonna 2017 jouduttiin kuitenkin rekrytoimaan vielä 314 lisää.

Kelan mukaan ruuhkien syy oli myös se, että lainsäädäntö valmistui hitaasti. Kelan mukaan se vaikeutti esimerkiksi koulutusta.

Kela myöntää puutteet työntekijöiden koulutuksessa. Sen mukaan koulutusta tarvitaan lisää.

Koulutuksen tarpeesta kertoo, että noin 80 prosenttia Kelan kyselyyn vastanneista etuuskäsittelijöistä ja palveluneuvojista piti saamiaan ohjeita riittämättöminä ja epäselvinä. Etuuden tietojärjestelmäohjeita piti riittämättöminä noin puolet vastanneista.

Perustoimeentulotuen hakemusten käsittely ruuhkautui, kun käsittely siirrettiin kunnilta Kelan hoidettaviksi vuoden alussa. Hakemusten käsittely kesti sallittua pidempään.

Yhdessä päivässä tuli yli 24 000 perustoimeentulotukea koskevaa puhelua.

Kelan mukaan ongelmat liian myöhään valmistuneessa laissa ja henkilökunnan koossa johtivat myös siihen, ettei tietojärjestelmiä saatu kaikilta osin valmiiksi.

Raportti osoittaa myös, miten hankalaa Kelaan oli toimeentulotukiasioissa saada yhteyttä, kun ruuhka oli pahimmillaan. Pahimmillaan puheluista vain alle 5 prosenttiin vastattiin helmi–maaliskuun vaihteessa.

Enimmillään yhdessä päivässä tuli yli 24 000 perustoimeentulotukea koskevaa puhelua.

Toukokuussa vastattiin jo paikoin yli 90 prosenttiin puheluista.

Perustoimeentulotuen ruuhka on otettu Kelan arviointiryhmän mukaan vakavasti ja siitä on opittu paljon. Kela myöntää, että ruuhkautumisen takia ihmisten luottamus Kelaan on heikentynyt.

Jo aiemmin on kerrottu, että perustoimeentuloratkaisujen viivästymisistä voi saada korvauksia.

Kela teki toukokuussa 2017 sisäisen arvioinnin perustoimeentulotuen siirtymisestä Kelaan. Perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelaan 1.1.2017. Arviointiraportissa on 35 sivua ja se on julkaistu kela.fi-sivuilla.

Juttua on täydennetty klo 15:26.

Suomessa halutaan nyt yöpyä – espanjalaiset ja britit nousussa, saksalaiset suurin ryhmä

Espanjalaisten ja brittien yöpymiset lisääntyivät kesäkuussa runsaasti viime vuodesta, kertoo Tilastokeskus.

Selvästi eniten kasvua oli espanjalaisissa, joille tilastoitiin kesäkuussa runsaat 12 000 yöpymistä. Näin ollen kasvua tuli yli 41 prosenttia edellisvuoden kesäkuusta.

Suurin matkailijaryhmä olivat kuitenkin saksalaiset yli 82 000 yöpymisellään.

Kaiken kaikkiaan ulkomaalaisten yöpymisiä tilastoitiin kesäkuussa yli 600 000 kappaletta, mikä on reilut 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Luvut ovat majoitustilaston ennakkotietoja, jotka Tilastokeskus on kerännyt majoitusliikkeiltä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Helsinkiläisiä ihastuttava ja vihastuttava Ympyrätalo – mikä on meno kaarevien seinien katveessa?

Kuva: Tytti Kauhala

Demokraatti-lehden toimitus vietti viime viikolla Ympyrätalopäivää. Myös D-crew jalkautui arkkitehtuuriltaan helsinkiläisten mielipiteitä jakavan rakennuksen käytäville sekä lähiympäristöön selvittämään, mikä meno kaarevien seinien katveessa vallitsee.

D-crew päätyi muun muassa hikoilemaan Ympyrätalossa majailevan tilitoimiston taukojumppaan, todistamaan ohikulkijoiden rakkaudentunnustuksia rakennuksen graafisesta kauneudesta sekä uppoutumaan siltasaarelaisten muisteloihin ajasta ennen monitoimitaloa.

Hakaniemen maamerkkinä ja kohtauspaikkana tunnettu Ympyrä herätti kaupunkilaisissa niin iloa, haikeutta kuin vihastusta. Vain yksi asia selvisi varmaksi: kaikilla on oma käsityksensä Ympyrästä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Viroon laivalla matkustavien määrä nousi ensi kertaa Ruotsin-liikenteen ohi

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Viking Linen katamaraani seisoo laiturissa sadesäässä Kajatanokolla Helsingissä.

Viroon suuntautuvan meriliikenteen matkustajamäärä on ensimmäistä kertaa noussut suuremmaksi kuin Ruotsin-liikenteen, kertoo Liikennevirasto.

Viron-liikenteen osuus Suomen meriliikenteen matkustajien kokonaismäärästä oli tammi-kesäkuussa 48,1 prosenttia, kun Ruotsin-liikenteen osuus jäi 46,1 prosenttiin.

Ulkomaan meriliikenteen matkustajamäärä kasvoi tammi-kesäkuussa 2,2 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Erityisesti kasvoi Viron-liikenne, missä kasvua oli 4,2 prosenttia.

Kaikkiaan ulkomaan meriliikenteessä oli tammi-kesäkuussa 8,65 miljoonaa matkustajaa.

Suomesta Viroon suuntautuva matkustajaliikenne on ollut kasvussa 1990-luvulta lähtien. Ensimmäistä kertaa vuodesta 1980 alkaneen tilastointihistorian aikana liikennettä oli nyt enemmän Viroon kuin Ruotsiin.

Suomesta Viroon suuntautuva matkustajaliikenne on ollut kasvussa 1990-luvulta lähtien.

Myös tavarakuljetuksissa mitattiin tammi-kesäkuussa kasvua.

Ulkomaan meriliikenteen vientikuljetukset kasvoivat 5,5 prosenttia viimevuotiseen verrattuna. Tuonti kasvoi samaan aikaan 3,1 prosenttia. Viennin kasvu johtui sahatavaran, lannoitteiden, malmin ja rikasteiden kuljetusten lisääntymisestä. Tuonnin kasvu johtui lisääntyneistä raakaöljyn, raakamineraalien ja kappaletavaran kuljetuksista.

Kauttakulkuliikenne Suomen satamien kautta kasvoi 22,5 prosenttia viimevuotiseen verrattuna. Se lisääntyi erityisesti Kokkolan satamassa, jossa rautapellettien transitovienti kasvoi reippaasti.

Kaikkiaan ulkomailta Suomen satamiin saapui kesäkuun loppuun mennessä 15 103 alusta. Määrä kasvoi 2,6 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

USU: Romanien epäluulo viranomaisiin syvää – Ruotsin poliisin laiton rekisteri muutti mielialoja

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Romaniväestöllä on syvä epäluottamus viranomaisiin, kertoo Uutissuomalainen.

Epäluottamus selvisi, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) haki osallistujia romanien Roosa-hyvinvointitutkimukseen. Tutkimus herätti romaniväestössä pelkoa muun muassa etnisestä profiloinnista sekä tietojen väärinkäytöstä. Tutkimukseen onkin ollut vaikeaa saada osallistujia epäluulon vuoksi.

THL:n tutkija Anneli Weiste-Paakkasen mukaan mieliala muuttui epäluuloiseksi sen jälkeen, kun Ruotsin poliisin laiton rekisteri romaneista paljastui.

Tutkimustiedon avulla on tarkoitus suunnitella ja kehittää romanikulttuurin huomioivia sosiaali- ja terveyspalveluita. Vuosina 2017–2018 tehtävään tutkimukseen on tavoitteena saada tuhat romania.

Edellinen laaja tutkimus Suomen romaneista on tehty vuoden 1970 väestölaskennan yhteydessä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta