”Kenen turvallisuus paranee, jos EU:lla ei ole yhteistä ulkorajatoimintaa?” – Sd-meppi haluaa konkreettisia tekoja Euroopan sujuvamman tulevaisuuden hyväksi

Kuva: Pekka Tuuri
Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri totesi vuosiseminaarissa pitämässä puheessa EU:sta kuuluvan vihdoin hyviä uutisia. Tilaisuus järjestettiin eilen Ostrobotnian juhlasalissa, Helsingissä.

Kriisit, kriisit, kriisit. Muusta ei Euroopan unionin yhteydessä ole viime vuosina puhuttukaan. Unionia nakertavien ongelmien kulminaatiopisteenä voidaan pitää kesän 2016 juhannusta, jolloin Britanniassa äänestettiin brexitin puolesta. Taloudellisten ongelmien kanssa jo yli vuosikymmenen painineen Euroopan unionin ympärillä kohonneet tummat pilvet näyttivät tuolloin kohoavan maanosan ylle entistä synkempinä.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) vuosiseminaari järjestettiin eilen Helsingissä. Asialistalla ei keskusteluissa ollut enempää eikä vähempää kuin Euroopan unionin tulevaisuus.

Tilaisuudessa järjestettiin kaksi paneelia, joista ensimmäisessä käsiteltiin EU:n muutosta. Keskustelussa pohdittiin muun muassa, onko poliittiselle unionille tarvetta. Panelisteina olivat Kumpula-Natrin lisäksi Ylen toimittaja Susanna Turunen, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja Euroopan demarinuorten pääsihteeri Tuulia Pitkänen.

Kuluneen vuoden aikana EU on ottanut jälleen askelia yhtenäisemmän Euroopan suuntaan. EU-myönteisten voitot Alankomaiden ja Ranskan vaaleissa ovat hillinneet kansallisten äänenpainojen vyöryä etenkin Euroopan suurimmissa maissa. Myös Britannian pääministerin Theresa Mayn ajama kova-brexit tuntuu olevan sitä heikommassa asemassa, mitä pitemmälle neuvottelut junnaavat paikallaan.

– Vuosiseminaarin pääviestin voisi kiteyttää siten, että EU:n kriisit ovat nyt selätetty. Tunnelma paremmasta on olemassa, Kumpula-Natri arvioi Demokraatille.

– Britannian opposition Labour-puolue on saanut viimein rivejänsä kasaan ja linjaansa kirkastettua. Labour rohkenikin sanoa ääneen, että vaikka brexit on euroero kansanäänestyksen mukaisesti, siirtymävaiheen ajaksi Britannian pitäisi jäädä EU:n sisämarkkinoiden ja vapaan liikkuvuuden piiriin, Kumpula-Natri sanoo.

”Ihmiset kyllä huomaavat, että täysin ulkopuolelle jääminen vaikeuttaa monia asioita.”

Hänen mukaansa Britanniassa syntyy jossain vaiheessa varmasti painetta lievemmän brexitin puolesta, sillä eron vastustajilla ei ole ollut vielä missään vaiheessa kunnollista kampanjointia oman vaihtoehdon puolesta.

– Erilaisia neuvottelujen nyansseja on tuhansia ja konkreettisia neuvottelutuloksia ei ole vielä saatu. Tässä vaiheessa onkin vielä mahdoton sanoa mihin suuntaan neuvottelut tulevat lopulta menemään.

– Toisaalta EU on hyvin syvällä jäsenmaiden lainsäädännössä. Lait ja rutiinit ovat syntyneet vuosikymmenten kuluessa. Kun ne sitten tulevat kaikki kerralla syliin, niin ihmiset kyllä huomaavat, että täysin ulkopuolelle jääminen vaikeuttaa monia asioita.

Talouden elpyminen on Kumpula-Natrin mukaan keskeisessä roolissa Euroopan unionin ilmapiirissä tapahtuneessa käänteessä. Hänen mukaansa monessa Euroopan maassa talous kasvaa samaa tahtia kuin ennen eurokriisiä. Kasvu ilmenee etenkin työllisyyden paranemisena. Toiveikkuus onkin palaamassa ihmisten elämään.

– Tällä hetkellä EU:lla on erittäin otollinen tilaisuus kehittää omia vahvuuksiaan ja toteuttaa tarvittavia uudistuksia.

– Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin sekoilun seurauksena Euroopalle on avautumassa myös mahdollisuus kasvattaa omaa globaalia vastuutaan. Euroopalla on nyt oiva paikka lisätä vastuunkantoaan maailmassa demokratian ja kestävän kehityksen saralla.

Miapetra Kumpula-Natri (vasemmalla) esitti näkemyksiään vuosiseminaarin toisessa paneelissa. Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sekä EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula kuuntelivat keskittyneesti.

Vuosiseminaarin toisessa paneelissa olivat puolestaan keskustelemassa EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula, Insinööriliiton johtava asiantuntija Jenni Karjalainen ja Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi. Paneelissa paneuduttiin sosiaaliseen Eurooppaan.

– Keskustelussa pohdittiin, minkälaisia konkreettisia hyötyjä Euroopan unionista on ollut, Kumpula-Natri kertaa.

– Esille nousi myös tulevaisuus. Onko jäsenmaiden monitahtisuus ainoa realiteetti? Suomen kokoisella pienellä mailla on tietysti aina toiveissa, että yhteistyö olisi kaikille avointa.

EU-kriittiset hallitukset joutuvat Kumpula-Natrin mukaan tekemään kovia valintoja, jos niiden EU:n lainsäädännön kanssa ristiriidassa olevat päätökset jatkuvat. EU on esimerkiksi uhannut evätä Unkarilta äänioikeuden eu-parlamentissa maan toimien vuoksi.

Vaikka EU:n aseman tulkinnassa on sävyeroja eri jäsenmaissa, paneelissa kuitenkin korostettiin, että järjestelmä on tullut jäädäkseen.

– Jonkinlaisia yhteisiä askeleita sosiaalisen Euroopan puolella pitää ottaa. Yhteisen sävelen löytäminen voi olla esimerkiksi helpompaa työolojenyhtenäistämisessä.

– Kriisien aikana on myös unohdettu hyödyntää erilaisia mittareita vaikkapa taloudellisen arvioinnin ja ohjauksen suunnittelussa. Eurooppaa tarvitaan vahvasti puolustamaan itse itseään. Mitkä ovat esimerkiksi eri toimien työllisyys-, terveys- tai lapsikuolleisuusvaikutukset. Sitä pitää miettiä.

”Kenen turvallisuus heikkenisi siitä, että Eurooppa valvoisi ulkorajojaan yhtenäisemmin?”

Euroopan unionin ikuisena kiistakapulana on ollut integraation laajuus. Vastakkain ovat jatkuvasti syvenevän yhteistyön kannattajat sekä kansallisen suvereniteetin puolustajat. Kumpula-Natri haluaisi päästä aiheesta eteenpäin, ja pohtia, miten asioita voitaisiin muuttaa konkreettisesti kaikkia hyödyttävällä tavalla.

– Otan esimerkiksi turvallisuuden. Miten valtioiden turvallisuus heikkenisi siitä, että eri olemassa olevat erilaiset toimenpiteet koottaisiin yhteen entistä paremmin? Kenen turvallisuus heikkenisi siitä, että Eurooppa valvoisi ulkorajojaan yhtenäisemmin?

– En nyt ehdota muurien rakentamista, vaan tilanteen hallintaa. Turvaa hakevat ihmiset pitää löytää ennen kuin he hukkuvat Välimereen.

Kumpula-Natri tunnustaa, että väistämättä myös integraatio syvenisi jollain tapaa.

– Mutta kenen turvallisuus paranee, jos EU:lla ei ole yhteistä ulkorajatoimintaa, hän kysyy.

– Kun ihan konkreettisia asioita päätetään EU-tasolla ja saadaan onnistuneita uudistuksia, niin on mielestäni aika samantekevää, onko päätökset tehty kunta-, valtio- vai Euroopan tasolla. Mutta toki myös realiteetit pitää muistaa. Joskus hyvät päätökset tehdään kuntatasolla, joskus taas EU-tasolla, Miapetra Kumpula-Natri painottaa.

Keskustaedustaja Kärnältä hurja väite: Li Anderssonia ja Touko Aaltoa kielletty keskustelemasta kanssani

Kansanedustaja Mikko Kärnä.

Keskustaedustaja Mikko Kärnä väittää Twitterissä, että vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajia olisi kielletty keskustelemasta hänen kanssaan sosiaalisessa mediassa.

Ainakin toistaiseki Kärnän heitto näyttää pitävän paikkaansa, sillä Andersson ja Aalto eivät ole kummatkaan reagoineet hänen tviittiinsä.

Keskustelua aiheesta

Sinisten synnyn avainhenkilöt paljastivat IS:lle oman versionsa hallituskriisin etenemisestä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (vasemmalla) neuvottelujen tauolla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä 12. kesäkuuta 2017, oikealla silloinen perussuomalaisten hallitusryhmän valtiosihteeri Samuli Virtanen. Hallituspuolueiden puheenjohtajat kokoontuvat keskustellakseen hallitusohjelmasta perussuomalaisten puheenjohtajavaihdoksen ja koko puolueen johdon vaihtumisen takia.

Entinen perussuomalaisten ministeriryhmän, nykyinen sinisten valtiosihteeri Samuli Virtanen ja puolustusministeri Jussi Niinistön avustaja Petteri Leino ovat kertoneet Ilta-Sanomille oman näkemyksensä siitä, miten hallituskriisi eteni ja uusi, hallitukseen jäänyt puolue Sininen tulevaisuus syntyi.

Heidän kertomansa perusteella syntyy kuva, että tapahtumat ovat edenneet muutaman päivän aikana kiireessä eikä uutta puoluetta olisi rakennettu suunnitelmallisesti pitkän ajan kuluessa. Kuva on erilainen kuin se, mikä syntyy toimittaja Lauri Nurmen kirjoittamasta kirjasta Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into).

Leinon ja Virtasen versiossa, jota varten Ilta-Sanomat on saanut asiaa tukevia tekstiviestejä, lauantaina 10.6. perussuomalaisten puheenjohtajavalintoihin pettyneet elävät eräänlaista shokkivaihetta. Sunnuntaina tapahtumat alkavat pikku hiljaa edetä.

– Soitin Juha Halttuselle (työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja) sunnuntaina yhdentoista aikaan. Petterin (Leino) kanssa soiteltiin kahdeltatoista. Silloin alkoi vähän enemmän hahmottua ajatus siitä, että enemmistö kansanedustajista ei halua olla Halla-ahon johtamassa puolueessa, Samuli Virtanen kertoo Ilta-Sanomille.

Ensin syntyi ajatus, että nyt halla-aholaiset ovat kaapanneet puolueen, mutta eduskuntaryhmää ne eivät saisi.

– Sitä ne ei pysty kaappaamaan, vaan enemmistö heittää vähemmistön pihalle. Sitten me ruvettiin Petterin kanssa listaamaan niitä edustajia, ketkä voisi olla tähän lähdössä mukaan.

Petteri Leinon mukaan radikaaliryhmän heittämistä ulos eduskuntaryhmästä mietittiin jo kuntavaalien jälkeen, mutta sitä ei uskallettu tehdä. Puolue ja ryhmä oli hajalla.

– Tämä (että halla-aholaiset nakataan eduskuntaryhmästä) eli yllättävän pitkään. Kaj Turunen ja monet edustajat olivat vielä maanantaina illallakin siinä uskossa, että mennään sillä suunnitelmalla, mikä oli sunnuntaina päivällä ja maanantaiaamuna.

Leinon ja Virtasen version mukaan pika pikaa suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja eduskuntaryhmän kaappaamisesta luovuttiin ja tilanteet johtivat oman Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän syntymiseen.

Virtasen ja Leinonen Ilta-Sanomille kertoman version mukaan perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini olisi aivan viime metreille asti ollut sitä mieltä, ettei hän jätä perussuomalaisia. Toinen version keskeinen seuraus on se, ettei pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olisi voinut olla varma uuden eduskuntaryhmän syntymisestä ennen kuin matkalla Naantaliin jättämään hallituksensa eropaperia tasavallan presidentille.

Keskustelua aiheesta

Antti Kaikkonen myöntää viimein: ”Ei tosirakkautta, toimiva järkiliitto kuitenkin”

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on tyrmistynyt. Kaikkosen mukaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne väittää, että hallituspuolueiden välit olisivat huonommat kuin edellisen hallituksen kesken.

– Edellinen hallitus, jota loppuvaiheessa johtivat Alexander Stubb (kok) ja Antti Rinne oli kyllä riitaisuudessaan ihan eri sarjassa. Mitä siitä jäi käteen? Vasemmistoliitto ja Vihreät lähtivät ovet paukkuen hallituksesta kesken kauden. Työttömyys paheni 100 000 hengellä. Kausi päättyi farssiin, jossa silloinen hallitus äänesti salissa omia esityksiään vastaan. Ei se kovin hääppöseltä näyttänyt.

Kaikkonen myöntää, ettei keskustan, kokoomuksen ja sinisten yhteistyö aivan tosirakkautta ole, ”mutta toimiva järkiliitto kuitenkin”.

– Myös tuloksia syntyy. Suomen talous kasvaa ja työllisyys paranee. Maamme tulevaisuus näyttää huomattavasti paremmalta kuin vielä pari vuotta sitten. Hallituksen kaatumista on turha haikailla, Kaikkonen väittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Keskustan ministereille tylyt haukut 1,1 miljardin yksityisestä monopolista: ”Yrittävät pestä käsiään – käsittämätöntä”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Li Andersson ryöpyttää voimakkaasti keskustaministereitä Juha Sipilää ja Annika Saarikkoa heidän kuluneella viikolla antamistaan monopolilausunnoistaan.

– On käsittämätöntä, että keskustaministerit yrittävät pestä käsiään Meri-Lapin tulevasta 1,1 miljardin arvoisesta yksityisestä monopolista. Heidän ajamansa sote-malli johtaisi vastaavan kaltaiseen tilanteeseen lähes koko maassa. Pääministeri Sipilä voi osoittaa johtajuutta viheltämällä kokoomuslobbareiden sotepelin poikki, vasemmistoliiton puheenjohtaja sanoi puoluevaltuustossa.

Paikallispäättäjät päättivät viime viikolla Länsi-Pohjan keskussairaalan siirtymisestä Mehiläisen hoidettavaksi 15 vuodeksi sopimuksella, jonka irtisanomisesta seuraisi jopa 100 miljoonan lasku.

– Julkisuudessa on käytetty nimitystä yhteisyritys, mikä on sikäli harhaanjohtavaa, että suomalaiset veronmaksajat kyllä yhdessä rahoittavat pääomasijoittajien voitot, mutta 80% omistuksella Mehiläinen yksin päättää, Andersson sanoo.

Vasemmistoliitto vaatii hallitusta palaamaan parlamentaariseen valmisteluun ja että sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin lisätään asukkaiden palveluoikeuksia täsmentäviä kirjauksia, joilla estetään palvelujen laadun ja saatavuuden heikennykset.

AVAINSANAT

”Siis mitä?” – Rinne lyö pöytään hämmästyttävät luvut hallituksen talouspolitiikasta: ”Sääntöjen kanssa taas solmussa”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne otti esille lauantaina Turussa hätkähdyttävän huomion Sipilän hallituksen talouspolitiikasta.

Rinne muistuttaa, että SDP:n ollessa viimeksi hallituksessa julkista taloutta sopeutettiin aidosti mutta oikeudenmukaisesti viidellä miljardilla.

– Otimme niiltä, joilla on maksukykyä. Tämä hallitus on leikannut kolme ja puoli miljardia hyvinvointipalveluista ja heikoimmilta ihmisiltä. Tavoite oli neljä miljardia, mutta ovat joutuneet peruuttamaan pikkuisen. Samaan aikaa he ovat antaneet kaksi miljardia euroja veronkevennnyksiä rikkaille, mikä on johtanut julkisen talouden sopeuttamiseen puolellatoista miljardilla, pikkuisen päälle. Siis mitä? Se on kolme kertaa vähemmän kuin se mitä viimeksi tehtiin hallituksessa.

Rinteen mukaan tämä on johtamassa siihen, että julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on kasvamassa.

– Kun me jätimme hallituksen, se oli 0,8 prosenttia. EU:ssa on säädöksiä, joiden mukaan se saa olla 0,5 prosenttia. Meillä on nyt poikkeus, että se saa olla 1,1 prosenttia, koska olemme tehneet eläkeratkaisuja. Nyt alijäämä on pahentumassa tästä eteenpäin, Rinne puuskahtaa.

– Kuka tahansa on hallituksessa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, on eurooppalaisten sääntöjen kanssa taas solmussa sen takia, että tämän hallituksen politiikka ei olekaan julkista taloutta tasapainottavaa. Tämä on se ideologinen tausta: halutaan romuttaa suomalainen hyvinvointivaltio. Sitä me ei haluta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta