Turva – Hymy

”Kenen turvallisuus paranee, jos EU:lla ei ole yhteistä ulkorajatoimintaa?” – Sd-meppi haluaa konkreettisia tekoja Euroopan sujuvamman tulevaisuuden hyväksi

Kuva: Pekka Tuuri
Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri totesi vuosiseminaarissa pitämässä puheessa EU:sta kuuluvan vihdoin hyviä uutisia. Tilaisuus järjestettiin eilen Ostrobotnian juhlasalissa, Helsingissä.

Kriisit, kriisit, kriisit. Muusta ei Euroopan unionin yhteydessä ole viime vuosina puhuttukaan. Unionia nakertavien ongelmien kulminaatiopisteenä voidaan pitää kesän 2016 juhannusta, jolloin Britanniassa äänestettiin brexitin puolesta. Taloudellisten ongelmien kanssa jo yli vuosikymmenen painineen Euroopan unionin ympärillä kohonneet tummat pilvet näyttivät tuolloin kohoavan maanosan ylle entistä synkempinä.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) vuosiseminaari järjestettiin eilen Helsingissä. Asialistalla ei keskusteluissa ollut enempää eikä vähempää kuin Euroopan unionin tulevaisuus.

Tilaisuudessa järjestettiin kaksi paneelia, joista ensimmäisessä käsiteltiin EU:n muutosta. Keskustelussa pohdittiin muun muassa, onko poliittiselle unionille tarvetta. Panelisteina olivat Kumpula-Natrin lisäksi Ylen toimittaja Susanna Turunen, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja Euroopan demarinuorten pääsihteeri Tuulia Pitkänen.

Kuluneen vuoden aikana EU on ottanut jälleen askelia yhtenäisemmän Euroopan suuntaan. EU-myönteisten voitot Alankomaiden ja Ranskan vaaleissa ovat hillinneet kansallisten äänenpainojen vyöryä etenkin Euroopan suurimmissa maissa. Myös Britannian pääministerin Theresa Mayn ajama kova-brexit tuntuu olevan sitä heikommassa asemassa, mitä pitemmälle neuvottelut junnaavat paikallaan.

– Vuosiseminaarin pääviestin voisi kiteyttää siten, että EU:n kriisit ovat nyt selätetty. Tunnelma paremmasta on olemassa, Kumpula-Natri arvioi Demokraatille.

– Britannian opposition Labour-puolue on saanut viimein rivejänsä kasaan ja linjaansa kirkastettua. Labour rohkenikin sanoa ääneen, että vaikka brexit on euroero kansanäänestyksen mukaisesti, siirtymävaiheen ajaksi Britannian pitäisi jäädä EU:n sisämarkkinoiden ja vapaan liikkuvuuden piiriin, Kumpula-Natri sanoo.

”Ihmiset kyllä huomaavat, että täysin ulkopuolelle jääminen vaikeuttaa monia asioita.”

Hänen mukaansa Britanniassa syntyy jossain vaiheessa varmasti painetta lievemmän brexitin puolesta, sillä eron vastustajilla ei ole ollut vielä missään vaiheessa kunnollista kampanjointia oman vaihtoehdon puolesta.

– Erilaisia neuvottelujen nyansseja on tuhansia ja konkreettisia neuvottelutuloksia ei ole vielä saatu. Tässä vaiheessa onkin vielä mahdoton sanoa mihin suuntaan neuvottelut tulevat lopulta menemään.

– Toisaalta EU on hyvin syvällä jäsenmaiden lainsäädännössä. Lait ja rutiinit ovat syntyneet vuosikymmenten kuluessa. Kun ne sitten tulevat kaikki kerralla syliin, niin ihmiset kyllä huomaavat, että täysin ulkopuolelle jääminen vaikeuttaa monia asioita.

Talouden elpyminen on Kumpula-Natrin mukaan keskeisessä roolissa Euroopan unionin ilmapiirissä tapahtuneessa käänteessä. Hänen mukaansa monessa Euroopan maassa talous kasvaa samaa tahtia kuin ennen eurokriisiä. Kasvu ilmenee etenkin työllisyyden paranemisena. Toiveikkuus onkin palaamassa ihmisten elämään.

– Tällä hetkellä EU:lla on erittäin otollinen tilaisuus kehittää omia vahvuuksiaan ja toteuttaa tarvittavia uudistuksia.

– Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin sekoilun seurauksena Euroopalle on avautumassa myös mahdollisuus kasvattaa omaa globaalia vastuutaan. Euroopalla on nyt oiva paikka lisätä vastuunkantoaan maailmassa demokratian ja kestävän kehityksen saralla.

Miapetra Kumpula-Natri (vasemmalla) esitti näkemyksiään vuosiseminaarin toisessa paneelissa. Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sekä EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula kuuntelivat keskittyneesti.

Vuosiseminaarin toisessa paneelissa olivat puolestaan keskustelemassa EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula, Insinööriliiton johtava asiantuntija Jenni Karjalainen ja Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi. Paneelissa paneuduttiin sosiaaliseen Eurooppaan.

– Keskustelussa pohdittiin, minkälaisia konkreettisia hyötyjä Euroopan unionista on ollut, Kumpula-Natri kertaa.

– Esille nousi myös tulevaisuus. Onko jäsenmaiden monitahtisuus ainoa realiteetti? Suomen kokoisella pienellä mailla on tietysti aina toiveissa, että yhteistyö olisi kaikille avointa.

EU-kriittiset hallitukset joutuvat Kumpula-Natrin mukaan tekemään kovia valintoja, jos niiden EU:n lainsäädännön kanssa ristiriidassa olevat päätökset jatkuvat. EU on esimerkiksi uhannut evätä Unkarilta äänioikeuden eu-parlamentissa maan toimien vuoksi.

Vaikka EU:n aseman tulkinnassa on sävyeroja eri jäsenmaissa, paneelissa kuitenkin korostettiin, että järjestelmä on tullut jäädäkseen.

– Jonkinlaisia yhteisiä askeleita sosiaalisen Euroopan puolella pitää ottaa. Yhteisen sävelen löytäminen voi olla esimerkiksi helpompaa työolojenyhtenäistämisessä.

– Kriisien aikana on myös unohdettu hyödyntää erilaisia mittareita vaikkapa taloudellisen arvioinnin ja ohjauksen suunnittelussa. Eurooppaa tarvitaan vahvasti puolustamaan itse itseään. Mitkä ovat esimerkiksi eri toimien työllisyys-, terveys- tai lapsikuolleisuusvaikutukset. Sitä pitää miettiä.

”Kenen turvallisuus heikkenisi siitä, että Eurooppa valvoisi ulkorajojaan yhtenäisemmin?”

Euroopan unionin ikuisena kiistakapulana on ollut integraation laajuus. Vastakkain ovat jatkuvasti syvenevän yhteistyön kannattajat sekä kansallisen suvereniteetin puolustajat. Kumpula-Natri haluaisi päästä aiheesta eteenpäin, ja pohtia, miten asioita voitaisiin muuttaa konkreettisesti kaikkia hyödyttävällä tavalla.

– Otan esimerkiksi turvallisuuden. Miten valtioiden turvallisuus heikkenisi siitä, että eri olemassa olevat erilaiset toimenpiteet koottaisiin yhteen entistä paremmin? Kenen turvallisuus heikkenisi siitä, että Eurooppa valvoisi ulkorajojaan yhtenäisemmin?

– En nyt ehdota muurien rakentamista, vaan tilanteen hallintaa. Turvaa hakevat ihmiset pitää löytää ennen kuin he hukkuvat Välimereen.

Kumpula-Natri tunnustaa, että väistämättä myös integraatio syvenisi jollain tapaa.

– Mutta kenen turvallisuus paranee, jos EU:lla ei ole yhteistä ulkorajatoimintaa, hän kysyy.

– Kun ihan konkreettisia asioita päätetään EU-tasolla ja saadaan onnistuneita uudistuksia, niin on mielestäni aika samantekevää, onko päätökset tehty kunta-, valtio- vai Euroopan tasolla. Mutta toki myös realiteetit pitää muistaa. Joskus hyvät päätökset tehdään kuntatasolla, joskus taas EU-tasolla, Miapetra Kumpula-Natri painottaa.

Ennakkoäänestys päättyy tänään – ääniä annettu jo 1,3 miljoonaa

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Tiistaina on viimeinen mahdollisuus äänestää ennakkoon. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta.

Tänään on viimeinen päivä äänestää ennakkoon. Seuraava mahdollisuus äänestää presidentinvaalissa on ensi sunnuntaina, jolloin vaalihuoneistot ovat avoinna aamuyhdeksästä iltakahdeksaan.

Ennakkoäänestykseen tulee ottaa mukaan kuvallinen henkilötodistus, esimerkiksi ajokortti tai passi.

Ennakkoäänestyspisteitä on muun muassa kauppakeskuksissa ja kirjastoissa. Oikeusministeriön vaalisivustolta löytyvät kaikki ennakkoäänestyspaikat.

Ennakkoon voi äänestää missä päin Suomea tahansa riippumatta asuinkunnasta.

Presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä oli maanantaina iltakahdeksaan mennessä annettu yli 234 000 ääntä. Äänestysprosentti oli 29,9 ja ääniä oli kaikkiaan annettu lähes 1,3 miljoonaa.

Viime presidentinvaaleissa vastaavaan aikaan äänestysvilkkaus oli 25,8 prosenttia.

Lähes kaikissa vaalipiireissä äänestysprosentti on jo ylittänyt 30 prosentin rajapyykin. Vain Helsingissä, Uudellamaalla, Vaasassa ja Ahvenanmaalla äänestysinto on ollut vähän vaisumpaa.

”Käymme tilannetta läpi ja kuulemme kentän terveisiä” – SAK:n liittojen johtajat tänään koolla valmistelemassa mielenilmausta työttömien puolesta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta SAK:n hallituksen kokouksessa Helsingissä 15. tammikuuta. Kokouksessa käsiteltiin työttömyysturvan niin sanottua aktiivimallia.

Palkansaajajärjestö SAK:n liittojen päättäjiä kokoontuu tänään Helsingin Messukeskukseen käsittelemään muun muassa työttömyysturvaan kohdistuvan niin sanotutun ”aktiivimallin” vastaista mielenilmausta.

Mielenilmaus järjestetään Helsingin Senaatintorilla helmikuun 2. päivänä.

Tapaamisessa selviää, miten paljon SAK:n liitoissa on halukkuutta järjestää työnseisauksia mielenilmauspäivänä.

– Liittopäättäjien tapaaminen ei ole päättävä elin, mutta käymme siellä tilannetta läpi ja kuulemme kentän terveisiä. Monet liitot haluavat nähdä, mikä viesti siellä tulee.

– Varmasti siellä kuullaan paljon puheenvuoroja siitä, että tässä pitäisi järeisiin toimiin ryhtyä. Osa jäsenistöstä on sitä mieltä, kertoi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta aiemmin STT:lle.

” Varmasti kuullaan paljon puheenvuoroja siitä, että tässä pitäisi järeisiin toimiin ryhtyä.”

Esimerkiksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus kokoontuu iltapäivällä heti liittopäättäjien tapaamisen jälkeen pohtimaan omia toimiaan mielenilmauspäivänä. Puheenjohtaja Marko Piiraisen mukaan yksityiskohdista tiedotetaan huomiseen aamupäivään mennessä.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin hallitus on jo päätynyt siihen, ettei se liiton tasolla ryhdy nyt työtaistelua järjestämään. PAMin keskolaisten ammattiosasto päätti kuitenkin perjantaina kokouksessaan vaatia sekä PAMia että SAK:ta julistamaan poliittisen mielenilmauksen poliittiseksi lakoksi.

Myös akavalainen Insinööriliitto kertoi eilen osallistuvansa mielenilmaukseen, vaikka Akava ei keskusjärjestönä siihen osallistu.

Monilla liitoilla on hallintoja koolla tämän kuun lopulla.

Maksaako perheesi liikaa veroja? – Vaihda paikkakuntaa, säästät tuhansia

Maakuntakeskuksista kuluvan vuoden kevein verottaja on Helsinki, joka madalsi kunnallisveroprosenttiaan puoli prosenttiyksikköä. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton kunnallisten verojen selvityksestä.

Laskelmassa keskituloinen palkansaajaperhe maksaa Helsingissä kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa yhteensä hieman yli 14 000 euroa. Ankarimmin verottavassa maakuntakeskuksessa Kokkolassa näitä veroja maksetaan jopa runsaat 3 000 euroa enemmän.

Helsingissä asumisen kustannukset ovat kuitenkin maan korkeimpia, ja asumisen hinnalla voi olla jopa verotusta suurempi merkitys lompakolle.

– Helsingissäkin veroista säästyvä osa voi mennä kokonaisuudessaan asumiseen, kertoo selvityksen tekijä Janne Kalluinen.

Kokkolan jälkeen maakuntakeskuksista kirein kunnallinen verotus on Seinäjoella ja Kajaanissa – ja tämä sama kolmikko on pitänyt asemansa vuodesta 2015.

Keveimmin verottavien joukossa Helsinkiä seuraavat Turku ja Tampere, joista kummankin ero pääkaupunkiin on yli tuhat euroa.

– Esimerkiksi Turun kohdalla ero Helsinkiin on kasvanut viime vuodesta jopa 500 euroa. Helsingin ero muihin on kasvanut varsinkin tänä vuonna kunnallisveroprosentin alennuksen takia.

Veronmaksajain selvityksessä on tarkasteltu, millaisen verorasituksen palkansaajat kohtaavat Manner-Suomen kunnissa kuluvana vuonna.

– Keskituloinen palkansaajaperhe voi säästää veroissaan tuhansia euroja vuositasolla asuinpaikastaan riippuen, selvityksessä todetaan.

Jämijärven kunnassa kireintä

Maakunnista verotus on keskimäärin keveintä Uudellamaalla ja ankarinta Keski-Pohjanmaalla. Keskituloisista palkansaajista koostuva perhe maksaa tänä vuonna Keski-Pohjanmaalla noin 2 200 euroa enemmän kunnallisveroa kuin Uudellamaalla.

Kun vertailua tehdään yksittäisten kuntien tasolla, Jämijärvellä Satakunnassa puolisot maksavat tuloistaan eniten tuloveroja, yhteensä vajaat 29 000 euroa.

Ankariin verottajiin lukeutuvat myös eteläpohjalainen Teuva, pohjoispohjalainen Reisjärvi ja lappilainen Pelkosenniemi.

 

Jukka Annala, STT

 

AVAINSANAT

Rahoitusalan sovittelussa vielä paljon neuvoteltavaa

Kuva: Thinkstock

Rahoitusalan työriidan sovittelu jatkuu taas tiistaina. Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan maanantaina edistyttiin sovittelussa, mutta paljon neuvoteltavaa on vielä edessä. Kiistaa on erityisesti viikonlopputyön tekemisen ehdoista, mutta myös palkkaratkaisu ja lukuisat tekstikysymykset ovat Helteen mukaan yhä avoinna.

Rahoitusalalla ei ole tällä hetkellä työnseisausuhkaa. Ammattiliittojen ylityökielto on voimassa.
Palkansaajapuolta edustavat neuvotteluissa Ammattiliitto Pro, Nordean henkilökunnan Nousu ja Ylemmät Toimihenkilöt. Työnantajia edustavat Finanssiala ja Palvelualojen työnantajat. MyösDanske Bankin työehtosopimus on työriidan kohteena.

 

Presidentinvaalien äänestysprosentti kohta 30

Kuva: Lehtikuva

Presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä on tänään iltakahdeksaan mennessä annettu yli 234 000 ääntä. Äänestysprosentti on 29,9 ja ääniä on kaikkiaan annettu lähes 1,3 miljoonaa.

Huomenna on viimeinen mahdollisuus äänestää ennakkoon. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina.
Viime presidentinvaaleissa vastaavaan aikaan äänestysvilkkaus oli 25,8 prosenttia.